Pari päivää sitten julkaistiin mm. jälleen "syntynyt" uusi ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri/DI/arkkitehti ym., lisuri tai tohtori) käyneiden työttömien ennätys - 14000!
Lisäksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä (kandit, insinöörit ym.) oli 15000, eli lähes ennätyslukemat!
Työttömänä on toki kymmenkertainen määrä muita työttömiä kuin nämä 29 000 ns. akateemista työtöntä, mutta akateemisen työttömyyden kasvu vuosi vuodelta on surullinen juttu.
Moni hyvin paperein valmistunut ja työttömäksi viime vuosina joutunut akateeminen niin kuin muunkin koulutuksen saanut kokee tulleensa petetyksi...
Akava:
27.7.2009
Työttömyysepidemiaa ei saa tartuttaa julkiselle sektorille
– Hallituksen täytyy pitää työttömyyden torjunta koko ajan mielessään, kun se päättää valtion ensi vuoden budjetista, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen teroittaa valtiovarainministeriön budjettiriihen alla. – Maailmantalouden hiipuneelle kysynnälle hallitus ei voi mitään, mutta julkisen sektorin työllisyys on valtiovallan käsissä. Hallituksella on mahdollisuus estää laman syveneminen julkiselle sektorille huolehtimalla kuntasektorin rahoituksesta. Hallituksen ei kuitenkaan pidä kuvitella, että kuntien talousahdinko hoidettaisiin kuntoon mitätöimällä palkankorotukset, Viljanen muistuttaa.
Viljanen katsoo, että taantuman takia valtion tuottavuusohjelman toimeenpanoa olisi syytä siirtää myöhemmäksi, vaikka rakenteelliset muutokset ovatkin tarpeen. Esimerkiksi oikeuslaitoksessa on kova resurssipula, mutta samaan aikaan tuottavuusohjelma heikentää tilannetta entisestään. Viljanen odottaakin hallitukselta rohkeutta arvioida uudelleen jo tehtyjä ratkaisuja.
Työttömyyden pelätään nousevan kymmeneen prosenttiin tulevan talven aikana. Ihmisten syrjäytyminen työmarkkinoilta on estettävä, jotta suhdannetyöttömyys ei muutu pysyväksi, rakenteelliseksi työttömyydeksi. Siinä koulutus on keskeisellä sijalla.
– On varmistettava, että lomautetut ja työttömät hankkivat lisäkoulutusta, jotta heidän osaamisensa on ajan tasalla, kun taantuma taittuu. Hallituksen on huolehdittava siitä, että maan kilpailukyky säilyy.
Erinäisistä koulutushankkeista on jo sovittu, mutta ne eivät ole edenneet tarpeeksi nopeasti, vaan ovat juuttuneet byrokratiaan. Akava vaatii, että aikuiskoulutustuen muutokset saatetaan voimaan heti ensi vuoden alusta, eikä vasta syksyllä 2010. Valtion budjettiin on varattava ensi vuodeksi 4,2 miljoonaa euroa uudistuksen toteuttamista varten.
– Hankkeita on nyt kiirehdittävä. Työttömyysuhan alla elävän kannalta on iso ero sillä, tuleeko jokin uudistus voimaan maalis- vai marraskuussa. Päätöksissä viivytteleminen on vastuutonta, puheenjohtaja Viljanen sanoo.
AKAVA ON HUOLESTUNUT YHÄ KASVAVASTA KORKEASTI KOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYDESTÄ. YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN TYÖTTÖMYYS ON PAHENTUNUT YLI 21 PROSENTTIA VUODESSA JA ALEMMAN TUTKINNON SUORITTANEIDEN YLI 30 PROSENTTIA. ERITYISEN HUOLESTUNUT VILJANEN ON NUORISTA JA VASTAVALMISTUNEISTA, JOTKA EIVÄT PÄÄSE EDES TYÖURAN ALKUUN. AKAVAN TYÖTTÖMYYSTILASTOJEN MUKAAN VASTAVALMISTUNEIDEN MAISTEREIDEN TYÖTTÖMYYS ON NOUSSUT 44 PROSENTTIA VUODESSA.
– Mitä parempi työllisyys maassa on, sitä vakaampi on myös julkinen rahoituspohja, puheenjohtaja Viljanen muistuttaa.
Verotuksen kiristäminen leikkaisi kotimaista ostovoimaa ja olisi omiaan syventämään ja pitkittämään taantumaa.
Vaikka taloudellinen tilanne juuri nyt on vaikea, hallituksen täytyy pitää kiinni tavoitteestaan alentaa palkansaajien tuloverotusta pitkällä aikavälillä. Vuoden 2010 valtion budjetissa palkansaajien tuloverotusta tulee korjata siten, että palkansaajien verotus säilyy kaikilla tulotasoilla tämän vuoden tasolla ansioiden noususta sekä mahdollisista kunnallisveron ja palkansaajien sosiaaliturvamaksujen kiristymisestä huolimatta.