Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Päätöksenteko » Kaupunginhallitus » Kaupunginhallituksen tiedotteet » Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 6.11.2017

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 6.11.2017

Pakolaisten kuntapaikkamäärä valtuustokauden loppuun

Kaupunginhallitus päätti, että pakolaistaustaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrä pidetään vuosittain 150:ssä vuoden 2021 loppuun asti. Kuntapaikat täytetään ensisijaisesti kiintiöpakolaisilla.

Ennen päätöksentekoa Teemu Torssonen (PS) esitti kuntapaikkojen vuosittaiseksi määräksi 0 kappaletta vuoteen 2021 saakka. Koska esitystä ei kannatettu, se raukesi. Torssonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
Samoin ennen päätöksentekoa Kati-Erika Timperi (KOK) esitti, että Kuntapaikkojen määrä pidetään vuosittaisella tasolla 50:ssä, jonka lisäksi voidaan ottaa maksimissaan 100 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaisten valtakunnallinen määrä on vuosittain n. 750. Näiden lisäksi meille hakeutuu omatoimisesti lähes 100 pakolaistaustaista henkilöä vuosittain, joista valtio maksaa jälkikäteen kuntakorvauksen samoin perustein kuin varsinaisille kuntapaikoille tulevista. Koska esitystä ei kannatettu, se raukesi. Timperi jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Jyväskylä on vastaanottanut kuntapaikoille 50 kiintiöpakolaista vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2017 kuntapaikkojen määrä nostettiin väliaikaisesti 150:een. Kuntapaikalle voi ottaa sekä Suomeen pakolaiskiintiössä valittuja kiintiöpakolaisia, mutta myös turvapaikanhakijana Suomeen tulleita, oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Kuluvana vuotena Jyväskylään on tehty 126 kuntapaikkapäätöstä 3.10.2017 mennessä. Päätöksen saaneista henkilöistä oli kiintiöpakolaisia 16, oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita 93 ja alaikäisenä yksin tulleita 16
sekä yksi ihmiskaupan uhri. Edellisten lisäksi Jyväskylään oli samaan ajankohtaan mennessä muuttanut 76 pakolaistaustaista henkilöä ns. omatoimisina tai itsenäisinä muuttajina.

Kuntapaikkojen tarve ei ole merkittävästi vähentynyt edellisestä vuodesta. Pakolaiset tulevat kuntaan hallitusti kuntapaikkojen kautta. Alueellista eriytymistä pyritään ehkäisemään tarjoamalla kuntapaikoille tuleville pakolaisiille mahdollisuuksien mukaan asuntoja eri asuinalueilta. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia voidaan auttaa ottamalla kiintiöpakolaisia suoraan pakolaisleireiltä.
Salmirannan vastaanottokeskuksen asukkaat ovat alkaneet kotiutua turvapaikkaprosessinsa aikana Jyväskylään. Heidän kotiutumisensa edistyy hyvin Jyväskylässä, koska heille on jo ehtinyt kertyä paikkakunnan ja sen palveluiden tuntemusta sekä sosiaalista verkostoa. Kotoutumispalveluiden tuloksi on arvioitu 1,3 miljoonaa euroa kuluvan vuoden asiakasmäärään perustuen. Vuodelle 2018 tulojen on arvioitu olevan noin 1,5 miljoonaa euroa. Tuloarviossa on huomioitu jo asiakkuudessa olevat sekä vuonna 2018 noin 190 kuntaan muuttavaa pakolaistaustaista henkilöä. Tuloarvio kattaa Kotoutumispalveluiden kustannukset vuonna 2017 ja 2018. Pakolaisten kuntapaikkamäärän korottaminen on laajasti eri toimialoja koskeva asia, eikä kuulu minkään yksittäisen lautakunnan toimivaltaan. Hallintosäännön 10 §:n mukaan kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa.

Toimintasuunnitelma, energiatehokkuussopimus 2017-2025

Kaupunginhallitus päätti, että Jyväskylän kaupunki hyväksyy energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman vuosiksi 2017–2025.

Jyväskylän kaupungin ja Työ- ja elinkeinoministeriön välinen energiatehokkuussopimus (KETS) vuosiksi 2017–2025 allekirjoitettiin syksyllä 2016. Sopimus kohdistuu Jyväskylän kaupungin tuottamien palvelujen energiankäyttöön.
Energiatehokkuussopimuksella on sovittu yhteistoiminnasta sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotka tukevat valtioneuvoston energiapolitiikkaa ja kunta-alalla tehtävää ilmastotyötä. Julkinen sektori toimii esimerkkinä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistämisessä. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on ohjeellinen seitsemän ja puolen prosentin (7,5 %) energiansäästö (vertailuvuosi 2015) jaksolla 2017–2025. Jyväskylän kaupungin kokonaistavoite on 8,38 GWh, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta toteutetaan Resurssiviisausryhmässä, joka nimeää tarvittavat osapuolet ja henkilöt huolehtimaan sopimussisällön toteuttamisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee määrärahojen puitteissa energiansäästöä ja uusiutuvan energian käyttöä koskevia energiakatselmuksia sekä näissä todettuja investointeja ja osallistuu yhteisiin kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on tukea tämän sopimuksen toimeenpanoa. Sopimuksessa on sitouduttu laatimaan kaupunginhallituksen hyväksymä energiatehokkuuden toimintasuunnitelma vuoden 2017 aikana. Suunnitelmassa esitetään sen toimeenpanon organisointi sekä toimintaan nimettyjen osapuolien toimet energiansäästön tehostamisesta.

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n lainan takaaminen

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy on käynnistänyt Sampoharjun uudisrakennushankkeen, joka sisältää Vaajakosken terveysaseman tilojen sekä samaan kiinteistöön tulevien 34 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja 28 senioriasuntoa Jyväskylän kaupungin käyttöön. Sampoharju rakennetaan niin sanotulle Vaajalan tontille Vaajakosken keskustaan. Kaupunki vuokraa Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä Sampoharjun terveysaseman ja tehostetun palvelu-/senioriasumista käsittävän noin 7 070 brm2 uudisrakennuksen 30 vuoden määräajaksi alkaen 1.1.2019 noin 933 000 euron (alv 0 %) vuosivuokralla (KV 13.6.2016/53).

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että
- kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:lle, joka kunnan toimialaan kuuluvana toimintana tuottaa kuntalaisille vuokra-asuntopalveluja sekä yhteistyössä kaupungin kanssa palvelu- ja senioriasuntoja
- omavelkainen takaus menee enintään 11,8 miljoonan euron lainan pääoman ja korkojen sekä mahdollisten viivästysseuraamusten ja perimiskulujen takaisinmaksamisen vakuudeksi 30 vuodeksi
- lainan takauksesta peritään kaupunginvaltuuston määräämä takausmaksu, joka hankkeen riskit huomioiden on 0,50 % vuoden viimeisen päivän mukaisesta jäljellä olevasta lainan määrästä
- konsernijaosto oikeutetaan hyväksymään valtuuston myöntämän takauksen rajoissa kilpailutetun lainan lainaehdot sekä antamaan Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:lle luvan lainojen nostoon.

Mustankorkea Oy:n osakkeiden myynti Toivakan kunnalle

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki myy omistamistaan Mustankorkea Oy:n osakkeista Toivakan kunnalle 7 osaketta (kauppahinta yhteensä 120 959 euroa) päätösliitteenä olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin ja myöntää kaupunginjohtajalle oikeudet tarvittaessa tehdä kauppakirjaan merkitykseltään vähäisiä tarkistuksia.

Mustankorkea Oy on Jyväskylän kaupungin elinkeinopoliittisesti merkittävä tytäryhtiö. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 81,4 %. Mustankorkea Oy on kuntaomisteinen yhtiö, joka hoitaa omistajakuntiensa jätelain mukaisia kunnille kuuluvia jätehuollon palvelutehtäviä. Yhtiön muut omistajat ovat Laukaan ja Muuramen kunnat. Toivakan kunta on selvittänyt jätehuoltonsa järjestämisen tapoja ja neuvotellut Mustankorkea Oy:n omistajakuntien kanssa yhtiön osakkuudesta. Toivakan kunnanvaltuusto on tehnyt selvitysten pohjalta 9.10.2017 päätöksen ostaa Mustankorkean osakkeita Jyväskylältä.
Toivakan kunta liittyy osakkaaksi tullessaan Jyväskylän seudun jätelautakuntasopimuksen sekä osakassopimuksen osapuoleksi (KV 30.5.2016/45).

Savulahden päiväkotikoulun hankesuunnitelma

Savulahden päiväkotikoulun tontti sijaitsee Läntisessä Palokassa Ruokkeentien ja Laajavuodentien risteyksen läheisyydessä, Tuomiojärven rannan tuntumassa. Tontti on kaupungin omistama. Rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2018, jolloin rakennus olisi valmis käyttöönotettavaksi syyskaudelle 2019.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että Savulahden päiväkotikoulun hankesuunnitelma ja sen kustannukset 13 580 000 € (alv 0 %) (hintatasossa 86,8/8.2017) hyväksytään. Rakennuskustannukset rahoitetaan Jyväskylän kaupungin talousarviomäärärahasta. Puuttuva osuus 3 080 000 € (alv 0 %) esitetään varattavaksi vuodelle 2019.

Riitta Tynjän (SKP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi kaupungin palveluissa

Ritta Tynjä ja 17 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen 24.4.2017 sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamisesta kaupungin palveluissa. Aloitteessa tuodaan esille Hyvinvoiva sateenkaarinuori – tutkimushankkeen sekä Yhdenvertainen vanhuus -projektin tuloksia. Tutkimuksessa todetaan mm., että sateenkaarinuoret kokevat syrjintää sekä koulussa että sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sateenkaarisenioreista taas 30 prosenttia vastaajista oli jättänyt käyttämättä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita epäasiallisen kohtelun pelossa. Aloitteessa todetaan myös, että syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi olla tiedon ja osaamisen puute, jolloin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan voidaan vaikuttaa lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.
Aloitteessa esitetään, että

  • selvitetään kaupungin työntekijöiden tarve koulutukseen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamisessa etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetus- ja nuorisopalveluissa
  • ryhdytään toimiin sen varmistamiseksi, että jokaisella asiakkaiden kanssa työskentelevällä on vähintään perustiedot sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.

Vastauksessa todetaan mm. että yhdenvertaisuutta parantaviin ja syrjintää ehkäiseviin kehittämiskohteisiin vaikutetaan aktiivisella viestinnällä ja vuorovaikutuksella, asiakaspalautteen keräämisen kehittämisellä ja varmistamalla niistä johdettavat jatkotoimenpiteet, korostamalla esimerkiksi itsemääräämisoikeuden näkökulmaa osana hoito- ja palvelusuunnitelmatyötä ja sen kehittämistä, tarpeenmukaisilla ja räätälöidyillä henkilöstökoulutuksilla sekä ennen kaikkea työyhteisöissä yhdessä tekemisellä esimiesten johdolla.
Nämä tarpeet huomioidaan osaamisen kehittämisen toimenpiteissä työyhteisöissä ja ammattiryhmittäin. Aiempiin koulutuskokemuksiin perustuen erillinen, yhteen rajattuun teemaan, esimerkiksi teemalla sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus, perinteisesti järjestetty koulutus ei motivoi eikä kerää osallistujia. Siksi kytkemme osaamisen kehittämisen tästäkin teemasta tiiviisti osaksi koko työyhteisön arkityötä, esimiesten kehittämistä ja perehdyttämistä ja isompia tehtäväkokonaisuuksia.

Kaupunginhallitus saattaa esitetyn vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa annetun vastauksen riittäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että käsiteltäessä hyvinvointikertomus päivitetään termit ja terminologia.

Riitta Tynjän (SKP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite 6 + 6 tunnin työaikamallin käyttöönotosta

Riitta Tynjä ja 15 muuta valtuutettua ovat jättäneet 27.3.2017 valtuustoaloitteen 6 + 6 työaikamallin käyttöönotosta. Aloitteessa tuodaan esille Jyväskylän kaupungin mukanaolo työministeriön työaikakokeilussa vuosina 1996 – 1998. Aloitteessa todetaan kokeilusta saatujen kokemusten olleen positiivisia, esimerkiksi työssä jaksamisen, sairauslomien vähenemisen, työn ja perheen yhteensovittamisen, palvelujen saatavuuden ja tilojen käytön tehokkuuden näkökulmasta. Kokeilussa työllistettiin myös työttömiä, ja tällä todetaan olleen vaikutuksia sosiaaliturvamenoihin. Aloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupungissa aloitettaisiin työajan lyhentämisen ja töiden jakamisen kokeilu esimerkiksi terveyspalveluissa ja vanhuspalveluissa. Kokeilu toteutettaisiin ansiotasoa alentamatta. Lisäksi aloitteessa esitetään, että sen vaikutuksia työn tuottavuuteen ja palvelujen saatavuuteen seurataan ja niistä tehdään arvio esimerkiksi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.

Vastauksessa todetaan mm., että Työnantajana Jyväskylän kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista lähteä valmistelemaan ja toteuttamaan edellä kuvatuista syistä aloitteessa esitettyä 6 + 6 tunnin työaikamallia. Toteutus olisi epäselvä nykyisen työlainsäädännön ja virka- ja työehtosopimuksen puitteissa. Hoitohenkilöstöä ei ole juurikaan työttömänä, jotta heitä voitaisiin aloitteessa esitetyllä tavalla työllistää. Ratkaisu ei olisi henkilöstönäkökulmasta myöskään yhdenvertainen ja tasapuolinen. Lisäksi työaikamallista seuraisi merkittävät kustannusvaikutukset.

Kaupunginhallitus päätti saattaa esitetyn vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Anna-Leena Sahindalin (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylästä Savuton kunta

Anna-Leena Sahindal ja 34 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen 24.4.2017 Jyväskylästä Savuton kunta. Aloitteessa todetaan, että tupakoinnin aiheuttamat kulut ja kuolemat ovat ehkäistävissä. Tupakointi aiheuttaa työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia tupakkataukoihin käytettynä aikana, sairauspoissaoloina sekä edellisten lisäksi työkyvyttömyyseläkkeinä. Savuttoman toimintakulttuurin kehittäminen on osa kuntien hyvinvointijohtamista. Aloitteessa todetaan, että valtuustoaloitteen allekirjoittajat haluavat Jyväskylän kaupungista savuttoman työnantajan. Savuttomalla toimintakulttuurilla tuetaan työntekijän ja asiakkaan tupakoinnin lopettamista, savuttoman väestön määrän kasvua sekä lasten ja nuorten terveystottumusten valintaa.

Vastauksessa todetaan mm., että aiempaan valmistelua hyödyntäen on perusteltua, että Jyväskylän kaupunki sitoutuu savuttoman toimintakulttuurin edistämiseen, Savuton kunta -ohjelman tavoitteisiin ja liittyy 1.1.2018 alkaen savuttomien työnantajien verkostoon. Kokonaisuuden edistämiseksi on saatavissa Savuton kunta -ohjelmalta tukea esimerkiksi koulutusten ja tukimateriaalien muodossa. Toimintasuunnitelman konkreettista tarkentamista ja eteenpäin viemistä jatketaan Savuttomuus-työryhmällä loppuvuodesta 2017 alkaen. Alustavan suunnitelman mukaisesti työnantaja esimerkiksi tukee työntekijää tupakasta irti pääsemiseksi kertaluontoisesti ryhmätoiminnalla ja muulla erikseen arvioitavalla tuella.

Kaupunginhallitus päätti saattaa esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että Jyväskylän kaupunki sitoutuu savuttoman toimintakulttuurin edistämiseen, Savuton kunta -ohjelman tavoitteisiin ja liittyy 1.1.2018 alkaen savuttomien työnantajien verkostoon.

Tapani Mäen (PS) ym. valtuutettujen valtuustoaloite sotiemme veteraanien huomioiminen juhlavuonna 2017

Tapani Mäki (PS) ja 19 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen sotiemme veteraanien huomioimisesta juhlavuonna 2017. Aloitteen mukaan olisi suotavaa, että kotona asuville veteraaneille myönnettäisiin Jyväskylässä maksuton lounasruokailu kotinsa lähellä olevilla kouluilla tai päiväkodeissa loppuvuoden 2017 ajan. Lähikouluilla ruokailulla mm. tuettaisiin veteraanien aktiivisuutta ja liikunnallisuutta. Samalla yhteys veteraanien sekä lapsien ja nuorien välillä vahvistuisi.
Aloitteen mukaan ruokailu edistäisi veteraanien kotona asumista. Maksuton ruokailu koskisi tunnuksen omaavia sotiemme veteraaneja, sotainvalideja ja eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleita.

Vastauksessa todetaan mm. , että juhlavuoden kunniaksi rintamaveteraanien kotona asumisen tukemiseen tarkoitettua määrärahaa käytetään aloitteen mukaisesti uusiin myönnettäviin ateriapalveluihin Kylän Kattauksen toimipisteissä. Lisäksi rintamaveteraanit voivat halutessaan ruokailla myös muualla sovitussa vastaavaa ateriapalvelua tuottavasta pisteestä. Kylän Kattaus sekä muut ateriapalvelua tarjoavat tahot laskuttavat vanhuspalveluilta kyseiset kustannukset vuoden 2017 aikana ja ne katetaan Valtiokonttorin määrärahan sisältä. Lisäksi niille rintamaveteraaneille, jotka eivät pääse esimerkiksi kouluille ruokailemaan, tehdään loppuvuoden osalta tarvittaessa päätökset kotiin tuotavasta ateriapalvelusta Valtiokonttorin määrärahan puitteissa. Veteraanit, jotka pystyvät ruokailemaan lähikoulullaan, voivat 30.9.2017 alkaen mennä kouluille ruokailemaan. Asiasta on tiedotettu suoraan veteraaneja. Veteraanien palveluohjaaja antaa veteraaneille lisätietoja myös muista kuin Kylän Kattauksen ateriapalveluita tarjoavista toimipisteistä.
Kotiin tuotavista palveluista tehdään erilliset päätökset Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluissa. Kotiin tuotavaa ateriapalvelua voi tiedustella veteraanien palveluohjaajalta.

Kaupunginhallitus päätti saattaa esitetyn vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Kaupunginhallituksen esityslista liitteineen:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=5541

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, 050 5120353
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

6.11.2017Pekka Piippa

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje