Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 9.10.2017 sekä kaupungin kannanotto kaupunkipolitiikkaan ja kasvupalveluiden järjestämisvastuuseen

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 9.10.2017 sekä kaupungin kannanotto kaupunkipolitiikkaan ja kasvupalveluiden järjestämisvastuuseen

Toisen asteen koulutuksen selvityksen käynnistäminen

Kaupunginvaltuusto päätti 27.3.2017 (KH 13.3.2017) lukiokoulutuksen rahoitusta koskevan käsittelyn yhteydessä, että käynnistetään selvitys toisen asteen koulutuksen järjestämisvaihtoehdoista.
Suunnitteluvaiheessa määritelty selvityksen karkea sisältö koostuu lähtötietojen kokoamisesta, nykytilan kuvauksesta ja analyysista, 10 suurimman toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän vertailuista sekä mahdollisista haastatteluista. Erilaiset järjestämisvaihtoehdot kuvataan vertailuineen ja taloudellisine tekijöineen sekä johtopäätökset esitetään.
Ohjausryhmä tarkentaa selvitystyön tarkemmat sisällöt ja prosessin sekä tarvittavan tiedottamisen ja väli-informoinnit eri tahoille. Mm. opiskelijakuntien osallisuus on huomioitava hyvin.

Kaupunginhallitus päätti, että toisen asteen koulutuksen järjestämisvaihtoehtojen selvitystyö voidaan käynnistää..

Kangasvuoren päiväkotikoulun tarkistettu hankesuunnitelma

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 25.4.2016/32 Kangasvuoren päiväkotikoulun hankesuunnitelman ja sen kustannusarvion 11 311 000 € (alv 0 %) hintatasossa 81,0/2016.
Urakkakilpailutus järjestettiin touko-kesäkuussa 2017. Urakkatarjoukset ylittivät hankesuunnitelman budjetoidut kustannukset, joten kaupunginvaltuuston 25.4-2016/32 tekemää päätöstä hankesuunnitelmasta tulisi tarkistaa.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Kangasvuoren päiväkotikoulun tarkistetun hankesuunnitelman ja sen kustannukset 12 900 000 € (alv 0 %) hintatasossa 86,3/6.2017. Rakennuskustannukset rahoitetaan Jyväskylän kaupungin talousarviomäärärahasta. Puuttuva osuus 1 589 000 € (alv 0 %) esitetään varattavaksi vuodelle
2019.

Muutos tytäryhteisöjen lyhytaikaiseen rahoitukseen käytettäville yritystodistus- ja kuntayritystodistusohjelmien takaukseen

Takauspäätös on tarkoituksenmukaista päivittää sekä rahoitustarpeiden, että takauspäätöksiä säätelevän tiukentuneen EU-lainsäädännön näkökulmasta. Samalla päivitetään luettelo pankeista, joille yritystodistusohjelman takaus voidaan myöntää. Takauspäätökseen esitetään lisättäväksi Jyväskylän Jäähalli Oy ja Mustankorkea Oy. Takauksella Jyväskylän Jäähalli Oy:lle varaudutaan Hippos -hankkeen väliaikaisiin rahoitusjärjestelyihin. Takauspäätöksestä esitetään poistettavaksi Jykes Kiinteistöt -konserni tytäryhteisöineen, Total Kiinteistöpalvelut Oy sekä Jyväskylän Energia -konserni tytäryhteisöineen. Jyväskylän Energia -konsernin parantunut taloudellinen asema antaa mahdollisuuden yhtiön oman yritystodistusohjelman perustamiseen kilpailukykyisellä hinnoittelulla ilman kaupungin takausta.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto muuttaa 24.10.2011/150 tehtyä takauspäätöstä siten, että takaus päätetään myöntää seuraavien Jyväskylän kaupungin alakonsernien ja tytäryhtiöiden yritystodistus- ja kuntayritystodistusohjelmien vakuudeksi enintään 75 miljoonan euron yhtiökohtaisen takauksen toistaiseksi siten, että yhtiöille annettujen yhteenlaskettujen takausten määrä on kuitenkin yhteensä enintään 75 miljoonaa euroa:
- Education Facilities -konserni tytäryhteisöineen
- Jyväskylän Ammattikorkeakoulu -konserni tytäryhteisöineen
- Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy
- Jyväskylän Vuokra-asunnot -konserni tytäryhteisöineen
- Jyväs-Parkki -konserni tytäryhteisöineen
- Jyväskylän Jäähalli Oy
- Mustankorkea Oy

Takaus voidaan myöntää Nordea Bank AB:n, Aktia Pankki Oyj:n, Danske Bank Oyj:n, OP Yrityspankki Oyj:n, Skandinaviska Enskilda Banken AB:n, Swedbank AB:n ja Svenska Handelsbanken AB:n yritystodistusohjelmille sekä Kuntarahoitus Oyj:n kuntayritystodistusohjelmalle.
Kaupunki kilpailuttaa ko. lyhytaikaisen rahoituksen yhtiöiden puolesta ja seuraa valtuuston myöntämän takauksen käyttöä yhtiöittäin ja rahoituslaitoksittain sekä valvoo, että takausten kokonaismäärä pysyy valtuuston päätöksen mukaisena.
Takauksesta peritään kaupunginvaltuuston määräämä takausmaksu (0,50 % vuoden viimeisen päivän mukaisesta jäljellä olevasta lainan määrästä).

Vaasan hovioikeuden päätös 15.9.2017 Verkko-osuuskunta Kuuskaistan ja Jyväskylän kaupungin välisessä riita-asiassa

Jyväskylän kaupungin ja Verkko-Osuuskunta Kuuskaistan välillä on ollut vireillä operaattorisopimuksen purkamista koskeva riita-asia. Käräjäoikeus on 14.11.2016 antanut asiassa välituomion, johon Verkko-osuuskunta Kuuskaista on hakenut muutosta Vaasan hovioikeudelta. Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausmenettely on aloitettu 28.2.2017. Verkko-osuuskunta Kuuskaista on 15.8.2017 hovioikeuteen saapuneella kirjelmällä peruuttanut valituksensa.

Kaupungin oikeudenkäyntikulujen määrä hovioikeudessa on ollut 14 522,26 euroa, jonka kaupunki on vaatinut Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa korvaamaan täysimääräisenä. Vaasan hovioikeus on 15.9.2017 antanut päätöksen, jonka nojalla käräjäoikeuden tuomio on jäänyt lainvoimaisena pysyväksi ja jossa hovioikeus on velvoittanut Verkko-osuuskunta Kuuskaistan maksamaan Jyväskylän kaupungille oikeudenkäyntikulujen korvauksena hovioikeudesta yhteensä 7 130 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Vaasan hovioikeuden päätöksen 15.9.2017 ja päätti, että kyseiseen hovioikeuden päätökseen ei haeta muutosta korkeimmalta oikeudelta.

Vuoden 2018 presidentinvaalin vaalipäivän äänestyspaikat

Vuoden 2018 presidentinvaalin ensimmäinen kierros toimitetaan sunnuntaina 28.1.2018 ja mahdollinen toinen kierros sunnuntaina 11.2.2018.
Vaalilain 68 §:n mukaan vaalipäivän äänestys aloitetaan kello 9, ja sitä jatketaan yhtäjaksoisesti kello 20:een. Jyväskylässä on 30 äänestysaluetta ja 30 vaalipäivän äänestyspaikkaa.

Kaupunginhallitus määräsi vuoden 2018 presidentinvaalin vaalipäivän äänestyspaikat liitteen mukaisiksi.

Vuoden 2018 presidentinvaalin yleiset ennakkoäänestyspaikat

Vuoden 2018 presidentinvaalin ensimmäinen kierros toimitetaan sunnuntaina 28.1.2018 ja mahdollinen toinen kierros sunnuntaina 11.2.2018. Kotimaassa ennakkoäänestyksen ensimmäisen kierroksen ajanjakso on 17.1.– 23.1.2018 (keskiviikosta tiistaihin) ja mahdollisen toisen kierroksen ajanjakso on 31.1.–6.2.2018. Ennakkoäänestyspaikkoja on 17.

Kaupunginhallitus määräsi vuoden 2018 presidentinvaalin kaupungin järjestämät ennakkoäänestyspaikat aukioloaikoineen liitteen mukaisiksi.

Vuoden 2018 presidentinvaalin laitosäänestyspaikat

Vaalilain mukaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitosäänestys). Vaalilain mukaan ennakkoäänestys toimitetaan laitoksessa vähintään yhtenä ja enintään kahtena päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina. Laitosäänestyspaikkoja on 46.

Kaupunginhallitus määräsi vuoden 2018 presidentinvaalin laitosäänestyspaikat liitteen mukaisiksi.

Kaupunginhallituksen kokoukset 1.1.-31.7.2018

Kaupunginhallitus päätti kokousaikataulunsa 1.1.–31.7.2018 seuraavasti:
- Kaupunginhallituksen kokoukset/iltakoulut pidetään 22.1.–25.6. maanantaisin kello 14.00 alkaen. Viikon 14 kokous/iltakoulu pidetään pääsiäisen vuoksi tiistaina 3.4. Kokouksia/iltakouluja ei pidetä hiihtolomaviikolla (viikko 9), kaupunginhallituksen seminaaripäivinä (15.1., 9.4. ja 21.5.) eikä heinäkuussa.
Ylimääräisiä kokouksia/iltakouluja voidaan pitää puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
- Kaupunginhallituksen seminaarit pidetään 15.1.–16.1. (maanantai-tiistai / vierailu Tampereelle) ja maanantaina 9.4. klo 12.00–16.00 sekä maanantaina 21.5. klo 12.00–16.00. Ylimääräisiä seminaareja pidetään puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
- Kokoukset/iltakoulut ja seminaarit pidetään pääsääntöisesti kaupungintalossa. Poikkeuksellisesti niitä voidaan puheenjohtajan kutsusta pitää myös muualla.

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.1.-31.7.2018

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
- Valtuuston kokoukset pidetään maanantaisin kello 18.00 seuraavina päivinä: 12.2., 26.3., 23.4. ja 11.6.
- Valtuuston seminaarit pidetään maanantaisin kello 17.00 seuraavina päivinä: 12.3. ja 7.5. Seminaarin yhteydessä on mahdollista pitää myös ylimääräinen kokous (esimerkiksi kaavoitukseen liittyen), jos puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi.
- Valtuuston puheenjohtajan kutsusta kokous tai seminaari voi alkaa myös muuna kellonaikana. Ylimääräisiä kokouksia ja seminaareja pidetään puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
- Kokoukset ja seminaarit pidetään kaupungintalossa. Poikkeuksellisesti kokous tai seminaari voidaan puheenjohtajan kutsusta pitää myös muualla.

Valtuusto on päättänyt toimikautensa kokouskäytännöistä 5.6.2017/66: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&docid=971068

Eron myöntäminen Marja-Leena Ikoselle vanhusneuvoston varajäsenyydestä

Marja-Leena Ikonen on pyytänyt 12.9.2017 eroa vanhusneuvoston varajäsenyydestä henkilökohtaisista syistä.

Kaupunginhallitus päätti myöntää Marja-Leena Ikoselle eron vanhusneuvoston varajäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen Arja Finnen (Jyväskylän Eläkeläiset ry) vanhusneuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Eron myöntäminen Niina Vilénille luottamustehtävistä

Niina Vilén (Kesk.) on pyytänyt 21.9.2017 saapuneella eroanomuksella henkilökohtaisista syistä eroa Talouskeskus -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen tehtävästä ja kaupunkirakennelautakunnan varajäsenen tehtävästä.

Kaupunginhallitus myönsi Niina Vilénille eron Talouskeskus -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi jäseneksi johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Anniina Savolaisen.
Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Niina Vilénille eron kaupunkirakennelautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Vammaisneuvoston kokoonpanon vahvistaminen ja varapuheenjohtajan valinta valtuustokaudella 2017-2021

Kaupunginhallitus vahvisti toimielinten edustajat vammaisneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi sekä läsnäolo- ja puheoikeutetuiksi esitetyt henkilöt toimielinten esitysten mukaisesti.
Kaupunginhallitus valitsi toimielinten edustajista vammaisneuvoston varapuheenjohtajaksi Eila Simolan toimikaudeksi, joka päättyy 31.5.2021.

Perusturvalautakunta
- Eila Simola, varajäsen Matleena Käppi
- Ilkka Pernu, varajäsen Raisa Ojaluoto
Sivistyslautakunta
- Mia Puolimatka, varajäsen Merja Koivisto
Rakennus- ja ympäristöjaosto
- Suvi Perttula, varajäsen Mika Pollari
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
- Caius Forsberg, varajäsen Sanna Laakso
Kaupunginhallitus pyysi kaupunkirakennelautakuntaa, joukkoliikennejaostoa ja nuorisovaltuustoa nimeämään edustajansa vammaisneuvostoon sekä perusturvalautakuntaa ja sivistyslautakuntaa nimeämään toimialojen asiantuntijaedustajat vammaisneuvostoon.
Kaupunkirakennelautakunta nimesi edustajakseen Leevi Hännisen, joukkoliikennejaosto Tom Nevanpään. Perusturvalautakunta nimesi asiantuntijaksi vammaispalvelujen palvelupäällikkö Päivi Junnilaisen, varalle palvelujohtaja Anu Mutkan ja sivistyslautakunta Huhtasuon yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jenni Asikainen-Kihlmanin.
Joni Rossi jatkoi nuorisovaltuuston edustajana 3.10.2017 päättyneen toimintakauden 2016-2017 loppuun saakka. Nuorisovaltuusto valitsee vammaisneuvostoon uuden edustajan toimintakaudelle 2017-2018 seuraavassa kokouksessaan.

Veteraaniasiain neuvottelukunnan nimeäminen

Veteraanijärjestöt ovat nimenneet jäsenensä veteraaniasiain neuvottelukuntaan seuraavasti:
- Jyväskylän Rintamaveteraanit ry: Erkki Levy ja Lauri Lehtinen
- Jyväskylän Sotaveteraanit ry: Matti Krats, Tapio Mattila, Pekka Helin ja Marjatta Linna
- Jyväskylän seudun Sotainvalidit ry: Erkki Fredrikson ja Jaakko Rinne Jyväskylän Rintamaveteraanit ry:stä kokouksiin osallistuu lisäksi järjestön puheenjohtaja Hannu Paalimäki.
Kaupunginhallitus on nimennyt 12.6.2017/185 edustajakseen Teemu Torssosen.
Perusturvalautakunta on nimennyt 24.8.2017/74 edustajikseen Terhi Pullin ja Raija Sipisen sekä OIVA-keskuksen edustajaksi Pirkko Soidinmäen.
Lisäksi Jyväskylän seudun Sotainvalidit ry:n sihteeri Mari Ekmarkilla ja Rintamaveteraanit ry:n sihteeri Arja Toivasella on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksissa.
Jyväskylän Sotaveteraanit ry:n sihteeri Marjatta Linna osallistuu kokouksiin ko. veteraanijärjestön nimeämänä veteraaniasiain neuvottelukunnan jäsenenä.

Kaupunginhallitus vahvisti veteraaniasiain neuvottelukunnan kokoonpanon edellä esitetyn mukaisesti.

Paul Abbeyn (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylän ja Korpilahden vanhusten ja vammaisten ateriapalvelun hinta tulee olla yhdenvertainen

Hallitus palautti asian yksimielisesti.

Vihreän liiton valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite 100-vuotiaan Suomen kunniaksi 100 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita

Vihreän liiton valtuustoryhmä ja kolme muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 20.2.2017 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat, että Jyväskylän kaupunki perustaa omistamilleen alueille uusia luonnonsuojelualueita sata hehtaaria Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi osana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa.
Kampanjaan osallistumisesta on jätetty myös toinen valtuustoaloite 28.8.2017. Luontolahjani satavuotiaalle on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kampanja, jossa maanomistajia kutsutaan perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kampanjassa suojelu tapahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta. Tavoitteena on saada jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään sata hehtaaria uusia, pysyvästi suojeltuja luonnonsuojelualueita.

Vastauksessa todetaan mm. että kaupungin omistamilla alueilla on tällä hetkellä 170 hehtaaria luonnonsuojelulailla rauhoitettuja luonnonsuojelualueita. Lisäksi kaupunki on myynyt valtiolle suojelutarkoitukseen 51 hehtaaria omistamiaan alueita. Kaupungin yleiskaavassa on osoitettu yhteensä 255 ha uusia luonnonsuojelualueita (SL) kaupungin omistamille alueille.

Kaupunkirakenteen toimiala on valmistellut suojeluasiaa valtuustoaloitteen perusteella ja tunnistanut kuusi Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi osoitettua aluetta, jotka ovat merkittävässä virkistyskäytössä. Alueet sopivat lahjoitettaviksi luonnonsuojelutarkoitukseen, sillä yleiskaavan valmistelun yhteydessä on tiedostettu, että kyseisten kohteiden suojelusta ei tulla hakemaan korvausta METSO-ohjelman rahoituksesta. Tämä perustuu ympäristöministeriön linjaukseen, jonka mukaan kunnan virkistyskäyttöön varatuista alueista voidaan maksaa korvauksia vain, jos kohteen monimuotoisuusarvojen turvaaminen ei ole mahdollista kunnan omin toimin.

Kampanjaan esitettävät yleiskaavan osoittamat luonnonsuojelualueet (SL) ovat Haukanniemi, Lähdesuo, Haukkalanlähde, Kuivaniemi, Lammakesuo ja Hämeenlahti.
Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 36 hehtaaria. Lahjoittamalla valitut alueet luonnonsuojelutarkoitukseen Jyväskylän kaupunki toteuttaa kaupungin yleiskaavaa ja saa kampanjan kautta positiivista näkyvyyttä.

Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Ahti Ruoppilan (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Suomi 100 –luontolahja satavuotiaalle Suomelle

Ahti Ruoppila (SDP) ja 32 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 28.8.2017 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat, että Jyväskylän kaupunki lahjoittaa Suomi 100 –teemavuoden hengessä sopivaksi katsotun alueen luonnonsuojelualueeksi osana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa. Kampanjaan osallistumisesta on jätetty myös toinen valtuustoaloite 20.2.2017.

Vastaus sama kuin edellisessä aloitteessa.

Vihreän liiton valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite avohakkuut kaupungin metsissä lopetettava

Vihreän liiton valtuustoryhmä ja viisi muuta valtuutettua jätti 24.4.2017 Jyväskylän kaupungin omistamia metsiä koskevan valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin esimerkiksi kaupungin metsissä tehtävien avohakkuiden lopettamista ja lähimetsien koneellisesta puunkorjuusta luopumista.

Vastauksessa todetaan, mm. että Jyväskylän kaupungin omistamia metsiä on noin 8600 hehtaaria, joista yli puolet on virkistysmetsiä ja lähimetsiä. Kaupungin omistamia metsiä hoidetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla eri alueilla eri arvoja painottaen. Aloitteessa esitetty väite, että Jyväskylän kaupungin metsien käsittelyä ohjaisivat ensisijaisesti taloudelliset intressit, ei pidä paikkaansa.
Kaupungin metsistä on vuosittain korjattu puuta kaikkiaan noin 40 000 kuutiometriä, joiden myynnistä kaupunki on saanut tuloja noin 1,5 miljoonaa euroa. Puunkorjuu on tapahtunut pääsääntöisesti eli 96-prosenttisesti koneellisesti pystykaupalla, jolloin kaupunki on saanut puulle parhaan mahdollisen kantohinnan. Nykyisen kaltaisella kulurakenteella ei koneelliselle puunkorjuulle ole vaihtoehtoa.
Kaupungin omistamista metsistä on tällä hetkellä suojeltu 13,5 prosenttia eli 1150 hehtaaria, ja lisäksi arvometsiä on 300 hehtaaria. Yhteensä kaiken taloudellisen toiminnan ulkopuolella kaupungin omistamasta metsäpinta-alasta on 17 prosenttia ja puuston tämän hetkisestä kokonaismäärästä noin 21 prosenttia. Kaupungin metsiä hoidetaan ympäristöjärjestöjen hyväksymiä FSC-sertifikaatin kriteerejä noudattaen.
Kaupungin metsänhoidon linjaukset määritellään keväällä 2018 hyväksyttäväksi tulevassa metsäohjelmassa. Asukkaiden näkemyksiä ja arvostuksia kaupungin metsien käyttöä ja hoitoa koskien kartoitettiin kyselyllä elo- ja syyskuussa 2017.

Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Jyväskylän kaupungin kannanotto kaupunkipolitiikkaan ja kasvupalveluiden järjestämisvastuuseen

Kaupunginhallitus päätti ottaa asian kiireellisenä pöydältä käsiteltäväksi äänin 9-4. Jari Colliander (KESK) esitti Johanna Karjulan (KESK) kannattamana, että asiaa ei oteta kiireellisenä käsittelyyn.

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti antaa oheisen kannanoton kaupunkipolitiikkaan ja kasvupalveluiden järjestämisvastuuseen.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö ja koskee myös Suomea. Yli puolet suomalaisista asuu maan 22 suurimmassa kaupungissa ja niissä syntyy yli 80% Suomen bruttokansantuotteesta. Suomessa ei kuitenkaan ole harjoitettu aktiivista kaupunkipolitiikkaa toisin kuin useissa muissa Euroopan maissa. Kaupunkipolitiikka ei ole suunnattu ketään vastaan: kaupunkien elinvoima vahvistaa niiden ympärillä olevaa maaseutua ja menestyville kaupunkiseuduille elinvoimainen maaseutu on välttämätön. Vahva ja vaikuttava kaupunkipolitiikka vahvistaa koko Suomea.

Jyväskylän kaupunki pitää sote-uudistusta tarpeellisena. Valmisteilla olevaan maakuntauudistukseen sen sijaan liittyy tunnistettuja huolenaiheita. Kaupungeille ja kunnille kuuluu jatkossakin vetovastuu elinvoimasta. Jos kasvupalvelut siirtyvät uudelle hallinnon tasolle on vaara, että maakunnan ja kuntien välinen työnjako elinvoimatehtävissä jää epäselväksi ja johtaa päällekkäisen työn tekemiseen.

Kasvupalvelu-uudistuksen tarkoituksena on koota yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut. Kasvupalveluilla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Jyväskylän kaupungin panostus elinvoimaan ja työllisyyteen on merkittävä. Elinkeinopolitiikka ja työllisyyden edistäminen ovat kaupungin strategisia painopistealueita. Kaupunki rahoittaa työllisyyspalveluja v. 2017 noin 24 miljoonalla eurolla ja elinkeinopolitiikkaa noin 5 miljoonalla eurolla.

Jyväskylän kaupunki on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota valmisteilla olevaan kasvupalvelulainsäädäntöön. Kaupunginhallitus 10.4.2017/81 antoi lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Lausunnossaan kaupunginhallitus totesi mm. että suurilla kaupunkiseuduilla tulisi halutessaan olla mahdollisuus toimia kasvupalvelujen järjestäjinä. Tällöin ne nykyisten tehtäviensä ohella (SOTE-palvelut poislukien) voisivat huolehtia myös lakiluonnoksessa maakuntien tehtäviksi määriteltyjen kasvu- ja työllisyyspalvelujen järjestämisestä.

Suomen seitsemänneksi suurimpana kaupunkina Jyväskylä haluaa kantaa oman vastuunsa maamme elinvoimasta ja kilpailukyvystä. Mikäli sote- ja maakuntalainsäädännön valmistelua avataan ja suurten kaupunkien roolia arvioidaan uudelleen, Jyväskylän kaupunki on halukas ottamaan järjestämisvastuulleen kasvupalveluihin liittyviä tehtäviä.

Jyväskylän kaupunki pitää tärkeänä, että Suomen suurimpien kaupunkien kaupunginjohtajien aloittama keskustelu jatkuu ja Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisistä kaupunkipoliittisista kysymyksistä käydään avointa keskustelua.

Kaupunginhallituksen esityslista liitteineen:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=5408

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, 050 5120353
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

9.10.2017Pekka Piippa

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje