Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys vuodelle 2018

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys vuodelle 2018

Kaupunki kasvaa voimakkaasti ja talous on tasapainossa: vuosikate kattaa poistot ja tulos on ylijäämäinen

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaan kaupungin talous on tasapainossa myös ensi vuonna. Vuosikate on esityksen mukaan 51,8 miljoonaa ja kattaa poistot 100 %, ylijäämää syntyy 0,3 miljoonaa. Investoinnit kasvavat ja lainakanta lisääntyy 21,5 miljoonaa euroa.

- Vuonna 2018 kaupungin talous on kolmatta vuotta peräkkäin tasapainossa ja palveluiden taso on hyvä. Tämä on mainio suoritus tilanteessa, jossa kova kasvu tuo lisää kysyntää palveluille ja painetta investointeihin. Toisaalta talouden maan keskiarvoa nopeampi kasvu ja työttömyyden poikkeuksellisen nopea lasku antavat myös pelivaraa kaupungin talouteen, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Kaupungin kärkihankkeet etenevät vauhdikkaasti. Rakentaminen Kankaalla on edennyt jopa suunniteltua nopeammin ja vuoden 2018 lopussa Kankaalla on arviolta jo 800 asukasta. Hippoksen jatkokehitysvaiheessa on mukana kaksi vahvaa sijoittaja- ja rakennuttajayhteenliittymää. Keskustassa on käynnissä useita sekä asumisen että liiketilojen täydennysrakentamishankkeita.

Kaupungin kulttuuritilojen kokonaiskehittämisen tehtävänä on laatia kulttuuritilojen investointien kokonaissuunnitelma, mukaan lukien myös musiikkisali.

Verot esitetään pidettäviksi ennallaan

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys perustuu siihen, että kunnallis- ja kiinteistöverot pidetään ennallaan vuoden 2017 tasolla. Veroprosenteista päätetään valtuuston kokouksessa 30.10.2017.

Käyttötalouden menot kasvavat maltillisesti

Käyttötalouden menot kasvavat vuoden 2017 muutetun talousarvion tasosta 2,1 % eli 16,5 miljoonaa euroa. Liikelaitokset mukaan lukien menot kasvavat 18,9 miljoonaa euroa (2,0 %).

Perusturvan määrärahan suurimmat menojen lisäykset, 2,0 miljoonaa euroa, johtuvat muun muassa avoterveydenhuollon iltavastaanottotoiminnan laajennuksesta, sulkuaikojen poistamisesta, vanhuspalveluiden henkilöstölisäyksistä sekä hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden kustannusten kasvusta. Lasten, nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden ja perheiden sosiaalihuollollisten palveluiden saatavuus paranevat. Lastensuojelun ja vammaispalveluiden ostopalveluja lisätään 1,3 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon määräraha mahdollistaa kotisairaalatoiminnan jatkumisen.
Konsernihallinnossa menoja lisää erityisesti elinkeinoyksikön menotason nostaminen 1,5 miljoonalla eurolla vastamaan Jykes Oy:lle maksetun rahoitusosuuden tasoa niin, että panostukset elinkeinoelämän palveluihin säilyvät lähes edellisvuosien tasolla. Uusina palveluina käynnistyvät mm. yrityspalvelusetelin pilotointi sekä yrittäjyyttä ja start up -yrityksiä tukeva Jyväskylän Yritystehdas Oy yhdessä oppilaitosten kanssa. Tietohallinnon työasemalisenssien hinnoittelumuutos Office 365 pilvipalveluihin ja ict-palvelutuotannon muutoskustannukset kasvattavat konsernihallinnon menoja 0,9 miljoonaa euroa. Yleisen positiivisen työllisyyskehityksen ja pitkäaikaistyöttömien vähentymisen uskotaan puolestaan näkyvän työmarkkinatuen kuntaosuudessa, jonka menoarviota pienennetään 1,0 miljoonalla eurolla.

Varhaiskasvatuslaki mahdollistaa lakisääteisen henkilöstön ja lasten suhdeluvun muuttamisen nykyisen 1 aikuinen 7:ää lasta kohti siten, että 1 aikuista kohti voi olla laskennallisesti 8 lasta. Tämä mahdollistaa henkilöstöresurssin tehokkaamman käytön yli 3-vuotiaiden lasten palvelujen järjestämisessä, huomioiden perheiden valitsemat hoitoajat sekä maksuvälykset. Kasvun ja oppimisen palveluissa varhaiskasvatuksen toimintamenot pienenevät 1,0 miljoona euroa. Lukiotoiminnan tukemiseen varataan 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Kaupunkirakenteen määrärahan suurimmat menolisäykset johtuvat huleveden kokonaishallinnan käyttöönotosta, joka lisää nettomenoja 0,6 M€. Myös joukkoliikenteen nettomenot lisääntyvät 0,6 miljoonaa euroa Laukaan suunnan liikenteen järjestelyjen sekä uuden keskustan, Laajavuoren, Palokan ja Seppälän välisen rengaslinjan johdosta.

Kaupungin tulorahoitus on tasapainossa vuonna 2018

Taloussuunnitelmassa vuoden 2018 tavoitteeksi asetetaan 51,8 miljoonan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 100,0 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 82 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus on siten tasapainossa talousarviovuonna 2018. Vuosi 2018 on talousarvion mukaan 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kaupungin lainakanta kasvaa vuonna 2018 noin 21,5 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta tulee olemaan vuoden 2018 lopussa 415,4 miljoonaa euroa eli 2 942 euroa asukasta kohti.

Kunnallisveroprosentin on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2018−2020 vuoden 2017 tasolla. Taloussuunnittelukaudella suunnitelman mukaisten poistojen taso on noin 50 miljoonaa euroa vuosina 2018-2019. Vuonna 2020 suunnitelman mukaisten poistojen on arvioitu nousevan noin 60 miljoonaan euroon.

Vuoden 2016 tilinpäätös osoitti yhteensä 36,8 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2016. Vuoden 2017 ylijäämäksi arvioidaan noin 12,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 ylijäämäksi 0,3 miljoonaa euroa. Kaupungilla ei ole vuonna 2018 kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää, mikäli vuodet 2017 ja 2018 toteutuvat arvioiden mukaisesti.

Kumulatiiviseksi ylijäämäksi vuodelle 2018 arvioidaan 49,2 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan talous pysyy tasapainossa ja tulevina vuosina ei synny merkittäviä alijäämiä.

Suurimmat investoinnit tehdään Kankaalle, Kuokkalaan ja Kangasvuoreen

Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 79,5 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat 11,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017 ja 35,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Investoinneista 33,8 miljoonaa euroa kohdistuu talonrakennukseen, joka on 5,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017 ja 20,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016.

Kaupungin investointibudjetin ulkopuoliset hankkeet mukaan lukien vuoden 2018 investointien yhteismäärä on 98,2 miljoonaa euroa. Vuokra- ja muissa talonrakennushankkeissa investoinnit kasvavat 0,5 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasosta.

Maa- ja vesialueiden hankintaan on varattu 6,0 miljoonaa euroa, joka on 0,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017.

Summa käytetään maanhankintaan tulevaisuuden tonttitarjonnan turvaamiseksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Maan ostomäärärahalla rahoitetaan raakamaan hankinnan lisäksi rakennettujen kiinteistöjen hankinta, tonttien esirakentaminen, rakennusten purkukulut sekä kaupungin kiinteistöjen liittymämaksut.

Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan varataan 7,4 miljoonaa euroa, josta suurimpia yksittäisiä eriä ovat Kuokkalan yhtenäiskoulun (0,8 milj. euroa) ja Kangasvuoren päiväkotikoulun (0,7 milj. euroa) ensikertainen kalustaminen sekä pääkirjaston toiminnalliset muutokset (0,6 milj. euroa).

Yhdyskuntarakentamisen investointeihin varataan yhteensä 18,3 miljoonaa euroa, josta 1,2 miljoonaa kohdistuu Kankaalle. Tontinmyynti- ja maankäyttösopimustulot kattavat menoista 3,1 miljoonaa euroa. Alustava kunnallistekniikan investointien erittely on esitetty erillisissä taulukoissa. Tämän lisäksi urheilu- ja retkeilyalueisiin investoidaan 1,8 miljoonaa euroa.

Suurimpia talonrakennusinvestointikohteita ovat Kuokkalan yhtenäiskoulu (8,1 milj. euroa vuodelle 2018), Kangasvuoren päiväkotikoulu (6,4 milj. euroa vuodelle 2018) sekä Savulahden päiväkotikoulu (5,0 milj. euroa vuodelle 2018). Keski-Suomen museon peruskorjaukseen varataan 5,3 miljoonaa euroa vuodelle 2018.

Jyväskylän asukasmäärän kasvu jatkuu

Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 1 412 asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 2016 kaupungin väestönlisäys oli 1 482 henkilöä. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut määrällisesti suurten kaupunkien kuudenneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena.

Jyväskylän väestömäärä kasvaa sekä luonnollisen väestönlisäyksen että kokonaisnettomuuton myötä. Jyväskylä on kokonaisuudessaan muuttovoittoinen kunta. Muuttovoitto koostuu 15-24-vuotiaiden ikäryhmästä eli opiskelijaikäluokasta. Vuonna 2016 Jyväskylän nettomuuttovoitto oli 1 048 asukasta, mikä oli 70,7 % koko väestömäärän kasvusta.

Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on kutakin työllistä kohden. Vuonna 2015 taloudellinen huoltosuhde oli Jyväskylässä 1,45. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Vuoden 2016 lopulla 65–74-vuotiaita oli 13 846 eli 4 542 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin ja arvion mukaan heitä on vuonna 2020 lähes 1 700 enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä 10 229 henkilöstä lähes 1 300:lla vuoteen 2020 mennessä.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan elokuun 2017 lopulla Jyväskylässä oli 9 173 työtöntä. Jyväskylän työttömien määrä laski vuoden takaisesta 20,5 %. Työttömyysaste oli elokuussa 13,5 %. Vastaava luku edellisvuoden elokuussa oli 17,1 %. Nuorten työttömien (alle 25-vuotiaat) määrä laski 21,6 % vuoden takaisesta. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleiden määrässä on huomattava 36,5 % lasku vuoden takaiseen. Työttömiä ulkomaan kansalaisia oli Jyväskylässä 619 eli n. 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Uusimpien Tilastokeskuksen työssäkäyntitietojen mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2015 lopulla 60 223 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä lisääntyi vuosina 2014-2015 n. 600:lla. 2000-luvulla työpaikkojen määrä kasvoi Jyväskylässä yhteensä 15,2 % eli lähes 8 000 työpaikalla. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Jyväskylän työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti kolmanneksi eniten. Suurin ikäluokka Jyväskylässä on 22-24-vuotiaat, tämä näkyy opiskelijoiden suuressa määrässä sekä tarjoaa yrityksille osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Tilastokeskuksen vuoden 2015 lopun raportin mukaan yli 15-vuotiaista jyväskyläläisistä on korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 35,0%. Tämä on viidenneksi korkein kymmenen suurimman kaupungin joukossa.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely jatkuu kaupunginvaltuuston lähetekeskustelulla 30.10., jolloin valtuusto päättää myös ensi vuoden veroista. Kaupunginhallitus tekee oman esityksensä seminaarissa 9.11.2017 ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 27.11.2017.


Plussat ja miinukset

Konsernihallinto

Plussat:
• Kankaan rakentaminen ja tontin myynti jatkuvat vahvana mahdollistaen myös kunnallistekniset investoinnit alueelle.
• Hippoksen kehittäminen etenee aikataulussa.
• Työllisyyspalvelujen kuntouttavan työtoiminnan uudet kumppanuudet tarjoavat monipuolisia palveluja asiakkaille
Miinukset:
• Työttömyyden pienenemisestä huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuus laskee viiveellä, koska vaikeasti työllistyvien (yli 1000 päivää) määrässä tapahtuu hitaasti muutoksia.

Perusturvapalvelut

Plussat:
• Vanhuspalveluiden varahenkilöstöä ja palveluohjaajia lisätään
• Terveysasemilla aloitetaan iltavastaanottotoiminta
• Hoitotarvikkeisiin ja apuvälineisiin on varattu riittävä rahoitus
• Kehitysvammaisten lasten asumispalveluita lisätään
• Neuvolapalveluista ja opiskeluterveydenhuollosta poistuu sulkuajat
Miinukset:
• Sosiaalipalveluissa ostopalveluiden käyttöä joudutaan rajaamaan, jolloin odotusajat palveluihin pitenevät
• Nuorisovastaanoton, opiskeluterveydenhuollon ja varhaisen tuen sosiaalityön kolmea uutta palvelusuhdetta ei voida aloittaa vuoden alusta

Sivistyspalvelut

Plussat
• Päiväkotien- ja koulujen palveluverkkoinvestoinnit etenevät
• Oppilas- ja opiskeluhuollon henkilömäärää lisätään 5 htv
• Koulujen aineiden ja tarvikkeiden määrärahaa lisätään
• Toteutetaan pääkirjaston toiminnalliset muutokset
Miinukset
• Varhaiskasvatuksen henkilöstön suhdeluvun muutos 1/7 -> 1/8 heikentää varhaiskasvatuksen laatua
• Digitalisaatio ei etene suunnitellusti
• Vehkalammen pukuhuone/wc-tilojen rakentaminen siirtyy vuodella eteenpäin

Kaupunkirakennepalvelut

Plussat
• Rakentamisen suhdanne on hyvä ja tulorahoituksella pystytään ylläpitämään palveluiden nykytasoa.
• Joukkoliikenteen matkamäärät ovat kasvussa ja reitistöä sekä sähköisiä palveluja pystytään kehittämään.
• Kunnallistekniikan korjausvelka on selvitetty ja ensimmäisiä toimenpiteitä kasvun hillitsemiseksi päästään tekemään.
• Kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavat, asemakaavat ja selvitykset pystytään laatimaan sekä ylläpitämään tavoitteen mukaista viiden vuoden asuinrakentamista vastaavaa kaavavarantoa.
• Kunnallistekniikan rakentaminen toteutetaan suunnitellusti.
• Maaomaisuuden investointiraha mahdollistaa suunnitelmallisen maanhankinnan sekä Kankaan alueen uuden paperitehtaan purkamisen.
• Kuntalaisten osallistamiseen lisätään henkilöresursseja.
Miinukset
• Katuverkon korjausvelka kasvaa edelleen.
• Ammattitaitoisen asiantuntijahenkilöstön saatavuudessa on suuria vaikeuksia


Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, puh. 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, puh. 050 526 0443, ari.hirvensalo[at]jkl.fi

23.10.2017Pekka Piippa

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje