Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 25.10. kokouksesta

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 25.10. kokouksesta

Sivistyslautakunta hyväksyi muun muassa kannanoton hyvinvointikertomuksesta, antoi vastaukset valtuustoaloitteisiin subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta ja perhepäivähoidon varahoitojärjestelmästä sekä esitti kaupunginhallitukselle 2,3 miljoonan euron lisämäärärahaa vuodelle 2017.

Sivistyslautakunta hyväksyi Jyväskylän kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2017–2020 luonnoksen

Sivistyslautakunta hyväksyi omalta osaltaan hyvinvointisuunnitelman 2017-2020 luonnoksen ja edellyttää toimialajohtajan muutetun esityksen mukaisesti, että sen sisältöä kehitetään erityisesti mittareiden, painotusten ja teemojen osalta siten, että sivistyslautakunnalla on mahdollisuus palata osaltaan hyvinvointisuunnitelmaan helmikuussa 2018.

Parhaillaan tekeillä olevassa Jyväskylän kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa on konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla on tarkoitus vähentää yksinäisyyttä, loiventaa polarisaatiota ja eriarvoistumiskehitystä, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä asukkaiden osallisuutta ja asuinalueiden aktiivisuutta. Lisäksi suunnitelmassa kiinnitetään huomiota toimenpiteiden vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen.

Tavoitteet on jaoteltu ikäryhmittäin, vammaisten ja maahanmuuttajien näkökulmasta sekä yleisiin kaikkia kaupunkilaisia koskeviin kokonaisuuksiin: osallisuus, yhdenvertaisuus, turvallisuus ja ympäristö. Lasten ja nuorten kohderyhmässä tavoitteina on muun muassa kiusaamisen nollatoleranssi ja ongelmien ehkäiseminen oikea-aikaisella tuella. Nuorten kohderyhmässä tavoitteena on nuorten ohjaus- ja palveluverkoston selkeyttäminen erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Esitystekstissä todetaan muun muassa, että hyvinvoinnin edistäminen on varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa tärkeä osa perustyötä. Se on pääosin ennaltaehkäisevää päiväkodeissa ja kouluissa tehtävää työtä, jolla voidaan vähentää eriarvoistumista ja syrjäytymistä.

Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen on valittu hyvinvointisuunnitelmassa yhdeksi erityisistä tavoitteista, koska kiusaamisen vaikutukset ovat merkittäviä ja pitkäaikaisia. Tuen tarpeessa olevat oppilaat kyetään havaitsemaan kouluissa ja päiväkodeissa. Oikea-aikainen tuki lapsille, nuorille ja perheille ennaltaehkäisee tuen tarpeen pitkittymistä ja vaikeutumista. Tämä on yksi painopisteistä lasten ja nuorten palveluissa. Kiusaamisen nollatoleranssin ja oikea-aikaisen tuen lisäksi lasten ja nuorten sekä heidän huoltajiensa osallisuus päiväkotien ja koulujen arjessa on tärkeä kehittämisen kohde tulevina vuosina.

Laajan nuorisopalveluverkoston toiminnan koordinaatio ja kehittäminen on tärkeää ennaltaehkäisevän työn toteuttamisen kannalta. Tarve nuorten ohjaus- ja palveluverkoston selkeyttämiseen erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa on nähtävissä myös kouluissa ja oppilaitoksissa.

Hyvinvointisuunnitelma tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuussa 27.11.

Vastaus valtuustoaloitteeseen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta

Lautakunta antoi vastauksen vihreiden valtuustoryhmä tekemään aloitteeseen, jossa esitetään, että kaupunki varautuu palauttamaan lasten subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen vuoden 2018 talousarvion valmistelun yhteydessä.

Lautakunta hyväksyi toimialajohtajan muutetun esityksen mukaisesti vastauksen valtuustoaloitteeseen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle ja edellyttää, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseen palataan 31.5.2018 mennessä, kun laajempi lapsivaikutusten arviointi on laadittu, sekä muun muassa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksen vaikutuksista ja vuoden 2019 talousarviovalmistelusta on saatu lisätietoja.

Valtakunnallisessa selvityksessä varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista vuosina 2016–2017 todetaan että, vuonna 2016 noin 63 % kunnista Manner-Suomen alueella oli ottanut käyttöön lain mahdollistaman subjektiivista päivähoito-oikeutta koskevan rajauksen. Vanhempien haastattelujen mukaan joustavuuden ja perheiden tarpeisiin vastaamisen on koettu vähentyneen ja lasten välisen eriarvoisuuden lisääntyneen. Kunnan määrittämiin kellonaikoihin
tarjolla olevan osapäiväisen tai -viikkoisen varhaiskasvatuksen ei aina koeta vastaavan lapsen ja perheen tarpeita.

Jyväskylässä rajattu subjektiivinen oikeus on lisännyt tuottavuutta päiväkodeissa, koska yhtä kokopäiväpaikkaa käyttää kaksi rajatun subjektiivisen oikeuden piirissä olevaa lasta ja henkilökuntaa ei ole tämän vuoksi tarvinnut palkata lisää. Vastauksessa arvioidaan, että rajatun subjektiivisen oikeuden purkamisen jälkeen olisi todennäköistä, että noin 75 % huoltajista voisi valita lapselleen kokoaikaisen varhaiskasvatuspalvelun. Tällä hetkellä rajatun subjektiivisen oikeuden piirissä Jyväskylässä on kunnallisissa päiväkodeissa noin 500 lasta ja yksityisissä päiväkodeissa noin 200. Jos 75% arvio toteutuisi, kaupungille tulevat lisäkustannukset subjektiivisen oikeuden palauttamisesta olisivat noin 2,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Tällä hetkellä jyväskyläläisistä lapsista on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 61,8 %. Lisäksi kunnallisissa ja yksityisissä kerhoissa (palvelusetelillä tuotetut) on 6,1 % lapsista. Kotihoidontukea saa 20,9 % lapsista. Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistus, hallituksen suunnitelmat asiakasmaksujen alentamisesta ja maksuttoman varhaiskasvatuksen laajentamisesta sekä talouden ja työllisyyden kasvu on lisännyt varhaiskasvatuspalvelujen ja hoitopaikkojen tarvetta. Vaikka 0-6-vuotiaiden määrän arvioidaan Jyväskylässäkin vähenevän, yhä suurempi osa on jatkossa varhaiskasvatuspalvelujen piirissä. Vuodesta 2009 osuus on kasvanut keskimäärin 1,3 % vuodessa ja kasvun ennakoidaan jatkuvan niin, että vuoteen 2022 mennessä osuus on 74 % 0-6-vuotiaista, samalla kerhojen osuuden arvioidaan kaventuvan nykyisestä 6 %:sta 3 %:iin.

Vastauksessa todetaan myös, että varhaiskasvatuspalveluihin kohdistuu tällä hetkellä runsaasti valtakunnallisia ja paikallisia kehittämisehdotuksia ja aloitteita ja varhaiskasvatuksen uudistamistyön suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan lisää aikaa. Vastauksessa ehdotetaan, että kevään 2018 aikana voisi selvittää valtakunnallisten ja paikallisten kehittämisehdotusten ja aloitteiden vaikutuksia ja vaihtoehtoisia malleja lasten, perheiden, työntekijöiden, palvelujen järjestämisen ja taloudellisten mahdollisuuksien näkökulmasta ja selvitysten perusteella uudistukset ja kehittämisehdotukset voisivat edetä vuoden 2019 talousarvion käsittelyn yhteyteen.

Vastaus valtuustoaloitteeseen perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän yhdenmukaistamisesta Jyväskylän kaupungissa

Sivistyslautakunta vastasi Katja Isömöttösen ym. valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään että Jyväskylän kaupungin järjestämässä perhepäivähoidossa varahoito yhdenmukaistetaan kattamaan kaikki palveluntuottajat ottamalla käyttöön Oulun mallia vastaava varahoitojärjestelmä.

Sivistyslautakunta antoi esityksen mukaisen vastauksen valtuustoaloitteeseen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että Jyväskylän kaupungin kunnallisessa perhepäivähoidossa lapselle sovitaan varahoitopaikka kunnallisesta päiväkodista tai toiselta kunnalliselta perhepäivähoitajalta palvelusopimusneuvottelussa vanhempien kanssa. Palvelusetelin perusteiden mukaan yksityinen perhepäivähoitaja vastaavasti neuvottelee ja sopii vanhempien kanssa varahoidon järjestämisestä toisen yksityisen perhepäivähoitajan tai päiväkodin kanssa. Oulun kaupungissa yksityisen perhepäivähoidon asiakasperhe voi ostaa varahoitoa kunnallisesta päiväkodista maksimissaan viisi päivää kuukaudessa. Varahoito on perheen, ei palveluntuottajan vastuulla.

Lisäksi vastauksessa todetaan, että lasten ja perheiden näkökulmasta Jyväskylän yksityisen perhepäivähoidon varahoitojärjestelyt vastaavat kunnallista perhepäivähoitoa, koska molemmissa palveluissa lapselle on mahdollista sopia varahoitopaikka päiväkodista tai toiselta perhepäivähoitajalta ja palvelun tuottaja on vastuussa varahoidon järjestämisestä. Jos Oulun yksityisen perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän mukaista mallia lähdetään toteuttamaan Jyväskylässä, täytyy palvelusetelin myöntämisperusteita muuttaa varahoidon osalta. Nykyiset palvelusetelin perusteet antavat mahdollisuuden kehittää varahoitojärjestelmää yksityisten palveluntuottajien verkostoissa. Lisäksi Jyväskylässä on hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön oppilaitosten kanssa, erityisesti yrittäjyysopintoihin liittyvien verkostojen kanssa.

Vastauksen lopussa on esitelty kolme vaihtoehtoista mallia varahoidon järjestämisen kehittämiseksi: 1. Oulun mallista Jyväskylän oma malli, 2. Yhteistyö yksityisen päiväkodin kanssa varahoitojärjestelyissä ja 3. Kunnallisen ja yksityisen perhepäivähoidon yhteinen kehittämishanke.

Lautakunta hyväksyi saksan kielen A1-oppimäärän opetussuunnitelman osuuden vuosiluokille 1-6

Jyväskylän kaupungissa on menossa kokeilu, jolla laajennetaan A1-kielen kielivalikoimaa kokeiluluontoisesti ajalla 2017- 2020 koskemaan englannin, ruotsin, saksan ja venäjän kieliä. Kokeilussa on mukana 11 koulua. Kokeilun ensimmäisenä vuotena on syntynyt saksan kielen ryhmä A1-oppimäärään. Sivistyslautakunta hyväksyi paikalliseen opetussuunnitelmaan lisäyksenä lukujen 13.4.3 ja 14.4.3 saksan kielen A1-oppimäärää koskevat osuudet.

Lautakunta teki kaupunginhallitukselle esityksen 2,3 miljoonan euron lisärahoituksesta vuodelle 2017

Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kasvun ja oppimisen määrärahan menoarviota korotetaan 2 300 000 euroa vuoden 2017 talousarviossa. Määräraha kohdennetaan perusopetuksen koulujen henkilömenoihin.

Koulujen oppilasmäärä on kolmen viimeisen vuoden aikana kasvanut noin 300 oppilaalla vuodessa eikä sen aiheuttamaan resurssitarpeen lisäykseen ole täysin pystytty varautumaan käyttösuunnitelmissa. Perusopetuksen toimintakate on ylittynyt vuodesta 2014 alkaen mutta samasta vuodesta lähtien varhaiskasvatuksen määräraha on alittunut ja kompensoinut ylitystä niin, että koko määräraha on pysynyt talousarviossa. Jo viime vuonna määräraha kuitenkin ylittyi jo
1 560 000 euroa, mutta vuoden 2016 talousarvioon ylitysesitystä ei vielä tehty.

Tänä vuonna hankkeiden omarahoitusosuuksista arvioidaan puuttuvan 400 000 euroa, mutta varhaiskasvatuksen toimintakatteen ennakoidaan edelleen alittuvan 400 000 euroa. Perusopetuksen koulujen henkilömenojen ennakoidaan kuitenkin ylittyvän 2 300 000 euroa, johon tarvitaan esitetty lisärahoitus.

Kokouksen esityslista ja liitteet

Kokouksen esityslista ja liitteet on luettavissa tästä linkistä: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=5499 Materiaali on PDF-tiedostomuodossa.

Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville torstaina 2.11.2017Jyväskylän kaupungin verkkosivuille osoitteeseen: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm.

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- sivistyslautakunnan puheenjohtaja Irina Tuokko, p. 044 979 1901
- sivistyspalvelujen toimialajohtaja Eino Leisimo p. 014 266 4033

25.10.2017Antti Laukkarinen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje