Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 11.6.2018

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 11.6.2018

Kaupunginjohtajan talousselonteko valtuustolle

Kaupunginjohtaja Koivisto esitti 11.6.2018 kaupunginvaltuustolle selonteon kaupungin taloudellisesta tilanteesta.

Arviointikertomus 2017

Tarkastuslautakunta on painottanut valtuustokauden ensimmäisessä arvioinnistaan kaupungin talouden tasapainoisuuden saavuttamista. Huomiota on kiinnitetty erityisesti tuottavuustavoitteisiin, investointeihin ja tilatarpeisiin. Yksityiskohtaisemmin toimintaa on arvioitu vanhus-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta.

Kaupunginvaltuusto päätti, että se
- merkitsi vuoden 2017 arviointikertomuksen tiedoksi ja
- pyytää Kuntalain 121 §:n mukaisesti kaupunginhallitukselta selvitykset arviointikertomuksessa esitettyihin johtopäätöksiin, kysymyksiin ja kehittämisehdotuksiin niin, että ne voidaan esitellä viimeistään 17.9.2018

Vuoden 2017 tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin tilivelvollisille

Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.

Tilinpäätös:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/98244_tp_2017_nettiin.pdf

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kiitoksin tilivuoden 2017 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.

KymppiR2018-ohjelma: Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2028 sekä asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018

KymppiR2018-ohjelma sisältää uusien asuinalueiden ajoituksen vuosille 2018–2028. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa riittävä ja alueellisesti monipuolinen asumisen tonttitarjonta sekä edistää hallittua kasvua ja asumisvision toteutumista. Ohjelma toimii Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakentamisen investoinnit ovat ennakoituja ja eri toimijoilla on edellytykset varautua tuleviin muutostarpeisiin. KymppiR -ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun. Tänä vuonna KymppiR-ohjelman liitteenä on myös työpaikka-alueiden vastaava maankäytön toteutukseen tähtäävä TYKKI2018-ohjelma.

KymppiR-ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sen toteutumista seurataan tiiviisti.
Kaupunginvaltuusto hyväksyy ohjelman kerran valtuustokaudessa tai aina tarpeen vaatiessa.

KymppiR2018-ohjelman erityisteemassa tarkastellaan asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja muutosta sekä esitetään asuntopoliittisia linjauksia käytettäväksi muun muassa kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa.

Jyväskylä edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä muun muassa huolehtimalla riittävästä ja monipuolisesta tonttivarannosta, edistämällä kokeiluin ja kilpailuin kestävää asuntorakentamista, ARA-tuotantoa ohjaamalla, ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa sekä seuraamalla sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita.
Sosiaaliseen kestävyyteen tähtäävät yksityiskohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet täytyy määritellä tapauskohtaisesti, huomioiden esimerkiksi sijainti, lähtötilanne ja kysyntä.

Asuinrakentamisen painopiste on siirtynyt omakotitalorakentamisesta yhä enemmän kerrostalorakentamiseen. Tässä ohjelmassa edelleen tavoite pysyy viime vuoden tasolla, eli omakotitonttien osalta varaudutaan tarjoamaan kaupungin omistamalta maalta noin 70-80 uutta omakotitonttia vuodessa. Lisäksi kaupunki tarjoaa tontteja aiemmin aloitetuilta alueilta. Vuosittain kaavoitetaan kaupungin maalle vuoden kysynnän verran lisää eli 80 uutta omakotitonttia. Lainvoimaisen asemakaavavarannon tavoite on 400 omakotitonttia kaupungin maalla, mikä vastaa viiden vuoden kysyntää. Kerros- ja rivitalotuotantoa varten kaavoitetaan vuosittain vuoden asuntotuotantotavoitteen verran eli 70 000 k-m2.

Omakotitontteja tulee tarjolle kaikkien alue- ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Suurin tarjonta painottuu keskustan etelä- ja pohjoispuolelle (mm. Savulahti, Matinmäki, Tunnelinmäki, Sääksvuori, Kauramäki). Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tonttitarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava-alueiden rakennuspaikat.

Uusia kerros- ja rivitaloja on tulossa kaikkiin alue- ja lähikeskuksiin. Heti rakennettavissa olevien tonttien varantoa on yli viiden vuoden tuotantoa vastaava määrä. Pääosa uusista alueista on täydennysrakentamiskohteita. Uusia avauksia ovat lähinnä Kauramäen alue Keljonkankaalla sekä Savulahden alue Palokassa. Näiden lisäksi uusia kerros- ja rivitaloja on tulossa muun muassa Kankaalle, Hippokselle, Kuokkalaan, Väinölänrantaan sekä Keljonkankaalle.
Kantakaupungin ja keskustan rooli kerrostalorakentamisen kohteena kasvaa jatkossakin, sillä alueelle on odotettavissa useita uusia yksityisessä omistuksessa olevia kohteita, joiden toteutumista kaupunki edistää Jyväskylän keskustavision 2030 periaatteiden mukaisesti.

KymppiR2018-ohjelma: Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2028
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppir2018/kymppiR2018_ohjelma_20180522.pdf
- Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018 –selvitys
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppir2018/JKL_sosiaalinen_kestavyys_22052018.pdf
- TYKKI2018-ohjelma: Työpaikka-alueiden maankäytön toteutusohjelma
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppir2018/TYKKI2018_ohjelma_22052018.pdf

Kaupunginvaltuusto hyväksyi:
- KymppiR2018-ohjelman asuinalueiden suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi
- ohjelmassa esitetyt linjaukset asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi maankäytön toteutuksessa
- asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa käytettävät keinot asuntokannan ja -tuotannon monipuolistamiseksi
- sekä asuntopolitiikan jatkotyöstämisen ohjelmassa esitetyin keinoin.

Vanha paperitehdas 3, asemakaavan muutos

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kankaan vanhan paperitehtaan purettavan eteläosan tilalle uudisrakentaminen.
Kaavaan liittyvä aineisto on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/972

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 31.10.2017 tarkistetussa muodossa.

Keljonkatu 28 asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Mattilanpellolla osoitteessa Keljonkatu 28. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia entisen seurakuntakeskuksen tontin muuttamista asuinrakentamiselle.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivulla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/951

Antti Törmälä (VIHR) esitti Jari Collianderin (KESK) kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun.
Äänin 55-10-2-0 kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon tontille 5-137-2.

Leppälahden osayleiskaava hyväksyttiin

Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on jatkoa vuonna 2013 valmistuneelle Leppälahden kyläselvitykselle, jossa kartoitettiin kylän kehittämistarpeita sekä selvitettiin alueen suunnittelutarvetta.
Kaavoitettava alue käsittää tiiviimmän kyläalueen lisäksi Leppäveden, Muurikaisjärven, Palvajärven Pitkäjärven, Orajärven ja Talsanlammen ranta-alueita sekä näiden väliin jääviä alueita. Kaavoitettava alue on laajuudeltaan 22 km2 ja rantaviivaa siinä on n. 80 km.
Osayleiskaava toimii kyläalueella suunnittelutarveratkaisujen perusteena ja ranta-alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kaavalla ohjataan pysyvän asumisen sekä loma-asumisen sijoittumista ja muuta maankäyttöä Leppälahden kyläalueella ja rannoilla.

Osayleiskaavassa on olemassa olevia loma-asunnon rantarakennuspaikkoja 341 kpl ja vakituisen asumisen rantarakennuspaikkoja 99 kpl. Uusia omarantaisia rakennuspaikkoja kaavassa on osoitettu 53 kpl. Kyläalueeseen liittyvillä vesihuoltoon tukeutuvilla ranta-alueilla osayleiskaavaehdotuksella mahdollistetaan 26. loma-asunnon rakennuspaikan (merkintä RA/AO) muuttaminen vakituiseen asumiseen. Olemassa olevia ns. kuivanmaan rakennuspaikkoja kaava-alueella on 124 kpl. Uusia kuivanmaan rakennuspaikkoja kaavassa on osoitettu 84 kpl.

Kaavaan liittyvää aineistoa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/854

Jukka Hämäläinen (SDP) esitti Jorma Holmstedtin (KESK) kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun.

Äänin 57-9-1-0 kaupunginvaltuusto hyväksyi Leppälahden osayleiskaavan 29.5.2018 tarkistetussa muodossaan.
Holmstedt, Hämäläinen sekä Paul Abbey ja Kari Yksjärvi jättivät päätökseen eriävät mielipiteensä.

Kotouttamisohjelma vuosille 2017 – 2020 hyväksyttiin

Vuosille 2017–2020 laadittava kotouttamisohjelma on kiinteä osa Jyväskylän kaupunginvaltuuston 11.12.2017 (§ 157) hyväksymää hyvinvointisuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelmassa määriteltiin maahanmuuttajia koskevat kaupungin palvelutuotannon tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot. Kotouttamisohjelmassa on kuvattu hyvinvointisuunnitelmaa laajemmin maahanmuuttajia koskevat keskeiset kotoutumislakiin perustuvat palvelut Jyväskylässä.

Kotouttamisohjelma sisältää myös monivuotisen suunnitelman kotoutumislain tarkoitettujen henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja muita kunnan alueella toimivia palveluja kuten työ- ja elinkeinohallinnon palveluja. Lisäksi niitä voidaan tuottaa muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. Kotouttamisohjelma korvaa vuosille 2013–2016 laaditun monikulttuurisuusohjelman.

Teemu Torssonen (PS) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Esitys raukesi kannattamattomana.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkistetun Jyväskylän kotouttamisohjelman vuosille 2017–2020.

Varhaiskasvatuksen palveluverkko vuosille 2018-2023

Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen tarkoituksena on ennustaa ja arvioida varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää ja tarjontaa seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla.

Uudistunut varhaiskasvatuksen lainsäädäntö ja varhaiskasvatussuunnitelma säätelee ja normittaa varhaiskasvatuspalveluja entistä tiukemmin.

Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen avulla ennakoidaan varhaiskasvatuspalveluiden investointeja ja hallitaan toimintakuluja sekä tilojen elinkaarikustannuksia. Selvityksessä huomioidaan myös yksityinen palvelutuotanto arvioimalla ja seuraamalla sen osuutta palvelujen kokonaistuotannossa.

Jyväskylässä varhaiskasvatuspalvelujen piiriin osallistuvien lasten määrä on noussut vuodesta 2013 noin 900 lapsella. Tällä hetkellä varhaiskasvatuspalveluja käyttää 76,8 prosenttia 0 – 6-vuotiaista lapsista. Kysyntäennusteessa on arvioitu, että vuoteen 2023 mennessä osallistumisasteen kasvua on 1 – 2 prosenttia vuodessa.
Palveluverkkoselvityksessä arvioidaan, että vuoteen 2023 mennessä varhaiskasvatuspalveluihin tulee 250 lasta lisää. Kasvusta 120 lasta arvioidaan tulevan seuraavien kahden vuoden aikana.

Palveluverkkoselvityksen mukaan talonrakennuksen investointiohjelmaan vuosille 2019-23 tarvitaan yhteensä 26,0 milj. euroa.

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi selvityksen Jyväskylän varhaiskasvatuksen palveluverkosta ja sen kehittämisestä.

Aloitteet

- Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite Jyväskylän kaupungin hakeutumisesta mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun
- Jukka Hämäläisen (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite meluntorjunnan ja kevyenliikenteen väylän rakentaminen Leppälahteen
- Marjo Pakan (Kok.) ym. valtuustoaloite vapaa-ajanasunnon muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksellä
- Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite Uudet mahdollisuudet huomioitava rakennusjärjestyksessä
- Antti Salevan (Kok.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite ydinkeskustassa sijaitsevan Pihakadun liikenneturvallisuuden parantaminen
- Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylän hankinnat vahvistamaan kaupungin elinvoimaa ja taloutta
- Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite lapsi- ja pakkotyön kitkeminen Jyväskylän hankintaketjusta
- Riitta Tynjän (SKP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi kaupungin palveluissa
- Riitta Tynjän (SKP) valtuustoaloite uusia osallistumisen muotoja kuntalaisille, avoimuutta hallintoon ja päätöksentekoon
- Arto Lampilan (Pir.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite lisää avoimuutta lautakuntatyöskentelyyn

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyt selvitykset tiedoksi ja totesi valtuustoaloitteiden johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Puutarhakatu 19 asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen. Suojeltu rakennus eli Vapon entinen edustuskiinteistö ns. ”Marjasen talo” jää omalle tontilleen asuin- ja
liiketilakäyttöön.

Kaupunginvaltuusto päätti ottaa asian pöydältä kiireellisenä käsiteltäväksi kokouksessaan 11.6.2018.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 4.5.2018 tarkistetussa muodossa.


Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilta: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=6672

Lisätietoja:
valtuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen, p. 040 093 7580

11.6.2018Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje