Suoraan sisältöön
Jyväskylän kaupunki > Hallinto ja päätöksenteko > Kirjoituksia kaupunkipolitiikasta > 2006 > Uuden vuoden aaton puhe 2006-2007

Kaupunkilaiset, hyvä uuden vuoden juhlaväki

Vuosi 2006 on muutaman minuutin kuluttua jo historiaa.

Suomen kansantalouden näkökulmasta vuosi 2006 jää historiaan vahvan menestyksen ja kasvun vuotena. Huoli globalisaatiosta ja työpaikkojen massiivisesta siirtymisestä kolmansiin maihin on osoittautunut positiiviseksi haasteeksi, ei kansantaloutemme uhaksi. Uusia työpaikkoja on rakentunut ulkomaille siirtyneisiin työpaikkoihin verrattuna runsaasti enemmän. Työllisyytemme on vuoden aikana selvästi kohentunut.

Suomen taloudella menee juuri nyt lujaa, paremmin kuin pitkään aikaan. Erityisesti ulkomainen, mutta myös kotimainen kysyntä ovat vauhdittaneet taloutemme aktiviteettia odotettua enemmän. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n mukaan vuosi 2006 on talouden näkökulmasta erinomainen, jopa selvästi odotettua parempi.

Maailmantaloudessa on eletty kovin kasvuputki sitten 1970 –luvun eikä kasvu ennusteiden mukaan näytä juuri laantuvan ensi vuonnakaan, päinvastoin ETLA on juuri korottanut ensi vuoden kasvuennustettaan ja laitos ennakoi vahvan kasvun jatkuvan myös vuonna 2008.

Tulevaisuudenkuvamme vaikuttaa varsin positiiviselta, jopa hyvin hyvältä.

Myös Keski-Suomessa ja Jyväskylässä on kehitys ollut suotuisa. Tänä vuonna on kaupunkiimme rakentunut noin tuhat uutta työpaikkaa. - Siitä yrityksille ja yrittäjille iso kiitos. Jyväskylässä työttömyys on nyt vuoden vaihteessa alimmillaan sitten vuoden 1991.

Alkavan vuoden kehitysnäkymät ovat seudullamme hyvin lupaavat ja valoisat. Isoja investointeja on lähdössä liikkeelle useita. Keskimaan jätti-investointi Sokos-korttelin uudesta rakentamisesta toteutuu kolmen seuraavan vuoden aikana. Technopolis ilmoitti äskettäin uuden rakennuskohteen käynnistymisestä Ylistönmäellä, Metsolla on luvassa miljoonainvestoinnit Rautpohjassa, Lutakossa Paviljongin investoinneissa on odotettavissa iso kehitysloikka uusine hotelli- ja halli-investointeineen. Tammikuussa kaupunki puolestaan käynnistää noin 200 000 krsm2 suuruisen Eteläportti – kaupallisten palvelujen hankekokonaisuuden markkinointitoimet.

Myös kaupunkilaisille kohtuuhintaisen energian turvaavan ja päätöksenteon omissa käissä pitävän Keljonlahden lähes 200 milj. euron suurvoimalahanke etenee ja lähtee liikkeelle heti, kun tarvittavat luvat ovat kunnossa. – Nämä ja paljon muita kaupungin kehittämiseen ja vetovoimaan vaikuttavia hankkeita ja investointeja on luvassa.

Todettakoon, että myös muualla kaupunkiseudullamme on lähdössä liikkeelle useita tärkeitä miljoonaluokan investointeja.

Vielä on syytä aivan erikseen mainita käynnistyvä Vt4 rakentaminen ja perusparantaminen välillä Lusi-Vaajakoski. Tuon infrastruktuuri-investoinnin vaikutus tulee olemaan koko maakunnan mitassa hyvin merkittävä.

Kulumassa oleva valtuustokausi on puolivälissään. Kauden yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista asetettiin kaupungin talouden vakauttaminen ja velkaantumisen taittaminen. Jo nyt voi arvioida, että näissä taloustalkoissa on onnistettu ja olemme tavoitteiden saavuttamisessa jopa etuajassa. Vuosikate on vahvistunut, lisävelkaantuminen on pysähtynyt ja kattamattomia alijäämiä ei taseessamme ole. Kuntalaisten verotusta ei meillä, kuten isossa osassa kuntia, ole kiristetty. Kuntalaisten palveluista on huolehdittu. Myös yhteistyö eri tasoillaan sujuu mallikkaalla ja tuloksia tuottavalla tavalla.

Perustellusti voi sanoa, että Jyväskylän kaupunkilaiva purjehtii nyt suotuisassa kurssissa.

Tulevana vuonna haluamme lisätä suoraa vuorovaikutusta ja vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Nk. foorumityöskentelystä on saatu paljon myönteistä palautetta. Haluamme edelleen kehittää kaupunkilaisten kuulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja. Tulemme mm. toteuttamaan kuntalaisille suunnattavan asiakaskyselyn palveluiden kehittämiseksi. Kolmannen sektorin kanssa yhdessä pohditaan ja tullaan sopimaan tulevista yhteistyölinjauksista.

Ensi vuonna kaupunkimme täyttää 170 vuotta ja juhlan kunniaksi järjestämme asioita ja tilaisuuksia aiempaakin enemmän suoraan kuntalaisille. Kuntalaiset ja asukkaat haluavat selvästikin ottaa asioihin kantaa ja myös edellyttävät, että heitä kuullaan ja kuunnellaan.

Tänä vuonna tehtiin Jyväskylässä ja Korpilahdella historiallisen ennakkoluulottomat päätökset kuntaliitoksen toteuttamisesta vuoden 2009 alusta. Uuden Jyväskylän asukasluku on sitten jo yli 90 000 ja pinta-ala kasvaa yli 700 neliökilometriin. Keski-Suomessa uusi Äänekoski aloittaa heti vuoden vaihduttua. - Lämpimät onnittelut uudelle Äänekoskelle!

Jyväskylä on hyväksynyt omassa kuntastrategiassaan tavoitteeksi 150 000 asukkaan suur-Jyväskylän. Tämä on meidän avoimesti julkisuuteen esittämämme tavoite. Kuntarakenteet tulevat muuttumaan kohti suurempia kuntakokoja, kuten puitelaki asian linjaa. Kysymys on kaupunkiseutujen kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittymisestä. Jyväskylä aikoo ja haluaa myös tulevaisuudessa olla selkeästi yksi Suomen vetovoimaisimmista kasvukeskuksista. – Jyväskylä seutuineen on valmis haastamaan maamme muut merkittävät kasvu- ja osaamiskeskukset!

Tämän tavoitteen toteuttamiseksi me tarvitsemme hyviä yrittäjiä ja uusia yrityksiä. Meillä Jyväskylässä on valtakunnan terävintä huippua edustava monitieteinen yliopisto, menestyvä ammattikorkeakoulu ja muu ammatillinen koulutus. Erityisesti koulutus ja osaaminen on kulttuurikaupunki Jyväskylän yksi vahva tunnusmerkki myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Hyvä uuden vuoden juhlaväki

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on meille suomalaisille erinomaisen tärkeä asia. Varmaan kaikki haluavat aidosti säilyttää sen parhaat piirteet, kuten maksuttoman koulutuksen ja hyvän terveydenhuollon. Samalla maassamme tarvitaan kuitenkin väistämättä rakenteellisia uudistuksia taloudessa, sosiaaliturvassa, verotuksessa ja julkisissa palveluissa.

Läänimme ex-maaherra Heikki Koski on arvioinut, että nykysukupolvi on ikään kuin perinyt hyvinvoinnin. Koski päättelee, että ”meidän tehtävämme ei niinkään ole lisätä tätä hyvinvointia tai edes säilyttää sitä sellaisenaan, vaan uudistaa hyvinvoinnin sisältöä tätä aikaa ja tulevia edellytyksiä vastaavaksi”.

Juuri tästä on kyse, kun kuntien rakenteita, kuntien palvelurakenteita ja rahoitusrakenteita ollaan uudistamassa. Menossa oleva rakenneuudistus on suurin yksittäinen muutoshanke, jota suomalainen kuntakenttä on läpikäynyt. - Tämän haasteen Jyväskylä on ottanut tosissaan. Uudistusta toteutetaan kaupungin ja kuntalaisten parhaaksi.

Haluan toivottaa kaikille kaupunkimme asukkaille ja yrittäjille hyvää, turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2007!


Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Uuden vuoden aaton puhe 31.12.2006

* = linkki ulos
** = linkki seutusivuille

Uuden aallon Jyväskylä korostaa yhteistä kasvua ja voimien kokoamista. Tervetuloa toimimaan ja vaikuttamaan!
Copyright © Jyväskylän kaupunki 2012 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta