Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Vuoden 2018 talousarvion valmistelutilannetta esiteltiin perusturvalautakunnalle ja terveydenhuollon jaostolle 7.9.2017 olleessa iltakoulussa

Vuoden 2018 talousarvion valmistelutilannetta esiteltiin perusturvalautakunnalle ja terveydenhuollon jaostolle 7.9.2017 olleessa iltakoulussa

Jyväskylän perusturvalautakunnan sekä terveydenhuollon jaoston yhteisessä iltakoulussa esiteltiin ensi vuoden talousarvion virkamiesvalmistelun tilannetta. Kaupunginhallituksen kesäkuussa antama talousarviokehys vuodelle 2018 perustuu nykyisille kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteille. Kunnallis- ja kiinteistöverojen suuruus on tarkoitus päättää syksyllä sen jälkeen kun valtion talousarvion vaikutukset kaupungin talouteen ovat selvillä.

Perusturvan toimialan menojen arvioidaan vuonna 2018 olevan 423,4 miljoonaa ja tulojen 50,1 miljoonaa euroa. Toimintakate on -372,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 talousarvioon nähden kehyksessä on varattu perusturvan palveluille 9,7 miljoonan euron lisärahoitus.

Vuoden 2017 talousarvio on kuitenkin toimialalla ylittymässä ennusteen mukaan vähintään 8,3 miljoonalla eurolla (ylitysennuste tarkentuu toisen kolmannesvuosiraportin valmistuttua). Ylityksestä 5,4 miljoonaa aiheutuu erikoissairaanhoidon kustannusten kasvusta. (Ylityksessä on huomioitu sairaanhoitopiirin hallituksen keväällä hyväksymät ylijäämäpalautukset sekä erityisvelvoitemaksun palautukset, joita ilman ylitys olisi lähes 10 miljoonaa euroa). Kotisairaalatoiminnasta sairaanhoitopiirille maksetaan 770 000 euroa ennakoitua enemmän. Oman toiminnan osalta merkittävimmät ylitykset (n. 3,3 miljoonaa euroa) tulevat vammaispalveluiden ja lastensuojelun ostopalveluista sekä vanhuspalveluiden henkilöstö- ja ostopalvelukustannuksista.

Ylitykset ja erikoissairaanhoidon kertaluonteiset palautukset huomioiden todellinen lisäys kuluvaan vuoteen nähden on nollatasoa. Toisin sanoen vuonna 2018 palvelut pitää tuottaa samalla rahalla kuin vuonna 2017. Tilanne on haasteellinen, sillä samalla Jyväskylän väkimäärä kasvaa ja ikääntyneiden palvelutarve lisääntyy.

Avoterveydenhuollossa suunnitellaan valinnanvapauden laajentamista

Avoterveydenhuollossa kehys mahdollistaa mm. satsaukset hoitotarvikkeisiin ja apuvälineisiin. Niiden tarve kasvaa vuosittain samalla kun ikääntyneiden kotona asuvien asukkaiden määrä lisääntyy. Kehyksestä katetaan lisäksi indeksikorotuksia sekä henkilöstön palkkauksessa olleita vajeita. Jyten osalta Uuraisilla voidaan luopua kokonaan terveysaseman sulkuajoista lomien aikana.

Virkamiesesitys sisältää myös lukuisia kehittämis- ja tehostamistoimenpiteitä. Valmistelussa valinnanvapauskokeilua esitetään laajennettavaksi Kyllöön, Palokkaan ja Vaajakoskelle, jolloin alueen asukkaiden hoitoon pääsy paranee. Puheterapiapalveluita sekä hoitotarvikkeita kilpailutetaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Suun terveydenhuollossa pyritään kohdentamaan Suu kerralla kuntoon -mallia vielä nykyistä tehokkaammin siitä hyötyville asiakkaille ja lisäämään siten toiminnan tehokkuutta.

Tiukka kehys ei kuitenkaan mahdollista Huhtasuon ja Vaajakosken terveysasemien lomien aikaisista sulkuviikoista luopumista. Myöskään iltavastaanottoja ei omilla terveysasemilla voida aloittaa suunnitellussa laajuudessa. Sijaisten käyttö tulee olemaan rajoitettua ja riskinä on, että henkilöstövajeet lisäävät yhteispäivystyksen käyttöä ja siten erikoissairaanhoidon kustannuksia. Hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden käytön kasvu väestön ikääntyessä on kysymysmerkki, joten huolena on, etteivät kehykseen tehdyt lisäykset ole riittäviä todelliseen tarpeeseen nähden.

Erikoissairaanhoitoon on kehyksessä varattu 5 miljoonaa euroa lisää vuoden 2017 talousarviotasoon nähden. Sairaanhoitopiiri on kuitenkin ilmoittanut tarpeen olevan 8 miljoonaa euroa.

Sosiaalipalveluissa satsataan vammaispalveluiden ja lastensuojelun palvelutarpeisiin

Sosiaalipalveluiden kehyksessä merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu lastensuojelun laitoshuollon sekä vammaispalveluiden ostopalvelupaikkojen säilyttämiseksi vuoden 2017 tasolla. Kehyksen sisällä esitetään lisättäväksi kehitysvammaisten lasten palveluasumisen paikkoja. Lisäksi esitetään kehitysvammaisten psykologin palkkaamista, jotta voidaan tukea ja vahvistaa asumis- ja päivätoimintayksiköiden asukkaiden hyvinvointia. Kehyksessä on lisäksi huomioitu aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksen vahvistaminen Ohjaamossa ja romanipalveluissa.

Kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan mm. tarkastelemalla tarkasti missä kohdassa lastensuojelussa itsenäistyneitä nuoria voidaan siirtää kevyemmän tuen piiriin. Tarkastelua tehdään myös sen suhteen, milloin ja miten on järkevää sekä turvallista siirtää kehitysvammapalveluissa kuntoutuneita asiakkaita laitosmuotoisesta kuntoutuksesta asumispalveluiden piiriin. Kehitysvammaisten ostettujen asumispalveluiden hankintaa (kilpailutus tai palvelusetelimalli) valmistellaan edelleen. Lisäksi laaditaan vaikeavammaisten kilpailutetuista ostopalveluista uudet sopimukset.

Riskeinä sosiaalipalveluissa on perhekuntoutuksen sekä lastensuojelun laitostarpeen kasvu, jota kehys ei kokonaisuudessaan huomioi. Myös henkilökohtaiseen avun sekä kehitysvammaisten ostettujen asumis- ja laitospalveluiden lisäämiseen on paineita merkittävästi kehystä enemmän. Iso erilliskysymys on ruokapankkitoiminnan toiminnan jatkorahoitus, johon sosiaalipalveluissa ei ole varauduttu.

Vanhuspalveluissa harkitaan yhden kotihoitoalueen ulkoistamista

Vanhuspalveluissa kehyksen puitteissa voidaan tehdä omaishoidon ja perhehoidon hoitajien palkkioiden tasokorotukset. Rahaa kohdennetaan myös omaishoidon kehittämiseen. Uutta palvelusetelitoimintaa esitetään kokeiltavaksi mm. kuntouttavassa päivätoiminnassa sekä ateriapalveluissa. Kehyksen sisällä esitetään myös koneellisen lääkkeenjaon kokeilua osalle kotihoidon asiakkaista.

Kehyksessä pysyminen edellyttää samalla erilaisia tehostustoimenpiteitä, joilla kulujen kasvua voidaan hillitä. Merkittävimmät esitetyt toimenpiteet ovat yhden kotihoidon pienalueen kilpailuttaminen sekä nykyisen päiväkeskusverkon tarkastelu. Valmistelijoiden mukaan Jyväskylässä on päiväkeskuksia, joissa käy päivittäin vain muutamia asiakkaita. Päiväkeskusverkon tarkastelussa pohditaan, voisiko näiden asiakkaiden palvelut järjestää lähialueen muissa päiväkeskuksissa, jolloin vuokrakuluja saataisiin alennettua, mutta palvelutaso ei ikääntyneiden osalta heikkenisi. Kotihoidon alueen kilpailuttamista esitetään tehtäväksi jo loppuvuoden aikana, jotta säästöt saavutetaan mahdollisimman täysimääräisenä vuoden 2018 aikana.

Vanhuspalveluissa esitetään myös, että osa nykyisistä pitkäaikaispaikoista muutetaan lyhytaikaispaikoiksi. Lisäksi harkitaan etälääkäripalvelun kokeilun lopettamista Vaajakoskella. Tilalle ehdotetaan oman lääkäriresurssin vahvistamista, jolloin palvelutaso pysytään säilyttämään ja toimintaa voidaan tehostaa.

Perheiden ennalta ehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan ennalta ehkäisevään toimintaan

Perheiden ennalta ehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa halutaan parantaa lasten, nuorten ja opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Kehys mahdollistaa lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamisen sekä panostukset mm. psykologiresurssin lisäämisen sekä nuorille että aikuisille. Alle 20-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä voidaan laajentaa. Lautakunnan jo elokuussa hyväksymän neuropsykiatrisen palvelusetelipalvelun laajennuksella voidaan tukea lasten ja nuorten pääsyä kyseisten palveluiden piiriin.

Henkilöstölisäysten sekä palvelusetelitoiminnan laajentamisen tarve kotipalvelussa, perhetyössä sekä opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa olisi valmistelijoiden mukaan kuitenkin kehystä suurempaa, jotta ennalta ehkäiseviä palveluita voitaisiin tarjota riittävästi ja jonot palveluihin olisivat kohtuullisemmat. Riskeinä nähdäänkin, että erityispalveluiden ja erikoissairaanhoidon käyttö kasvaa ja kustannukset lisääntyvät. Myös hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen huolettaa valmistelijoita. Kehyksen puitteissa ei voida myöskään luopua esimerkiksi jyväskyläläisten neuvoloiden sulkuviikoista loma-aikoina.

Omaa toimintaa kehitetään tulevanakin vuonna palveluissa aktiivisesti. Neuvolassa aloitetaan keskitetty callcenter-toiminta, jolloin puhelinpalveluiden saatavuus paranee ja toisaalta muiden työntekijöiden aikaa voidaan vapauttaa puhelintuntien sijasta perustehtäviin. Sähköisiä palveluita lisätään callcenter-toiminnan rinnalla. Palveluseteleiden käyttöönotolla pyritään parantamaan hoitoon pääsyä ja siten ehkäisemään laajempien ongelmien syntymistä. Palveluaikoja aiotaan myös monipuolistaa, jotta palvelutarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin perheiden ehdoilla.

Terveyskeskussairaaloissa ei merkittäviä muutoksia

Terveyskeskussairaalat ovat tänä vuonna alittamassa talousarvionsa, joten merkittäviä muutoksia palvelualueen ensi vuoden budjettiin ei ole tulossa. Kehyksen puitteissa terveyskeskussairaaloissa varaudutaan kattamaan indeksikorotuksia sekä vahvistamaan henkilöstöresurssia.

Palvelualueen sairauspoissaolot ovat viime vuonna vähentyneet, joten sijaisten tarve on ollut vähäisempää. Tästä johtuen sijaismäärärahan osuutta on vuoden 2018 talousarviossa hieman pienennetty. Terveyskeskussairaalassa tehdyllä LEAN-kehittämisellä on voitu vähentää lääke- ja hoitotarvikekustannuksia pienentämällä niiden hävikkiä. Näin ollen myös lääke- ja hoitotarvikkeiden kustannukset on arvioitu vuonna 2018 hieman kuluvaa vuotta pienemmäksi.

Perusturvalautakunta päättää talousarvioesityksestään 21.9.2017

Perusturvalautakunta antaa kaupunginhallitukselle talousarvioesityksensä seuraavassa kokouksessaan 21.9.2017. Tätä ennen terveydenhuollon jaosto käsittelee terveyspalveluita koskevaa osuutta 13.9.2017 olevassa kokouksessaan. Virkamiesesitys terveydenhuollon jaostolle terveyspalveluita koskien valmistuu 8.9. ja koko toimialan osalta perusturvalautakunnalle 15.9., jolloin esitykset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla.

Kaupunginjohtaja esittelee oman ehdotuksensa kaupungin talousarvioksi 23.10. Kaupunginvaltuusto käy talousarvion lähetekeskustelun ja tekee veropäätökset 30.10. Kaupunginhallitus antaa oman talousarvioesityksensä kaupunginvaltuustolle 20.11. ja valtuusto päättää talousarviosta 27.11.2017.

Ylimääräisessä kokouksessa hyväksyttiin myös terveydenhuollon jaoston esittelijä

Lautakunta piti kokouksen päätteeksi lyhyen ylimääräisen kokouksen, jossa se nimesi terveydenhuollon jaoston esittelijäksi perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujohtajan. Hänen ollessaan estynyt, esittelijänä toimii avoterveydenhuollon palvelujohtaja.

Lisätietoja:
- perusturvalautakunnan puheenjohtaja Heidi Rentola, p. 0400 537 824
- toimialajohtaja, sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Ulla Kuittu, p. 014 266 3001
- avoterveydenhuollon palvelujohtaja Anu Mutka, p. 050 311 8507
- terveyskeskussairaalan palvelujohtaja Kati Seppänen, p. 050 368 0240
- perheiden ennalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245
- vanhuspalveluiden palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki, p. 050 311 8927

7.9.2017Emmi Hyvönen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje