Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Kouluterveyskyselyn tulokset viittaavat hyvinvoinnin vahvistumiseen Jyväskylässä

Kouluterveyskyselyn tulokset viittaavat hyvinvoinnin vahvistumiseen Jyväskylässä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että Jyväskylässä lasten ja nuorten hyvinvointi on vahvistunut ja menossa yleisellä tasolla hyvään suuntaan. Kouluissa ja oppilaitoksissa viihdytään aiempaan paremmin ja koulurauha on kehittynyt positiivisesti. Myös keskusteluyhteys nuorten ja vanhempien sekä nuorten ja opettajien välillä on tiivistynyt. Tupakoivien määrä on laskenut, mutta nuuskan käyttö puolestaan lisääntynyt. Humalahakuinen alkoholin käyttö kuukausitasolla on vähentynyt edellisistä vuosista selkeästi niin yläkoulun oppilaiden kuin toisen asteen opiskelijoidenkin keskuudessa. Jyväskylän kaupungin näkökulmasta huolestuttavaa kuitenkin on, että yläkouluikäisten poikien viikoittainen alkoholin nauttiminen on lisääntynyt ja ylipainoisten osuus on edelleen kasvanut sekä yläkoulussa että toisella asteella. Kuraattori –ja psykologipalveluiden saatavuudessa on vielä parannettavaa.

Kahden vuoden välein toteutettavassa kyselyssä selvitettiin lasten, nuorten ja heidän perheidensä näkemyksiä muun muassa elin- ja kouluoloista, sosiaalisista suhteista, kiusaamisesta, terveystottumuksista, päihteistä sekä oppilashuollon palveluista. Keväällä toteutettuun kyselyyn vastasivat perusopetuksen 8. ja 9. -luokkalaiset sekä toisen asteen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Uutena ryhmänä tietoja kerättiin myös 4. ja 5. -luokkalaisilta ja heidän huoltajilta. Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset löytyvät osoitteesta www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely.

Terveys ja toimintakyky

Alakouluikäisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on Jyväskylässä koko maata paremmalla tasolla. 4. ja 5.-luokkalaiset kokevat terveytensä hyväksi ja ovat iloisia kotona ja koulussa. Mielialaan liittyviä ongelmia ja koulustressiä koetaan olevan vähemmän kuin koko maassa ja terveystarkastukset koetaan valtakunnallisesti verraten laadukkaiksi. Kohtalaisen tai vaikean ahdistuksen kokemukset ovat suurin piirtein valtakunnan tasolla, yläkoululaisilla ahdistusta on hieman vähemmän ja toisella asteella hieman enemmän kuin koko maan vastaavat luvut.

Koulunkäynti ja opiskelu sekä perheolot

Alakoulun 4. ja 5. luokan oppilaat tykkäävät koulunkäynnistä ja keskusteluyhteys vanhempiin koetaan valtakunnallisessa vertailussa hyväksi. Yläkouluissa ja toisella asteella opiskelevien kouluviihtyvyys, luokkien työrauha, opettajien kiinnostus oppilaiden kuulumisia kohtaan ja nuorten keskusteluyhteys omien vanhempien kanssa ovat menneet viimeisten vuosien ajan koko ajan parempaan suuntaan. Työrauha on parantunut vuodesta 2009 alkaen toisella asteella 15 % ja yläkouluissa 20 %. Yläkouluissa parannusta vuodesta 2013 on 14 %.

Elintavat

Elintapoja kyselyssä kartoitettiin ruokatottumusten, liikkumisen, painon, nukkumisen ja päihteiden käytön näkökulmasta. Tuloksista nousee esiin, että ruokailutottumuksista kysyttäessä yhä useampi nuori ilmoittaa nauttivansa sekä aamupalan että koululounaan. Lisäksi yläkouluikäisten keskuudessa on vähemmän koulu-uupumusta kuin koko maassa keskimäärin (Jyväskylässä 11,2 %, koko maassa 13,8 %). Myös päivittäinen tupakointi on edelleen jatkanut laskuaan ja on Jyväskylässä koko valtakunnan tasoa vähäisempää. Huolestuttavaa kuitenkin on niin Jyväskylässä kuin koko maassa, että nuorten ylipaino on nousussa, nuuskan käyttö lisääntynyt ja yläkouluikäisten viikoittainen alkoholin käyttö erityisesti yläkoulujen poikien osalta lisääntynyt (kasvua yli 3 % vuodesta 2010-11). Huumeiden saatavuuden koetaan Jyväskylässä olevan helpompaa kuin muualla Suomessa keskimäärin.

Hyvinvointi, osallisuus ja kasvuympäristön turvallisuus

Yksinäisyyden ja kiusaamisen osalta Jyväskylän tilanne on samankaltainen kuin koko maassa. Noin joka kymmenes kokee yksinäisyyttä tai vastaajalla ei ole yhtään läheistä ystävää. Yksinäisyys on vuodesta 2013 hieman vähentynyt yläkoululaisten keskuudessa, mutta lisääntynyt toisella asteella. Kiusaaminen on pääsääntöisesti vähentynyt. Kyselyssä ei kuitenkaan käy ilmi mahdollinen netti- tai some-kiusaaminen.

Tämän vuoden kyselyssä uutta oli osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät kysymykset. Osallistuminen harrastustoimintaan on hieman vähentynyt. Vastaajat kokivat, että asuinalueilla järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa, mutta Jyväskylässä harrastusten hintoja pidettiin kalliina. Järjestötoiminta on nostanut kannatustaan nuorten keskuudessa koko maassa. Peruskoululaiset kokivat voivansa vaikuttaa koulun yhteisten sääntöjen laatimiseen, koulutilojen suunnitteluun ja kouluruokailuun hieman valtakunnallista keskiarvoa heikommin. Tapahtumien suunnittelussa osallisuus toteutui taas keskimääräistä useammin.

Palvelut ja avunsaanti

Jyväskylässä käsitellään yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden asioita monialaisissa asiantuntijaryhmissä vähintään valtakunnan keskiarvon mukaisesti. 4. ja 5. -luokkalaiset ovat kokevat käyttäneensä kuraattoripalveluja selkeästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Psykologipalvelujen käyttö on samalla tasolla kuin koko maassa. Jyväskylässä 5,7 % 4. ja 5. -luokkalaisista ilmoitti käyneensä koulukuraattorilla lukuvuoden aikana, koko maassa vastaava luku on 12,3 %. Yläkoululaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuudessa Jyväskylässä on selkeitä haasteita. 8. ja 9. luokkalaista 13,1 % ilmoitti, ettei ole päässyt koulukuraattorille yrittämisestä huolimatta lukuvuoden aikana, kun koko maan vastaava luku on 8,8 %. Myös koulupsykologille pääsemisessä ollaan samoilla linjoilla, Jyväskylässä 18,4 % koki sen haastavaksi, kun koko maan tulosten keskiarvo oli 13,6 %. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsi toisella asteella valtakunnan tasoa paremmin. Toisella asteella koululääkärin palvelujen saatavuus koettiin samanlaiseksi kuin valtakunnassa keskimäärin. Yläkouluikäiset pääsivät palveluihin nuorten oman kokemuksen mukaan valtakunnan tason mukaisesti niin kouluterveydenhoitajalle kuin koululääkärillekin.

Koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset valmistuvat loppuvuodesta 2017 ja niitä käydään läpi kevään 2018 aikana koulujen yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä ja vanhempainilloissa.

Lisätietoja:
palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi, Jyväskylän oppilas- ja opiskeluhuollon yksikkö, p. 014 266 1803
osastonhoitaja Riitta-Maija Hautamäki, kouluterveydenhuolto, p. 014 266 2813
osastonhoitaja Katja Viisanen, opiskeluterveydenhuolto, p. 0142662197
hyvinvointikoordinaattori Sari Välimäki, Jyväskylän kaupunki, p. 014 266 7739

10.11.2017Minna Hakkarainen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje