Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2016: Jyväskylän kaupungin talous on kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa

Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2016: Jyväskylän kaupungin talous on kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa

Jyväskylän kaupungin vuosikate toteutui selvästi talousarviota parempana ja oli poistoja suurempi. Vuosi oli ylijäämäinen ja lainojen määrä laski.

Vuonna 2016 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui ja kaupungin talous on kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa.
- Saavutimme talouden tasapainon vuoden etuajassa, iloitsee kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

- Talouden luvuissa olemme nousseet vaikeiden vuosien jälkeen suurten kaupunkien parhaimmistoon. Tästä kuuluu suuri kiitos luottamushenkilöillemme ja henkilöstölle. Myös työttömyys on kääntynyt laskuun vuonna 2016 ja näyttää edelleen laskevan. Tällä hetkellä myös pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Rakentaminen on lisääntynyt voimakkaasti ja kaupunkimme kasvu on jatkunut vahvana. Asukasluku nousi yli 1400:lla eli suhteellisesti viidenneksi eniten 15 suurimman kaupungin joukossa, Koivisto kertoo.

Koko elinvoimapolitiikan tekemisen tapa ja työkalut on laitettu uusiksi.
- Nyt kaikki elinvoimapolitiikan osa-alueet ovat suoraan kaupungin johdon ohjauksessa. Tämä on tärkeää muun muassa siksi, että elinvoimapolitiikan strateginen merkitys kaupungin johtamisessa korostuu sote-uudistuksen myötä, sanoo Koivisto.
Kaupungin elinkeinopolitiikan uudelleen organisointiin liittyi Jykes Kiinteistöt Oy:n strategisen painopisteen uudelleensuuntaaminen ja taseen keventämisen käynnistäminen sekä päätös Jykes Oy:n toiminnan lakkauttamisesta vuoden 2017 aikana.

Kankaan suunnittelu ja rakentaminen jatkui joka ennakoitua nopeammin. Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy perustettiin, jolloin Hippoksen kehitysvaiheeseen sitoutui myös yksityistä rahoitusta. Hippoksen ja Kukkulan (ent. Sairaalanmäki) kehitysalustoihin tiiviisti nivoutuva Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän aiesopimus allekirjoitettiin.

Vuonna 2016 vuosikate oli 59,3 miljoonaa euroa eli 18,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 19,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 13,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 54,9 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 108,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 4,8 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 9,2 miljoonaa euroa.

Myös kuluvan vuoden talousarvio on kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa. Talousarvion toteuttaminen vaatii kuluvana vuonna tarkkaa taloudenpitoa ja erityisen tärkeää on tehdä ja toteuttaa tasapainoinen talousarvio myös vuodelle 2018. Vuoden 2018 talouden toteutuminen heijastuu monilla tavoilla sote- ja maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan.

Asukasmäärän kasvu jatkuu

Vuoden 2016 lopulla jyväskyläläisiä oli noin 138 800. Kaupungin asukasluku nousi yli 1400:lla, mikä oli suhteellisesti viidenneksi suurin kasvu 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 66 % ja Jyväskylän vastaava osuus 50 %.

Ennusteiden mukaan Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 383 (292 vuonna 2015). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 608, joka oli 115 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (421) pienentyi 174:llä edelliseen vuoteen ja on pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna laskussa.

Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrissä ei ole merkittäviä muutoksia edellisvuoden tasoon nähden. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta.

Asuntorakentaminen on jatkanut kasvuaan viime vuodesta. Asuntoja valmistui vuonna 2016 yhteensä 1372, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 1168. Keskimäärin aikajaksolla 2010–2015 valmistui 1134 asuntoa. Koko rakennustuotanto vuonna 2016 oli 851 273 kuutiometriä, joka on noin 10,6 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Myönnettyjen lupien kokonaismäärä vuonna 2016 oli 1261, joka on edellisvuoden tasoa.

Vanhojen kerros- ja rivitalojen neliöhinta vuonna 2016 Jyväskylässä oli 1 906 euroa ja vuosimuutos 1,4 % (vertailukaupunkien keskiarvo 2 301 euroa ja 1,3 %, vertailukaupungit: Helsinki, Espoo-Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola). Keskineliövuokra vuoden 2016 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä oli 12,54 euroa ja vuosimuutos 0,7 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) vastaavasti 12,41 euroa. Muutosta vuoden takaiseen oli 1 %.

Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden 2016 1.−3. vuosineljänneksellä 484. Vastaava luku vuonna 2015 oli 511. Yrityskannan koko vuonna 2015 oli noin 7 300 yritystä. Jyväskylä tarjosi vuonna 2014 eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla (28,7 %). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat koulutus ja teollisuus (20,4 %). Osuudet ovat pysyneet samoina edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikkojen kokonaismäärä väheni 0,5 % vuodesta 2013. Jyväskylän suurimmat työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Keskimaa Osk sekä Valmet Oyj.

Työttömyys jatkui edelleen korkeana, mutta kasvu näyttäisi taittuneen. Jyväskylässä oli vuoden 2016 lopussa työttömänä 11 701 henkilöä, 461 vähemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (2 212) väheni 1,7 % edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (4374) oli kasvua 3,7 % vuoden takaiseen. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 15,4 % ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 16,3 %. Vuosikeskiarvo Jyväskylässä oli 17,1 %.

Tilikauden ylijäämä 4,8 miljoonaa ja kaupunkikonsernin ylijäämä 37,8 miljoonaa

Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 59,3 miljoonaa euroa eli 18,5 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 19,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 13,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 54,9 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 108,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 4,8 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 9,2 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2016 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 11,3 ja muutetun talousarvion 7,1 miljoonalla eurolla. Verotulot toteutuivat 4,9 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 19,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 3,7 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 2,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin.

Toimintakulut kasvoivat

Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 15,2 miljoonaa euroa (4,7 %) ja toimintakulut 27,7 miljoonaa euroa (2,9 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 12,4 miljoonalla eurolla (2,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Perusturvan toimintakulut kasvoivat 12,3 miljoonaa euroa (2,8 %), kasvun ja oppimisen palveluiden 4,0 miljoonaa euroa (1,9 %), kaupunkirakenteen 3,0 miljoonaa euroa (5,7 %) ja konsernihallinnon 1,7 miljoonaa euroa (2,3 %) vuoteen 2015 verrattuna.

Perusturvan menojen kasvusta noin 6,7 miljoonaa euroa aiheutui sosiaalipalvelujen uusien toimintayksiköiden perustamisesta sekä toiminnan laajennuksesta. Asumispalvelujen ostojen kasvu sekä palvelusetelihankinnat lisäsivät puolestaan vanhuspalvelujen toimintakuluja 2,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelitoiminta kasvatti myös perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakuluja n. 1,0 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu vielä 2016 sekä kaupungin laajentunut rahoitusvastuu työttömyyden hoidosta ovat kasvattaneet työmarkkinatuen kuntaosuutta ja lisänneet konsernihallinnon toimintakuluja 1,4 miljoonaa euroa vuoteen 2015 verrattuna. Kasvun ja oppimisen palveluissa toimintakulujen kasvua aiheutti erityisesti monikulttuurisen opetuksen sekä oppilasmäärän kasvusta johtunut opetusryhmien määrän lisääntyminen. Uutena menoeränä maksettiin myös hulevesimaksua Jyväskylän Energia Oy:lle 2,2 miljoonaa euroa.

Henkilöstön määrä kasvoi

Koko vuoden ajan pyrittiin hyödyntämään henkilöstöpoistumaa ja rekrytoinnit toteutettiin täyttölupamenettelyn kautta. Osa vanhoista tehtävistä jätettiin täyttämättä, sen sijaan henkilöstöä rekrytoitiin kokonaan uusiin tehtäviin. Vuoden aikana käytiin yhteistoimintamenettelyt henkilöstövaikutuksista perustoimeentulotuen järjestämisvastuun siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta sekä muista palvelutuotannon muutoksista johtuen.

Palkallisten henkilötyövuosien määrä oli 6 947 henkilötyövuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 5 574 henkilötyövuotta (80,2 %). Kaupungin henkilötyövuosien määrä nousi edellisvuoteen nähden 120 henkilötyövuodella (1,8 %). Vuoden 2016 toteutuneet henkilöstömenot olivat 334,1 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat edellisvuodesta 3,7 miljoonaa euroa.

Henkilöstövaikutuksiltaan merkittävin yksittäinen asia oli uudistuneen Kylän Kattaus –liikelaitoksen toiminnan käynnistyminen vuoden 2016 alussa. Uudistuksessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Caterina –liikelaitos ja sairaalakahvila Paussi Oy:n yhdistyivät Kylän Kattauksen kanssa. Henkilöstöä sairaanhoitopiiriltä siirtyi kaupungin palvelukseen yhteensä 54 henkilötyövuotta. Helmikuun 2016 alusta kahdeksan henkilötyövuotta siirtyi tulkkipalveluiden ulkoistuksen myötä Monetra Oy:n palvelukseen. Ilman näitä organisaatiomuutoksia kaupungin henkilötyövuodet olisivat kasvaneet 73 henkilötyövuodella (1,1 %). Organisaatiomuutokset huomioiva henkilöstömenojen kasvu oli 2,0 miljoonaa euroa.

Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat

Kaupungin verotulot olivat vuonna 2016 yhteensä 507,4 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuo-teen oli 16,9 miljoonaa euroa (3,5 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 12,2 miljoonaa euroa (2,8 %) ja kiinteistövero 6,1 miljoonaa euroa (15,0 %). Osuus yhteisöveron tuotosta laski 1,4 miljoonaa euroa (-6,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna.

Valtionosuudet olivat 176,7 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 19,3 miljoonaa euroa (12,3 %). Valtionosuuksien kasvu oli seurausta mm. kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksesta sekä veroperustemuutosten vaikutusten kompensoinnista valtionosuuksien kautta.

Investoinnit edellisen vuoden tasolla

Investointien määrä oli yhteensä 43,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 kaupungin investointien määrä oli 107,3 milj. euroa. Vuoden 2015 investointimenoista 62,3 milj. euroa oli Jyväskylän Energia Oy:n SVOP-järjestelyn osuutta. SVOP-järjestelyn huomioiva vertailukelpoinen investointien määrä laski siten 1,2 milj. euroa (-2,6 %) edellisvuodesta. Suurimmat investointikohteet olivat Kukkumäen päiväkoti (2,4 milj. euroa), Palokan terveysaseman välinehuolto (1,3 milj. euroa), Vaajakosken kirjaston ja nuorisotilojen muutostyöt (1,3 milj. euroa) sekä Kuokkalan yhtenäiskoulu (1,2 milj. euroa).

Lainamäärä laski edelleen

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 393,1 miljoonaa euroa eli 2 833 euroa asukasta kohti. Lainakanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 miljoonaa euroa (96 euroa/asukas). Lainojen määrä oli siten pienempi muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2016 tilinpäätöksissä 2 938 euroa.

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, 050 526 0443

Liitteet: http://www3.jkl.fi/ajankohtaista/filet/tp2016tiedote_liite.pdf
Koko tilinpäätös 2016: http://www.jyvaskyla.fi/talous/tilinpaatos/2016


TILINPÄÄTÖS 2016

Konsernihallinto

PLUSSAT:
+ Elinkeinoyksikön toiminta käynnistyi ja vakiintui
+ Kaupunkikehitysalustat (Kangas, Hippos ja keskustan kehittäminen) etenivät aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti
MIINUKSET:
- Työllisyyden työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi

Sivistyksen toimiala

PLUSSAT:
+ Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyys sai asiakaskyselyssä kiitettävän arvosanan.
+ Hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä otettiin käyttöön sekä kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa.
+ Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuosiluokilla 1-6, yleisten osien osalta kaikilla vuosiluokilla ja koulujen mobiililaiteuudistus eteni suunnitellusti.
+ Kävijämäärät Jyväskylän uimahalleissa, kirjastoissa, museoissa ja Jyväskylä Sinfoniassa kasvoivat.
MIINUKSET:
- Oppilaat ja opiskelijat eivät saa kaikissa tapauksissa kuraattori- ja psykologipalveluja lain määrittämien aikarajojen mukaisesti.
- Remontti sulki Vaajakosken aluekirjaston lähes yhdeksän kuukauden ajaksi.

Perusturvan toimiala

PLUSSAT:
+ Sallaajärven palvelukodin korvaavat Lahjaharjuntien ja Kynnystien asumisyksiköt otettiin käyttöön
+ Kehitysvammaisten päivätoiminnan tarpeisiin perustettiin uusi toimintakeskus Impro.
+ Koululaisten terveystarkastukset toteutuivat suunnitellusti
+ Neuvoloiden laajennettu työmalli oli kattavasti käytössä
+ Sähköinen asiointi palveluissa laajentui: sähköiset asiakaspalautejärjestelmät, tekstiviestimuistutus, takaisinsoittojärjestelmä ja Hyviksen yhteydenottolomakkeet otettiin käyttöön
+ Terveyskeskussairaalassa hoidettujen potilaiden lukumäärä lisääntyi edelleen merkittävästi ja tämä onnistui toimintaa tehostamalla ja hoitoaikoja lyhentämällä
+ Huhtasuon yksikkö aloitti toimintansa
+ Vanhuspalveluiden lääkäriresursseja lisättiin

MIINUKSET:
– Palokan terveysaseman välinehuollon remontin vuoksi sairaalan osastojen toimintaa jouduttiin eri tavoin mukauttamaan
– Lyhytaikaisen hoidon paikkoja vanhuspalveluissa vähennettiin, mikä aiheutti jonotusta terveyskeskussairaalassa pitkäaikaishoitoon tai palveluasumiseen
– Vanhuspalveluiden sairauspoissaolot lisäsivät sijaisten käyttöä

Kaupunkirakenteen toimiala

PLUSSAT:
+ Rakentamisen voimakas kasvu mahdollisti taloudellisesti erinomaisen vuoden ja maan myyntivoitoissa tehtiin ennätystulos 14,7 milj. euroa.
+ kaupungin yleiskaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO:n) päätöksellä
+ Asemakaavoja hyväksyttiin paljon (27 kappaletta) ja kaikki ilman valituskäsittelyjä.
+ Osallistavia kyläsuunnittelukohteita oli käynnissä normaalia suurempi määrä.
+ Kankaan kaavoitus eteni suunnitellusti.
+ AVOin Kaupunkiympäristö –ohjelman valmistelu käynnistyi vauhdikkaasti
+ Maankäyttösopimuksia tehtiin paljon.
+ Kankaan rakentaminen eteni suunniteltua nopeammin
+ Joukkoliikenteen matkamäärät kasvoivat 11,3 %.
+ Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n valtakunnallisessa vuoden vierassatama äänestyksessä veneilijät ovat äänestäneet Lutakon sataman toiseksi parhaaksi vierassatamaksi.
+ Valon kaupunki -tapahtuma keräsi yli 70 000 kävijän ennätysyleisön.
+ Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi ja tehostanut toimintoja.

MIINUKSET:
– Pilaantuneita maita jouduttiin kunnostamaan ennakoitua enemmän.
– Hissihankkeet eivät lähteneet käyntiin.

27.3.2017Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje