Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän museoissa 187 539 kävijää vuonna 2016 – ennätyksiä ja laskua

Jyväskylän museoissa 187 539 kävijää vuonna 2016 – ennätyksiä ja laskua

Alvar Aalto -museossa sekä Jyväskylän tiedemuseoissa iloittiin kävijäennätyksestä, Jyväskylän taidemuseossa jo toisena vuonna peräkkäin syntyneestä kävijäennätyksestä sekä näyttelykohtaisesta ennätyksestä.

Jyväskylän museoissa oli kävijöitä viime vuonna 187 539, joka on 2 917 vähemmän kuin edellisvuonna (190 456). Alvar Aalto -museossa kävijöitä oli 24 005, Jyväskylän yliopiston tiedemuseossa 35 584 ja Keski-Suomen Ilmavoimamuseossa 20 590. Jyväskylän kaupungin museopalveluiden kohteissa (Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo) kävijöitä oli 107 360, mikä on 11 905 vähemmän kuin edellisvuonna (119 265).

Kävijät

vuonna 2016

vuonna 2015

Alvar Aalto -museo

24 005

20 887

Jyväskylän taidemuseo

37 540

37 036

Jyväskylän yliopiston tiedemuseo

35 584

29 806

Keski-Suomen Ilmavoimamuseo

20 590

20 498

Keski-Suomen museo

34 830

44 060

Suomen käsityön museo ja kansallispukukeskus

34 990

38 169

yhteensä

187 539

190 456

Alvar Aalto -museon Jyväskylän näyttelyissä, tapahtumissa ja Muuratsalon koetalolla oli 24 005 vierailijaa (edellisvuonna 20 887). Kohteiden kävijämäärä on ollut hyvässä kasvussa jo viiden vuoden ajan, ja nyt tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys. Kävijöitä oli jopa enemmän kuin vuonna 1998, jolloin juhlittiin Alvar Aallon 100-vuotisjuhlavuotta. Lipun ostaneiden kävijöiden osuus on noussut eniten - heitä oli kävijöistä noin 40 prosenttia. Kävijämäärän kasvuun vaikuttaa kesän aiempaa huomattavasti pidempi matkailijasesonki, sekä Alvar Aaltoa koskevien aiheiden aktiivinen esillä olo paikallismedioissa. Vuoden aikana esillä olleista näyttelyistä Simo ja Jussi Heikkilän töitä esitellyt Räppänä keräsi eniten kävijöitä - näyttelyn näki kaikkiaan 8 385 museovierasta. Noin puolet museon vierailijoista tuli Suomen ulkopuolelta, kaiken kaikkiaan noin 50 eri maasta.

Jyväskylän taidemuseon Holvissa ja Grafiikka- ja valokuvauskeskus Ratamossa tehtiin jo toisena vuonna peräkkäin kävijäennätys: kävijöitä oli 37 540 (edellisvuonna 37 036). Ennätysvuosien aikana taidemuseo on lisännyt resursseja tiedotukseen. Nykytaidetta ja taidehistoriaa yhdistänyt 14. kansainvälinen grafiikkatriennaali Graphica Creativa 2016 teki taidemuseon historian näyttelykohtaisen ennätyksen 11 710 kävijällä (edellinen 9 925 Matkalla maan keskipisteeseen, 2015). Suomen tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin kuuluva Tommi Toija houkutteli keramiikkahahmoillaan yleisöä 7 036. Holvissa järjestettiin lisäksi kaksi päänäyttelyä ja neljä pienempää alagallerian näyttelyä, jotka vetivät kävijöitä tasaisen varmasti. Samoin koululais- ja opiskelijakävijöitä oli edellisen vuoden malliin 4 703. Tapahtumiin, muun muassa opastuksista työpajoihin, vauvojen värikylvyistä taidebasaariin, osallistui yhteensä 11 473 henkilöä. Maksavien asiakkaiden määrä nousi 2 020:stä 3 058:aan. Museokortteja myytiin 251 kappaletta ja korttia käytettiin 1 603 kertaa. Museokaupan myynti on viimeisen viiden vuoden aikana nelinkertaistunut. Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamossa kävijöitä oli yhteensä 8 346 (edellisvuonna 8 328), joista kurssi- ja pajakäyntejä oli 3 479 (edellisvuonna 3 314).

Jyväskylän yliopiston tiedemuseoon kuuluvissa Keski-Suomen luontomuseossa ja näyttelykeskus Soihdussa vieraili yhteensä ennätykselliset 35 584 kävijää (edellisvuonna 29 806). Kokonaiskävijämäärä kasvoi yli 5 700 kävijällä. Tiedemuseon molempiin näyttelykeskuksiin on ollut vuodesta 2014 lähtien kaikille vapaa sisäänpääsy. Keski-Suomen luontomuseossa Vesilinnassa vieraili 27 825 kävijää (edellisvuonna 23 793). Kävijöitä kiinnostivat perusnäyttelyn lisäksi erityisesti yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaryhmän kokoama 7 ihmettä -näyttely sekä kesäaikaan esillä ollut Kavalat kaunottaret -näyttely (Markku Könkkölän kämmekkävalokuvat). Tiedemuseon näyttelykeskus Soihtu Seminaarinmäellä avattiin marraskuussa 2013, ja mennyt vuosi oli sen kolmas toimintavuosi. Perusnäyttelyt Oi kuvatuksia ja mielijuohteita ja Tissarin taidekokoelma sekä vaihtuvat näyttelyt houkuttelivat näyttelykeskukseen 7 759 kävijää (edellisvuonna 6 013). Vaihtuvista näyttelyistä kävijöitä kiinnosti erityisesti matematiikkaa ja taidetta yhdistänyt Tangram-näyttely työpajoineen.

Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella vieraili 20 590 kävijää (edellisvuonna 20 498), joista 6 654 oli ilmaiskävijöitä. Kokonaiskävijämäärä vastaa 2000-luvun keskiarvoa. Pienoismalliharrastajien tapahtumat tammi- ja syyskuussa toivat museoon mukavasti kävijöitä. Kotimaan matkailijoiden määrä koulujen loma-aikoina ylitti selvästi edellisvuosien kävijämäärät. Museon suosio lapsiperheiden keskuudessa vahvistui edelleen. Kansainvälisestikin mielenkiintoa herättäneitä kohteita perusnäyttelyssä olivat Hawker Hurricane Mk.I ja Brewster 239 -hävittäjät.

Keski-Suomen museossa Ruusupuistossa vieraili 20 518 kävijää (edellisvuonna 19 956). Kävijämäärän kasvuun vaikuttivat mielenkiintoiset näyttelyt ja monipuolinen tapahtumatarjonta, joka tavoitti hyvin erityisesti lapsiperheitä. Myös Museokortin suosio jatkui. Näyttelyistä esiin voidaan nostaa muun muassa kesänäyttely Lydia alaston setelityttö – piiasta jumalattareksi, joka sai paljon huomiota myös eri medioissa. Tapahtumista erityisesti Aikamatka kotiin -tapahtuma keväällä ja syksyiset Kekriviikot toivat museoon paljon väkeä. Lisäksi loppuvuosi ja etenkin vuodenvaihde oli Keski-Suomen museossa poikkeuksellisen vilkas, kun peruskorjauksen vuoksi suljettavat Jyväskylä- ja Keski-Suomi -näyttelyt houkuttelivat paikalle jopa satoja kävijöitä päivässä. Erilliskohteiden osalta Toivolan Vanhalla Pihalla sijaitsevien Käsityöläismuseoiden kävijämäärä laski, mutta esimerkiksi Lyseon museon ja Hankasalmen Niemisjärvellä sijaitsevan Pienmäen talomuseon kävijämäärä nousi. Keski-Suomen museon ja sen erillismuseoiden kokonaiskävijämäärä oli 34 830, mikä Käsityöläismuseoiden kävijämäärän tasoittumisen vuoksi oli 9 230 edellisvuotta vähemmän.

Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen kävijämäärä laski hieman edellisvuoden huipputuloksesta. Museotunnelmia haisteli yhteensä 34 990 (edellisvuonna 38 169), joista maksavia asiakkaita oli 2 696. Maksavien kävijöiden määrä oli noususuhdanteinen, noussen 7,71 % kokonaiskävijöistä (6,86 % vuonna 2015). Osa maksavien kävijöiden noususta selittyy museokortin suosiosta, jolla museossa vieraili 555 henkilöä. Ilmaiskävijöistä kirjastokorttiaan vilautti tammi-, marras- ja joulukuussa 322 vierailijaa. Museon vaihtuvissa näyttelyissä kävi mukavasti porukkaa. Vuoden päänäyttelyn, nostalgisen Omin käsin -näyttelyn, katsasti 17 587 kävijää. Teatterimuseosta lainassa olleessa, värikkäässä Unelmien kuteita -näyttelyssä vieraili 8 558 teatteripukuintoilijaa. Pienempiä vaihtuvia näyttelyitä museossa oli esillä yhteensä 21, joista mainittakoon Soile Aartialan Sievästi siveltimellä -näyttely 7 232 kävijällä sekä Omin käsin -hengessä järjestetty jurytettu Pinnalla -näyttely alle 30-vuotiaille nuorille muotoilijoille ja käsityöläiselle, joiden teoksia ihaili 7 375 museokävijää. Vuoden aikaisissa tapahtumissa, kuten Low Budget -pajoissa, Late Nightseissa, Omin käsin -näyttelyn aikana järjestetyissä Tavataan olohuoneessa -tapahtumissa sekä muissa näyttelyvuotta maustaneissa tapahtumissa kävi yhteensä 12 709 vierailijaa.

Lisätietoja:

Alvar Aalto -museo, Pia Poskiparta, asiakaspalveluvastaava, puh. 040 135 6210, pia.poskiparta(at)alvaraalto.fi
Jyväskylän taidemuseo, Leena Lokka, intendentti, puh. 050 542 0527, leena.lokka(at)jkl.fi
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, Keski-Suomen luontomuseo, Tanja Koskela, intendentti, puh. 0400 248 063, tanja.a.e.koskela(at)jyu.fi
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, Näyttelykeskus Soihtu, Pirjo Vuorinen, intendentti, puh. 040 550 6099, pirjo.vuorinen(at)jyu.fi
Keski-Suomen Ilmavoimamuseo, Kai Mecklin, museonjohtaja, puh. 040 572 1577, keski-suomen.ilmailumuseo(at)kolumbus.fi
Keski-Suomen museo, Keski-Suomen museon info, puh. 014 266 4346, ksmuseo.info(at)jkl.fi
Suomen käsityön museo, Sari Koskinen, amanuenssi, puh. 050 413 9051, sari.k.koskinen(at)jkl.fi

5.1.2017Leena Lokka

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje