Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Keski-Suomen kuntien kotihoitoa koskeva kartoitus valmistunut

Keski-Suomen kuntien kotihoitoa koskeva kartoitus valmistunut

- Tulokset osoittavat mm. toiminnanohjauksessa sekä palveluohjauksessa olevan kehitettävää

Keski-Suomen kuntien yhteinen Kukoistava kotihoito -hanke on selvittänyt kuntien kotihoitohoidon nykytilannetta maakunnassa. Alustavat tulokset osoittavat, että asiakastyöhön suoraan käytetty aika kunnissa on lähihoitajien osalta keskimäärin 46 % työajasta/kotihoidon työntekijä. Lähes kaikissa kunnissa luku jää alle valtakunnallisesti määritellyn tavoitetason, joka on 55-65% työajasta. Sairaanhoitajilla suoraan asiakastyöhön käytetyt tunnit ovat noin 35 % työajasta.

Tulosta selittää muun muassa se, että asiakaskäynnit kohdentuvat kunnissa usein tiettyihin ajankohtiin. Aamun ja illan ruuhka-aikoihin vastataan varaamalla vuoroihin riittävästi henkilökuntaa. Ruuhkien purkamisen jälkeen vuoroissa voi kuitenkin olla pienempään asiakasmäärään nähden niin sanottu tuplamiehitys, joka tuottaa hukka-aikaa ja näyttäytyy laajoissa tilastoissa asiakastyötuntien vähäisyytenä.

Selvityksessä todetaan, että mikäli asiakkaiden kanssa tehty asiakastyö (eli ns. välittömän työajan osuus) nousisi maakunnassa lähihoitajien osalta 60 % ja sairaanhoitajien osalta 40 %, maakunnassa voitaisiin nykyresurssilla tarjota noin 28 % enemmän asiakastunteja kotihoidossa. Tilanteeseen voitaisiin puuttua muun muassa tehokkaammalla toiminnanohjauksella sekä asiakkaiden paremmalla palveluohjauksella.

- Asiakkaiden toiveet asiakaskäynneistä kohdentuvat yleensä samoihin kellonaikoihin. Hoidontarve ei kuitenkaan välttämättä edellytä asiakaskäyntiä kyseisenä ajankohtana. Asiakkaille tulisi siten pystyä kuvaamaan paremmin, että asiakaskäynnin ajankohtaa muuttamalla vähemmän ruuhkaiseen ajankohtaan, asiakkaan kanssa sovittu hoitoaika on mahdollisesti pidempi ja työntekijöiden työnkuormittavuus päivän aikana tasaisempi, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Kati Kallimo tiivisti tuloksia käsitelleessä kokouksessa.

Palveluiden myöntämisperusteet vaihtelevat

Kotipalveluiden piirissä olevien asiakkaiden hoitoisuus vaihtelee suuresti Keski-Suomen kuntien kesken. Isoissa kunnissa kotihoidossa hoidetaan huonokuntoisempia asiakkaita kuin pienissä kunnissa. Asiakaskohtainen hoitotuntien määrä vaihtelee asiakkaiden kohdalla 9 tunnista kuussa 21 tuntiin kuussa/asiakas.

Vaihtelua selittää muun muassa kuntien toisistaan poikkeavat palveluiden myöntämisperusteet. Selvitys osoittaa, että kunnissa on käytössä kotihoidon tarpeen arvioimiseksi kolme erilaista toimintakykymittaristoa. Kaikissa kunnissa yhtenäistä mittaristoa ei ole lainkaan käytössä.

Mittaristojen vaihtelevuus aiheuttaa sen, että kotihoidon piiriin päästään eri kunnissa hyvin erikuntoisina. Esimerkiksi Jyväskylässä palvelun myöntäminen edellyttää, että asiakas tarvitsee palvelua toistuvasti vähintään 3 kertaa viikossa. Toisissa kunnissa tarve voi kuitenkin olla satunnaisempaa ja tuen tarve kevyempää. Maakunnallisesti tarkasteltuna tulos tarkoittaa sitä, että asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa palveluita myönnettäessä.

Ympärivuorokautista kotihoitoa saa Keski-Suomessa keskimäärin muuta maata paremmin

Keski-Suomen kannalta myönteistä on se, että ympärivuorokautisten kotihoidon palveluiden saatavuus on monissa kunnissa yli THL:n laatusuosituksen. Keski-Suomessa kotihoidon piiristä olevista asukkaista 11 % on ympärivuorokautisen palvelun piirissä koko maan keskiarvon ollessa 9 %. Kaikissa kunnissa ympärivuorokautista kotihoitoa ei kuitenkaan vielä ole saatavilla.

Hoidon jatkuvuus eli saman hoitajan käyminen asiakkaan luona on pienissä yksiköissä hyvällä tasolla maan keskitasoon verrattuna. Isoissa kunnissa on kuitenkin kehittämisen varaa, sillä pahimmillaan yhden asiakkaan luona voi kuukauden aikana käydä jopa 16 eri kotihoidon työntekijää. Tämä tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta sitä, että he kohtaavat jatkuvasti uusia ammattilaisia ja riskinä on, että palvelun laatu vaihtelee ja tiedonkulku ammattilaisten välillä ei toteudu.

Tulosten pohjalta lähdetään hahmottelemaan yhtenäistä toimintakykymittaristoa

Tänään julkaistujen tulosten pohjalta laaditaan yhteinen toimintakykymittaristo, jonka avulla kotihoidon myöntämiskriteereitä yhdenmukaistetaan koko maakunnassa. Samalla käydään läpi yhteisen toiminnanohjauksen ja seurannan mahdollisuuksia Keski-Suomessa. Työtä tehdään Kukoistava kotihoito -hankkeen toimesta. Hankkeen päätavoitteena on varmistaa, että Keski-Suomen maakunnan kaikissa kunnissa on asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas kotihoito, joka toimii 24/7.

Kukoistava kotihoito -hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmiset ja omaishoito -kärkihanketta. Ministeriö on myöntänyt Keski-Suomen hankkeelle 2,5 miljoonan euron valtionavustuksen.

Selvityksen tulokset ovat luettavissa osoitteesta: http://www.ks2019.fi/wp-content/uploads/2017/04/27042017_kukoistava_kotihoito_kotihoidon_lähtötilannekartoitus_paivitetty.pdf

Kukoistava kotihoito -hankkeen kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.ks2019.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kotihoito/

Lisätietoja:
- Kukoistava kotihoito -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Kati Kallimo, p. 014 266 3001
- Kukoistava kotihoito -hankkeen hankepäällikkö Eeva-Liisa Saarman, p. 050 440 6297
- Ikäihmiset ja omaishoito kärkihankkeen muutosagentti Tuija Koivisto, p. 050 462 3950

27.4.2017Emmi Hyvönen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje