http://www.jkl.fi/ fi http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss INNOFACTOR Prime using RSS.NET - http://innofactor.com - http://www.rssdotnet.com <!-- modified: 2012-02-02T16:39:19 --> <div class="xmldoc"><h3>Uusi verkkonäyttely kertoo suomalaisten perheiden talvipäivästä</h3><h4>Tasan vuosi sitten, 2.2.2011 dokumentoitiin 11 paikkakunnalla suomalaisen perheen talvipäivän kulku. Dokumentoinnissa kertyneestä aineistosta on tänään avattu siihen osallistuneiden museoiden yhteinen verkkonäyttely.</h4><p>Dokumentointi oli osa museoiden yhteistä ”Suomalainen talvipäivä” -hanketta. Siihen osallistuivat Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Keski-Suomen museo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Lahden historiallinen museo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Nautelankosken museo (Lieto), Pohjois-Pohjanmaan museo, Satakunnan museo, Suomen kansallismuseo, Tampereen museot ja Turun museokeskus.</p><p>Museot tallensivat kokoelmiinsa monipuolisesti aineistoa eri puolilla Suomea asuvien ihmisten elämästä yhtenä talvisena keskiviikkopäivänä. Kohteina oli hämeenlinnalainen lapsiperhe, jyväskyläläinen opiskelijaperhe, kuopiolainen perhepäivähoitaja, lahtelainen palvelutalossa asuva vanhus, länsiuusmaalainen kalastajaperhe, lietolainen eläkeläispariskunta, oululaisen karjatilallisen perhe, porilainen eläkeläispariskunta, helsinkiläisen kansanedustajan perhe, tamperelainen IT-alalla työskentelevä pariskunta sekä turkulainen entinen telakkatyöläinen.</p><p><img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/4f81e7de011711ab27a3ca75402ae83d9e659709.jpg" alt="" style="display: block;&#xD;&#xA; "></img></p><h4>Keski-Suomen museon tallennuskohteena jyväskyläläinen opiskelijaperhe</h4><p>Keski-Suomen museo valitsi tallennuskohteekseen Jyväskylän yliopistossa opiskelevan perheellisen opiskelijan – onhan Jyväskylä leimallisesti opiskelijakaupunki. Keskeinen teema tallennusprojektissa oli hahmottaa perhe-elämän ja asumisen erityispiirteitä Kortepohjan ylioppilaskylässä. Dokumentoinnin avulla pyrittiin tallentamaan opiskelun, työelämän, kotitöiden ja vapaa-ajan välistä suhdetta tämän päivän arjessa. Lisäksi kartoitettiin opiskelijan ja hänen perheensä harrastuksia, erilaisia sidosryhmiä ja verkostoja sekä lasten päivää päiväkodissa. Tarkastelun kohteena oli myös arjen esinemaailma. Päivän kuluessa perheenjäsenten arkea seurattiin kodin lisäksi muun muassa yliopiston kampuksella ja päiväkodissa.</p><p>Jyväskylän dokumentoinneissa syntynyt valokuva- ja havainnointiaineisto on laaja; yli 1000 valokuvaa, videoita, äänitetallenteita, 2½ tuntia haastattelua ja havainnointeja tehtiin klo 6.00 alkaen aina klo 23.00 saakka. Esinetallennuksen niukkuus - vain kolme esinettä - oli tietoinen linjaus. Nykyajan tallennusvastuujaon tavoitteena on minimoida esineistön päällekkäisyyksiä museoiden kesken. Keski-Suomen museon tallennuksen painopiste kohdistui lapsiperheen tärkeisiin esineisiin kuten kestovaippa ja pyykinkuivausteline. Dokumentointiaineisto on tallennettu Keski-Suomen museoon ja samalla aineisto liitetään TAKO-yhteistyön kautta syntyvään yhteisesti hallittuun ”Suomi- kokoelmaan”.</p><p>Kaikkien hankkeeseen osallistuneiden museoiden aineistosta koottu verkkonäyttely kuvaa suomalaista talvipäivää näiden esimerkkien valossa, kertoo millaista on elämä Suomessa keskellä talvea. ”Suomalainen talvipäivä” tarjoaa monia näkökulmia arkiseen keskiviikkoon aamulypsystä iltasatuun, työntekoon, kouluun ja harrastuksiin.</p><p>Suomalainen talvipäivä -dokumentoinnin Jyväskylässä toteuttivat amanuenssit Suvi Hänninen ja Pirjo Sojakka. Valokuvaajina toimivat Pekka Helin ja Liina Luumi. Verkkonäyttelyn ovat dokumentointiin osallistuneiden museoiden kanssa yhteistyössä toteuttaneet tutkija Anna-Reetta Rikala ja graafikko Joonas Ylitalo.</p><p>Näyttely on osoitteessa: <a href="http://www.tako.nba.fi/suomalainentalvipaiva"><b>www.tako.nba.fi/suomalainentalvipaiva</b></a></p><p>Lisätietoja talvipäivähankkeesta ja verkkonäyttelystä antavat museoamanuenssi Riitta Kela, puh. 040 761 5905, <a href="mailto:riitta.kela@tampere.fi">riitta.kela(a)tampere.fi</a>, kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen, puh. 050 518 4594.</p><p></p></div> http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/51256?language=fi http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/51256?language=fi Thu, 02 Feb 2012 13:50:00 GMT <!-- modified: 2012-02-02T11:40:59 --> <div class="xmldoc"><h3>80-vuotias Keski-Suomen museo</h3><p><span>Keski-Suomen museon avaamisesta tulee tänä keväänä kuluneeksi 80 vuotta! </span><span>Ruusupuistossa sijaitseva </span>Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, <span>joka toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona sekä Jyväskylän kaupunginmuseona</span><span>. </span><span>Museo </span><span>harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista</span> ja <span>opetusta sekä</span> huolehtii alueensa rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta ja inventoinneista. Keski-Suomen <span>museossa vieraileva </span>voi löytää juurensa, palata muistoissa menneeseen aikaan, oppia tai viihtyä muuten vain!</p><h4><span>Pieni katsaus museon </span><span>menneeseen</span></h4><h5><span>Museon ensimmäiset vuosikymmenet</span></h5><p><span>Keski-Suomen museon toiminta alkoi vuonna 1932, jolloin museo avattiin vuotta aiemmin perustetun Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n ylläpitämänä. </span><span>Museoyhdistyksen </span>päämääränä oli jo alusta alkaen saada Keski-Suomen alueelle maakuntamuseo. Cygnaeuksenkatu 9:ssä <span>toimintansa aloittaneessa K</span>eski-Suomen museossa esiteltiin kansatieteellisiä kokoelmia ryhmiteltyinä teemoittain naisten töihin ja miesten töihin liittyviin aihepiireihin. Aluksi museon kokoelmat karttuivat Jyväskylässä ja lähiympäristössä kiertäneiden asiamiesten työn tuloksena ja muutaman lahjoituksen avulla. Vähitellen keruutyö ulotettiin Jyväskylän alueelta myös maakunnan reuna-alueille. Kulttuuriympäristöön liittyvä dokumentointi käynnistyi yhtä aikaa museon esinekokoelmien tallennuksen kanssa. Museon valokuva-arkisto perustettiin vuonna 1936.</p><h5><span>Haave toteutuu!</span></h5><p><span>Haave kunnollisesta museorakennuksesta toteutui<span>,</span> kun Alvar Aallon suunnittelema Keski-Suomen museo valmistui 1961 Ruusupuistoon. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana museo sai käyttöönsä asianmukaiset säilytys-, näyttely- ja työtilat. Kokoelmia esiteltiin ”kansatieteellisessä ja kulttuurihistoriallisessa” perusnäyttelyssä sekä vaihtuvissa näyttelyissä. </span></p><p><span><img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/1f68e50afeee8768119c46b012c3d6b6a510343d.jpg" alt="" style="display: block;&#xD;&#xA; "></img></span></p><h5><span>Omistajavaihdos ja virallisesti maakuntamuseoksi</span></h5><p>Keski-Suomen museosta tuli virallisesti maakuntamuseo 1.3.1980. Seuraavana vuonna museo kiinteistöineen ja kokoelmineen siirtyi Jyväskylän kaupungille, joka luovutussopimuksen mukaisesti sitoutui ylläpitämään Keski-Suomen museota ja turvaamaan museon kehittämiseen tarvittavat resurssit. Myös Lyseorakennuksessa sijaitseva Jyväskylän lyseon museo, jonka kokoelman luetteloinnin ja museosuunnitelman Keski-Suomen museo oli tehnyt, siirtyi tuolloin osaksi Keski-Suomen museota.</p><p><img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/8172eb9ca51e7f7c090a8fe4f6f00684b09ea155.jpg" alt="" style="display: block;&#xD;&#xA; "></img></p><h3>Juhlavuoteen liittyen:</h3><p><b><span>» Keski-Suomen museon julkisivu valaistaan 1.-3.2</span><span>. </span></b><span>Alvar Aallon syntymäpäivän ja Keski-Suomen museon 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena on rakennusta kunnioittava, valkoisen valon eri värilämpötiloja hyödyntävä valaistus, joka tuo iloa pimeään vuodenaikaan ja toimii samalla esimerkkinä kyseisen rakennuksen julkisivuvalaistuksesta. Valaistuksen suunnittelee valaistussuunnittelija Annukka Larsen.<br /></span><span><br /> Valon päivän 3.2. aikoihin järjestetään Jyväskylässä erilaisia tapahtumia niin valoalan ammattilaisille kuin kaupungin asukkaillekin. </span><span>Lisätietoa Valon päivän tapahtumista löydät <a title="http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/51025" href="http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/51025"><span title="http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/51025">täältä »</span><span title="http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/51025"><br /></span></a></span></p><p></p><p><b><span>» </span>Keski-Suomen museo juhlistaa kahdeksaa vuosikymmentään 9.6. avautuvalla kesänäyttelyllään Jyväskylän tunnusmerkit. </b>Näyttely pyrkii esittelemään Jyväskylää sen ulkopuolelta nähtynä, sitä kuvaa, joka ulkopuolisille on Jyväskylästä eri aikoina muodostunut. Minkälaisia hyviä tai vaikkapa huonojakin uutisia Jyväskylään on eri aikoina liitetty tai mitkä jyväskyläläistuotteet ovat tehneet kaupunkia tunnetuksi. Jyväskylän Lyseon perustaminen, kaupungin suomalaisuusmaine, laulujuhlat ja aseteollisuus olivat myönteisiä viitteitä.<br /><br /> Mutta kuinka on suhtauduttu huonoa mainetta levittäneisiin punaiseksi väitetyn Jyväskylän Kesän skandaaleihin, kaupungin sotkuiseen liikennehistoriaan, kohujuttuihin kaatopaikasta kaupungin keskustassa tai Kettusen erorahajupakkaan. Näyttely pohtii myös sitä kuka julkisuuden henkilö on tunnistettu tai tunnistetaan jyväskyläläiseksi. Tiedetäänkö vaikkapa Alvar Aalto, Aimo Lahti, Pauli Aapeli Janhonen tai Matti Nykänen jyväskyläläiseksi?<br /><br /> Juhlavuotta jatkaa syyskuussa avautuva taidemaalari Urho Lehtisen 125-vuotisjuhlanäyttely.</p></div> http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/51091?language=fi http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/51091?language=fi Fri, 27 Jan 2012 13:21:00 GMT <!-- modified: 2012-01-19T16:23:10 --> <div class="xmldoc"><h3>Keskisuomalainen ruokakulttuuri -selvitys valmistui</h3><p><img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/a7bc4b34c866d3fe2ef1d28bf3f17b4dc2dc74c4.jpg" alt="" style="display: block;&#xD;&#xA; "></img></p><p>Keski-Suomen museossa valmistui vuoden 2011 lopulla Keskisuomalainen ruokakulttuuri -selvitys, joka tehtiin Pro Ruokakulttuuri -kehittämishankkeen toimeksiannosta. Selvityksen tarkoituksena oli todentaa keskisuomalaisen ruokakulttuurin muutosta erityisesti sodan jälkeisenä aikana sekä kartoittaa nykypäivän tilannetta. Selvityksessä raportoidaan muun muassa internetissä syksyllä 2011 toteutetun Keskisuomalaiset ruokailutottumukset -kyselyn keskeisemmät tulokset.</p><p>Pro Ruokakulttuuri -hanke on elinkeinon kehittämishanke, jossa yleistä elinkeinon kehittämistyötä toteutetaan painopisteenä ruokakulttuurin edistäminen. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta ja palvelut -yksikkö ja rahoituksesta Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseutuosasto. Valmis raportti liitteineen löytyy Ruokacentrian sivuilta <a href="http://www.ruokacentria.com/index.php/pro-ruokakulttuuri/ajankohtaista"><b>www.ruokacentria.com</b></a>.</p><p></p><p>Lisätietoja:<br /> Projektipäällikkö Leena Pölkki, 050 401 1894, <a href="mailto:leena.polkki@jamk.fi">leena.polkki(a)jamk.fi</a>, Jyväskylän ammattikorkeakoulu tai<br /> tutkimuksen toteuttaja projektitutkija Sanna Tarnanen, 014 266 4359/ 050 311 8883, <a href="mailto:sanna.tarnanen@jkl.fi">sanna.tarnanen(a)jkl.fi</a></p><p></p></div> http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/50876?language=fi http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/50876?language=fi Thu, 19 Jan 2012 14:12:00 GMT <!-- modified: 2012-01-24T07:38:31 --> <div class="xmldoc"><h3><span>Keski-Suomen moderni rakennusperintö inventoidaan perusteellisesti</span></h3><p><img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/8ab750c6b247dbb5fcc40101eee8372d44450a2c.jpg" alt="" style="display: block;&#xD;&#xA; "></img></p><h4>Keski-Suomen museo johtaa Suomen ensimmäistä laajaa maakunnallista selvitystä</h4><p>Keski-Suomen museossa Jyväskylässä on käynnistynyt vuoden 2012 alusta maakunnallinen modernin rakennusperinnön inventointihanke. Rakennustutkija Päivi Andersson kertoo, että ennen näkemättömän laajan kolmevuotisen hankkeen tarkoituksena on kartoittaa Keski-Suomen kaikkien kuntien vuoden 1945 jälkeen valmistunut rakennusperintö aina 2000-luvulle saakka. Inventointi tuottaa uutta tietoa maakunnalle ja kullekin paikkakunnalle ominaisesta rakennusperinnöstä, sen rakennushistoriallisista, rakennustaiteellisista, kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista arvoista. Inventoinnissa kumppaneina ja rahoittajina ovat kunnat ja Keski-Suomen liitto. Yhteistyötä tehdään myös Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -tutkimushankkeen kanssa. Työ tuottaa valtakunnallisesti merkittävää tutkimustietoa uudemmasta rakennusperinnöstä. Inventointihankkeen tulosten on tarkoitus palvella kuntien maankäytön suunnittelua, kaavoitusta ja laadukasta korjausrakentamista.</p><p><b>Keskisuomalainen arkiympäristö on modernia</b></p><p>Tarve modernin rakennusperinnön tutkimukselle on suuri, sillä juuri tämän aikakauden rakennuksiin ja ympäristöihin kohdistuvat suurimmat muutos- ja jopa purkamispaineet. Suomi on modernin rakennusperinnön ”suurvalta” - maamme rakennuskannasta noin 80 % on syntynyt viimeisten 60 vuoden aikana. Se muodostaa siten merkittävän osan kansallisvarallisuutta. Sotien jälkeiset yhteiskunnallisten ja taloudellisten murrosten vuosikymmenet muokkasivat myös keskisuomalaisten kaupunkien ja kylien keskustoja perustavanlaatuisella tavalla. Vaikka muutosten vauhti ja lopputulokset ovat ajoittain herättäneet ristiriitaisia tunteita, on niiden seurauksena syntynyt suomalaisten jokapäiväinen elinympäristö. Hyvinvointi-Suomen rakentaminen ja kaikille kansalaisille tarjotut julkiset palvelut ovat synnyttäneet rakennuskannan, jonka yhteiskunnallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys on huomattava. ”Toivomme, että tekemämme työ avaa ihmisten silmät näkemään arkisen ympäristön ja tuttujen rakennusten arvon ja merkityksen oman aikansa ilmiöiden kuvastajana.” Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen kommentoi.</p><p><b>Rakennustutkijat löytävät helmiä</b></p><p>Hankkeen käytännön työn tekevät museon tutkijat. Projektitutkija Nina Äijälä on aloittanut tammikuussa kenttätyöt Uuraisilla. ”On hienoa huomata, miten pienestäkin kunnasta löytyy upeita rakennuksia. Esimerkiksi Uuraisten keskustan Shell-huoltamo on erinomaisesti säilynyt 1960-luvun bensa-asema”, Äijälä kertoo. Työ on käynnistynyt myös Muuramessa, jossa projektitutkija Virpi Myllykoski on kiinnittänyt huomionsa kulttuurikeskuksen, monitoimitalon ja koulun muodostamaan kokonaisuuteen. ”Koulu on 1970-luvun tyyliin asiallinen, kun taas 1990-luvun rakennuksissa leikitellään eri tyyleillä. Rakennukset kertovat ihmisten vapaa-ajan lisääntymisestä ja maan vaurastumisesta, Myllykoski toteaa.” Entisen Jyväskylän maalaiskunnan aluetta parhaillaan inventoiva Hanna Tyvelä on puolestaan perehtynyt Palokkaan. Tyvelä on huomannut, miten ihmisten kulutustottumusten muutokset muokkaavat Palokan maisemaa jatkuvasti. ”Palokasta löytyvät kaupan kehityksen kaikki vaiheet. Uusien jättimarkettien rinnalla Kauppakujan 1980-luvulla rakennetut ostarit vaikuttavat pieniltä ja oman aikansa lähiympäristöä palvelevilta.”</p><p>Lisätietoja:</p><p>Keski-Suomen museon johtaja<br /> Heli-Maija Voutilainen (014) 266 4348, 050 355 5048, <a title="mailto:heli-maija.voutilainen@jkl.fi" href="mailto:heli-maija.voutilainen@jkl.fi">heli-maija.voutilainen(at)jkl.fi</a></p><p>Rakennustutkija<br /> Päivi Andersson (014) 266 4352, 050 320 8716, <a title="mailto:paivi.andersson@jkl.fi" href="mailto:paivi.andersson@jkl.fi">paivi.andersson(at)jkl.fi</a></p><p></p></div> http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/50862?language=fi http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/50862?language=fi Thu, 19 Jan 2012 11:53:00 GMT <!-- modified: 2012-01-12T09:59:36 --> <div class="xmldoc"><h3>Aarne Ervi - tilaa ihmiselle</h3><p>Keski-Suomen museo<br /> 14.1. – 19.2.2012</p><p><img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/909026cdffa19082de570a457089a5612b3ec898.jpg" alt="Aarne Ervi, Otaniemen kasinon liitutaulu. Kuva: Arkkitehtuurimuseo" style="display: block;&#xD;&#xA; "></img></p><p>Aarne Ervin nimi yhdistetään yleensä ensimmäisenä Espoon Tapiolaan, josta maamme eturivin arkkitehdit loivat kansainvälisesti maineikkaan puutarhakaupunginosan 1950-luvulla. Hänen osuuteensa kuuluvat Heikintorin tavaratalo, keskustorni, uimahalli sekä keskustan asemakaava. Merkittäviä töitä ovat myös hänen suunnittelemansa Oulu- ja Emäjoen monumentaaliset voimalaitokset asuinalueineen sekä Helsingin yliopiston Porthania-rakennus ja Turun yliopiston rakennukset. Viimeisiin töihin kuuluu puistoon avautuva Töölön kirjasto Helsingissä. Ervin toimisto suunnitteli myös sisustuksia ja oli ensimmäisiä arkkitehtitoimistoja, joihin palkattiin sisustusarkkitehteja.</p><p>Ervi oli yksi Suomen sodanjälkeisen modernin arkkitehtuurin kärkitekijöistä ja aikansa seuratuimpia arkkitehteja Alvar Aallon ja Viljo Revellin rinnalla. Hän oli myös tunnettu seuramies ja julkisuuden henkilö. Villa Ervissä Helsingin Kuusisaaressa kävivät ajan merkittävimmät kulttuurihenkilöt hänen ja hänen näyttelijävaimonsa Rauni Luoman vieraina. Laaja kontaktiverkosto näkyi myös toimiston asiakaskunnassa: toimeksiantoihin kuului muun muassa hiihto- ja kalastusmajan suunnittelu presidentti Urho Kekkoselle.</p><p>Aarne Ervi – tilaa ihmiselle -näyttelyssä on esillä runsaasti originaaliaineistoa näyttelyn tuottaneen Suomen rakennustaiteen museon eli nykyisen Arkkitehtuurimuseon laajasta Ervi-kokoelmasta. Mukana on myös uusia, aikalaismateriaalia täydentäviä valokuvia, alkuperäisiä ja uusia pienoismalleja sekä aikaa kuvittavia huonekaluja ja filmimateriaalia. Aineisto on jäsennetty teemoittain.</p><p></p><p>Lisätietoja:<br /> Intendentti Erkki Fredrikson<br /> (014) 266 4354<br /><a href="mailto:erkki.fredrikson@jkl.fi">erkki.fredrikson[at]jkl.fi</a></p></div> http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/50534?language=fi http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/50534?language=fi Mon, 09 Jan 2012 09:18:00 GMT <!-- modified: 2012-01-12T14:48:45 --> <div class="xmldoc"><h3>Eletty eilinen<br /> Tuokiokuvia Jyväskylän kaupungin 175-vuotisen historian eri vuosikymmeniltä</h3><p>Keski-Suomen museo <br /> 5.1.–19.2.2012</p><p><img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/8699a2cefa1edcf95cdedce4312967fbab8df0b7.jpg" alt="" style="display: block;&#xD;&#xA; "></img></p><p>Eletty eilinen -näyttely esittelee nukketaiteen keinoilla Jyväskylän kaupungin vaiheita kaupungin alkuvuosista nykypäiviin. Tuokiokuvissa on kolmetoista näyttelyä varten valmistettua nukkeasetelmaa jostakin ajalleen tyypillisestä aiheesta. Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen Nukketaiteilijat ry ja Keski-Suomen museo.</p><p>Keski-Suomen museo on antanut Suomen Nukketaiteilijat ry:n jäsenille valittavaksi nukkeasetelmien aiheita ja ajankohtia. Nukketaiteilijat toteuttivat mieleisensä aiheen omien suunnitelmiensa mukaan. Jokainen asetelma on yhden ja parissa kokonaisuudessa kahden nukentekijän kädenjälkeä. Näyttelyn kolmeentoista kokonaisuuteen on tehnyt nukkeja 15 yhdistyksen jäsentä. Asetelmien oheen on haluttu liittää kutakin ajankohtaa elävöittäviä kuvia niitä selostavine teksteineen.</p><p>Suomen Nukketaiteilijat ry:n kotipaikka on Jyväskylä, mutta jäseniä on eri puolilta Suomea. Jäseneksi hakijalta vaaditaan ammatillista osaamista. Suomen Nukketaiteilijat ry:n jäsenet ovat näin alan koulutuksen saaneita ammattilaisia tai pitkään alaa harrastaneita nukketaiteilijoita. Jäseniä yhdistyksessä on noin neljäkymmentä. Yhdistyksen johtoajatuksena on ollut nukketaiteen tunnetuksi tekeminen, alan arvostuksen nostaminen ja jäsenten taitojen kehittäminen.</p><p>Nukketaiteilijalta vaaditaan monen eri alan taitoja. Hän on kuvanveistäjä muotoillessaan nuken pään ja jäsenet sekä rakentaessaan sille rungon. Taidemaalarina hän maalaa muotoilemansa nuken osat. Ompelijana hän suunnittelee ja valmistaa vartalon ja vaatetuksen. Peruukintekijänä ja kampaajana hän tekee nukeille hiukset. Suutarin taitoja tarvitaan kenkien ja laukkujen valmistamisessa.</p><p>Suomen Nukketaiteilijat ry on järjestänyt näyttelyitä eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa ja Norjassa. Jäsenten töitä on ollut esillä myös Venäjällä ja Virossa. Keski-Suomen museon näyttely on yhdistyksen 50 näyttely.</p><p>Eletty eilinen -näyttely on tarkoitettu pystytettäväksi Keski-Suomen museon jälkeen useisiin julkisiin tiloihin, joissa järjestetään Jyväskylän 175-juhlavuoden tapahtumia.</p><p></p><p>Lisätietoja: <br /> Näyttelyvastaava Arja Jäppinen <br /> 050 575 0548 <br /><a href="mailto:etunimi.sukunimi@arjajappinen.com">etunimi.sukunimi@arjajappinen.com</a><br /><br /> Intendentti Erkki Fredrikson<br /> 014 266 4354<br /><a href="mailto:etunimi.sukunimi@jkl.fi">etunimi.sukunimi@jkl.fi</a></p></div> http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/50281?language=fi http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/50281?language=fi Wed, 28 Dec 2011 09:27:00 GMT <!-- modified: 2011-11-24T12:53:12 --> <div class="xmldoc"><p><img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/ae9155d811092a1947fe6733e15d64b4e2669d5f.jpg" alt="Jyvälä 9.6.1992, kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo" style="display: block;&#xD;&#xA; "></img></p><h3><span>Nisulan tilan ja Jyvälän muistot talteen</span></h3><p><span>Tulipalossa 13.11.2011 tuhoutunut Jyvälä oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, joka edusti jyväskyläläistä rakennusperintöä ja oli osa Nisulan tilan historiaa. Monilla jyväskyläläisillä<a name="_GoBack" href=""></a> on ollut henkilökohtainen kontakti rakennukseen.<br /></span><span><br /> Keski-Suomen museo kartuttaa Schildtin sukuun, Nisulan tilaan sekä Jyvälään liittyviä kokoelmiaan. Museo on kiinnostunut rakennuksista ja toiminnasta kertovista valokuvista, muistitiedosta ja muusta aineistosta. Kuva-arkisto ottaa vastaan valokuvalahjoituksia. Lisäksi yleisöllä on mahdollisuus lainata museolle digitointia varten Nisulan tilaan tai Jyvälään liittyviä omia valokuviaan.<br /></span><span><br /></span><span>Jyväskylässä monilla aloilla vaikuttanut piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt osti maakirjoissa jo vuonna 1606 mainitun Nisulan tilan 1860-luvulla. Piirilääkärin pojan, maanviljelysneuvos Aatos Schildtin aikana Nisula kehittyi maanviljelyksen mallitilaksi.<br /></span><span><br /> Nisulan tilan monipuolinen rakennuskanta oli muodostunut vaiheittain. Päärakennuksen matala osa oli siirretty paikalle jo Wolmar Schildtin aikana. Aatos Schildt rakennutti 1890-luvun lopulla päärakennuksen laajennuksen, jolloin 20-huoneisen rakennuksen vanha osa jäi palvelusväen asuintiloiksi. Pihapiiriin kuului muunmuassa aittoja, viljamakasiini, navetta, vaunuliiteri, hevostalli sekä lukuisia muita maatilan tarvitsemia ulko- ja talousrakennuksia.<br /></span><span><br /> Kun Schildtin perhe 1930- ja 1940-lukujenvaihteessa muutti Kortesuon kartanoon, siirtyi Nisulan rakennus Jyvälän Setlementti ry:n käyttöön. Kansalaisopiston, ompelu- ja vaatturiammattikoulun, lastentarhan ja nuorten kerhotoiminnan kautta Jyvälästä tuli vuosikymmenien kuluessa tuttu paikka lukemattomille jyväskyläläisille.</span></p><p><span>Lisätietoja:<br /></span><span>Keski-Suomen museo, arkisto ja kuva-arkisto</span><span><br /></span><span>Kilpisenkatu 1 C, 40101 Jyväskylä<br /></span><span>puh. 014266 4356 tai 014266 7744<br /></span><span><a title="mailto:ksmuseo.arkistot@jkl.fi" href="mailto:ksmuseo.arkistot@jkl.fi">ksmuseo.arkistot(at)jkl.fi</a></span></p></div> http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/49680?language=fi http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/49680?language=fi Wed, 23 Nov 2011 09:48:00 GMT