Jyväskylän kaupunki turvaa kuntalaisten hyvinvointia kehittämällä yhteistyötään kolmannen sektorin toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ym. kanssa on koko kaupunkia ja sen toimialoja koskeva asia. Yhteistyötä ohjaavien linjausten luomisella on strateginen merkitys. Näitä linjauksia tehdään parhaillaan kaupungin keskushallinnossa. Yhteistyön strategialinjausten tekeminen edellyttää Jyväskylän kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä, kumppanuutta ja säännöllistä vuoropuhelua.

Jyväskylän kaupunki järjestää kansalaisjärjestöille ja yhdistyksille avoimen keskustelutilaisuuden torstaina 7.12.2006 klo 16.00 - 18.00 kaupunginkirjaston Minnansalissa. Tilaisuudessa nostetaan esille kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön lähtökohtia sekä niitä toimintatapoja, joilla voidaan turvata ja lisätä paikallisen järjestö- ja yhdistyskentän toimintaedellytyksiä. Foorumin alustuspuheenvuoron käyttää kehitysjohtaja Sakari Möttönen. Kehittämispäällikkö Anne Astikainen (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitotto, Keski-Suomen toimintapiste), lehtori Raili Kivelä (Huoneteatteri) ja vs. kenttäpäällikkö Jouni Vatanen (Keski-Suomen Liikunta) esittävät kommenttipuheenvuorot.

Jyväskylän kaupungin yhteistyöstä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa voi käydä keskustelua ja antaa palautetta Internetissä http://www.jyvaskyla.fi/foorumi

Jyväskylän kaupungin suunnitelmaluonnos kolmannen sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä on nähtävillä 4.12.2006 lähtien osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/foorumi . Sitä voi kommentoida 21.12.2006 saakka joko Jyväskylä-Foorumin keskustelupalstalla tai kirjeitse tai lähettämällä sähköpostia yllämainittuihin osoitteisiin.

Kolmannen sektorin tukeminen on mielestäni selvästi oikeiston tahtotila, jolla luodaan nautintoja verovaroin varakkaille, joilla on rahaa ostaa palveluita ja aikaa olla mukana. Tässä näkyy suuryritysten tahtotila, että ei olieasti halutakkaan tukea pineniä ja aloittavia yrityksiä, koska heillä on nyt markkinat, joita ei haluta jakaa. Kolmansilla sektoreilla ei ole riitävää ammattitaitoa ja heistä ei nääinkään ole vaaraa, kuin monista työttömiksi tehdyistä vahvoista henkilöistä. Mielestäni tämä suuntaus on ristiriidassa vapaan ja tasa-puolisen kilpailun kanssa yritysmarkkinoilla ja siten vastoin EU.nkin tavoitteita vapaasta kilpailusta. Jos pienyrityksiä houkutellaan laajentamaan ja työttömiä houkutellaan yrittäjiksi tulisi tämä lopettaa, koska heillä ei ole tuota tasavertaista mahdollisuutta vapaaseen kilpailuun, jossa komansien sektorien yrittäjille jaetaan 3kerataa suuremmat tuet ja aloittavat ja pienet yrittäjät jätetään heitteille. Heille vain lisätään vastuita ja velvoitteita, mutta kukaan ei halua kuunnella sitä, miten he selviytyvät tässä epäterveessä yhteiskunnassa, jossa vain suurille yrityksille ja järjästöille siloitellaan tietä, monin keinoin. Minun mielestäni pienet ja aloittavat (Yyrittäjiksi houkutellut) tulisi luotsata ensin hyvään tulosvauhtiin ja vasta sen jälkeen panostaa kolmansille sektoreille, jotka työllistävät vain hankevetäjiä ja talkootyöläisiä. Ne eivät poista työttömyyttä ja maksa veroja yhteiskuntamme eduksi samoin kuin oikeasti yrittäjät tejkevät. Asetelma on epäterve. Kokemuksesta tiedän, että maassammae on paljon yrityksiä, jotka pohtivat lopettamista, koska ovat pettyneet tähän systeemiin, jolla heitä on petetty monin eri tavoin.

Sama koskee myös kotitaloustyövähennysoikeutta! Sekin palvelee vain hyvätulosia. Vaikka olisi kuinka paljon töitä, varsinkin aloittavilla yrittäjillä, jotka rakentavat yritystään hartiavoimin, ei heillä ole varaa vielä ostaa työtä, ennenkuin on tulokertymää. Näin tämä hyöty jää käyttämättä. Sama koskee työttömiksi tehtyjä ahneuden hedelmiä, heistä on syntynyt orjajoukko tähän maahan. Kun he tekevät työtä näille vähennyksen haluaville maksukykyisille, heidän pitäisi tehdä se ilmaiseksi, että he saisivat sitä mahdollisimman paljon vuodessa. Onko tämä oikein? Hyötyykö tämä yrittäjä enää työstään. Kun ahneus on niin suurta, kun se näyttää olevan, olisi paljon parempi tapa tehdä kaikki nämä helpotukset suoraan verotuksen kautta ja vain tulotason perusteella. Muuten emme saa varonmaksajiksi tätä suurta työttömien armeijaa ja samalla helpotusta valtion kassaan työttömyyskorvauksina. On totta, että kaikesta näkyy läpi, että kasvottomat markkinat toimivat aloittavia yriutyksiä vastaan ja kolmannet sektorit halutaan vielä syömään näiden pienyritysten leipää, vääristyneen tukiviidakon voimalla.
Jos halutaan rehellisesti yrittäjiä lisää, tuetaan heitä suoraan, kunnes he saavat tulovirtansa juoksemaan. JOs jää rahaa vasta sitten eri järjestöille, jotka tekevat työtään lähinnä veronkierron ja talkootyön voimin. Tämä on vain varakkaiden hyöty, jonka yhteiskunta kustantaa, sillä köyhillä ei ole varaa myöskään näihin.

Toivonpa totisesti, että edelliset viestit tulevat kuulluiksi. Harrastajavoimin tehtäväksi ei mitenkään voi sälyttää tehtäviä, jotka vaativat ammattitaitoa ja perusosaamista. Ja oikeasta työstä pitää saada asiallinen palkka, pelkkä auttamisen ilo ei riitä.

Kaupungin ja yhdistyskentän yhteistyön syventämisellä haetaan kuitenkin paljon muutakin kuin kaupungin säästöjä ja yhdistysten ansaintamahdollisuuksia. Halutaan, että ihmiset pääsisivät aidosti osallisiksi elämäänsä ja ympäristöänsä koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Kukin kiinnostustensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Se on korkea päämäärä, johon kannattaa panostaa niin kaupungin puolella kuin yhdistyksissä ja järjestöissäkin.

Kaupungeissa asukkaat ovat ulkoistaneet hyvän arkensa järjestämisen kaupungin tehtäväksi, joka sitten hakee kustannustehokkainta tapaa hoitaa saamansa tehtävät. Kustannustehokkuus taas on korkein silloin kun ammattilaiset hoitavat hommat paljon sivuilleen vilkuilematta. Sillä vain on sellainen vaikutus, että ihmiset ja alueet muuttuvat objekteiksi, joihin kohdistetaan toimenpiteitä ja kohteena oleminen taas synnyttää vieraantumista, ahdistumista ja tyytymättömyyttä.

Nykyään käytetty, paljolti liike-elämästä lainattu sanasto hämää erityisesti meitä yhdistystoimijoita: syvimmiltäänhän verovaroin ylläpidetyn julkissektorin ja kolmannen sektorin suhteen täytyy olla kumppanuuteen perustuva ja sen syventämiseen tähtäävä. Ei kannattavan liiketoiminnan rakentamista. Raha-asiat tässä yhteydessä ovat vähän niinkuin peräaallot; aina kun vene liikkuu, se jättää aallon, mutta aallon korkeuteen panostamalla ei veneen vauhti parane. Voimavarat kannattaa sitoa yhteistyön suunnitteluun, moottorin kuntoon.

Japa on asukasyhdistysten perustama kestävän kehityksen yhdistys. Kestävää kehitystä on, että me kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen edustajat kannamme kortemme kekoon kaupungin etsiessä entistä toimivampaa mallia kaupunkilaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Aloitetaan osallistumalla vilkkaasti kaupunginosa-foorumeihin ja mm. kaavoituksen tueksi tehtäviin kyselyihin. Ja yritetään lisätä myös keskinäistä verkottumistamme. Jyväskylä on kuuluisa kriittisen keskustelun kaupunki, siitä on hyvä jatkaa.
Kristiina Eskonen, Japa ry