Suoraan sisältöön

Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelma

Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelman laatiminen käynnistyi huhtikuussa 2011. Tiedote suunnittelutyön käynnistymisestä julkaistiin sanomalehdessä 29.3.2011. Liikennesuunnitelmalla on oma internetsivu, jonka avulla asukkaat ja työstä kiinnostuneet ovat voineet seurata hankkeen edistymistä. Työn aikana on järjestetty tavoitetyöpaja ja yleisötilaisuus asukkaille, liikkeenharjoittajille, luottamushenkilöille ja eri sidosryhmien edustajille. Heidän näkemyksiään on hyödynnetty liikennesuunnitelman laatimisessa mahdollisuuksien mukaan. Työn aikana suunnittelutyötä on esitelty erikseen pyydettäessä sekä kuultu eri sidosryhmiä heitä koskevissa asioissa. Nähtävilläolon aikana järjestetään vielä uusi kaikille avoin yleisötilaisuus suunnitelman esittelemiseksi sekä pyydetään lausunnot suunnitelmasta eri sidosryhmiltä.

Keskustan liikennesuunnitelmassa on tarkasteltu liikennejärjestelyitä Hannikaisenkadun, Kalevankadun, Yliopistonkadun, Seminaarinkadun, Haarakadun ja Alvar Aallon kadun rajaamalla alueella. Liikennesuunnitelman taustalla ovat useat keskustan kehittämishankkeet, joiden mahdollistamiseksi on tutkittu verkkotason periaatteellisia liikenneratkaisuja sekä tarkasteltu katutilojen järjestelyitä esisuunnittelutasolla. Liikennesuunnitelman tavoitteena on liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden aseman vahvistaminen keskustan liikenteessä. Tavoitteena on myös mahdollistaa keskustan viihtyisyyden lisääminen heikentämättä alueen liiketoiminnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

Suunnittelualueella liikenteelliset ratkaisut ovat luonteeltaan erilaisia. "Ruusupuiston alueella" katujärjestelyiden selkeyttäminen on ollut ensisijainen tavoite. Ruusupuiston alueella tarkoitetaan Vaasankadusta länteen Alvar Aallon kadulle ulottuvaa aluetta. Yläkaupungin alueella Kilpisenkadun ja Vaasankadun välillä moottoriajoneuvoliikenteen rauhoittaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman vahvistaminen ovat olleet keskeisiä teemoja. Liikekeskustan alueella Kilpisenkadun ja Kalevankadun välillä kortteleiden huoltoliikenteen järjestelyperiaatteet ja vaihtoehdot ovat olleet tärkein tutkittava asia. Liikekeskustan liikennejärjestelyt perustuvat muutoin kaupungin valtuuston vuonna 2003 hyväksymään suunnitelmaan.

"Ruusupuiston" katujärjestelyiden selkeyttämiseksi tutkittiin useaa vaihtoehtoa. Liikenteellisesti toimivin ratkaisu on yhdistää Keskussairaalantie (Haarakatu), Vapaudenkatu ja Hannikaisenkatu uuteen isoon pääosin kaksikaistaiseen kiertoliittymään. Samalla Vapaudenkatu muutetaan kaksisuuntaiseksi kiertoliittymän ja Vaasankadun välillä. Seminaarinkatu katkaistaan moottoriajoneuvoliikenteeltä Keskussairaalantielle ja Alvar Aallon kadulle, jolloin se rauhoittuu moottoriajoneuvoliikenteeltä. Vapaudenkadun kaksisuuntaistaminen avaa moottoriajoneuvoliikenteelle uuden sisääntuloreitin kiertoliittymästä keskustaan ja vähentää siten Hannikaisenkadun liikennekuormitusta. Samalla Hannikaisenkadun ja Vaasankadun liittymän toimivuutta voidaan parantaa uusilla kaistajärjestelyillä. Vapaudenkadun rooli pääasiallisena joukkoliikenteen katuna korostuu, kun lännen ja etelän suuntaan kulkevat linja-autoreitit voidaan pääosin ohjata sen kautta.

Ruusupuiston alueen toinen merkittävä muutos koskee kävely- ja pyöräilyreittiä Hannikaisenkadun ja radan välissä. Uusi kävely- ja pyöräreitti kulkisi Mattilanniemestä keskustaan Kilpisenkadulle ja mahdollisesti edelleen matkakeskukseen saakka radan vieressä ja sen kanssa samalla korkeustasolla. Reitti tarjoaa hyvät ominaisuudet keskustan ohittavalle nopealle pyöräilylle ja samalla se tarjoaa myös mahdollisuuden rataympäristön kohentamiseen.

Yläkaupungin ja liikekeskustan moottoriajoneuvoliikenteen järjestelyt perustuvat koko keskustaa ympäröivään kehään, joka muodostuu Hannikaisenkadusta, Kalevankadusta, Yliopistonkadusta ja Vaasankadusta. Keskustan kehä on jo olemassa, mutta nykyisellään se ei ole täydellinen, koska Vaasankatu on yksisuuntainen välillä Kauppakatu - Yliopistonkatu. Vaasankadun yksisuuntaisen osuuden vuoksi poikkisuuntainen keskustan läpikulkeva liikenne kulkee Yliopistonkadun suuntaan Cygnaeuksenkadun kautta. Suunnitelmassa on selvitetty vaihtoehtoina Vaasankadun kaksisuuntaistamista koko sen pituudella sekä sen yksisuuntaisen osuuden säilyttämistä.

Merkittävin ero Vaasankadun vaihtoehtojen välillä on se, millaiset mahdollisuudet valittava ratkaisu antaa keskustan kehän sisäpuolella autoliikenteen rauhoittamiselle, kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle sekä viihtyisyyden lisäämiselle. Vaasankadun kaksisuuntaistamisen etuna on, että keskustan ympäri on mahdollista ajaa molempiin suuntiin, ja keskustan ohittavan liikenteen on helppo käyttää sitä. Molempiin suuntiin ajettavan kehän kautta on keskustassa helppo siirtyä paikasta toiseen ja sen kautta opastaminen on selkeää. Kaksisuuntaisen kehän haittapuolena on Vaasankadun nykyisen moottoriajoneuvoliikenteen kasvu ja kadunvarsipysäköintipaikkojen väheneminen.

Vaasankadun liikenteen kasvu kaksisuuntaistamisen myötä lisää liikenteen haittavaikutuksia Vaasankadulla, mutta vähentää niitä yläkaupungin muilla kaduilla. Molemmissa vaihtoehdoissa Vaasankadun liikenteen kasvu Vapaudenkadun kaksisuuntaistamisen myötä tulee heikentämään liittymien toimivuutta nykyisestä. Vaasankadun suunnassa liikenne saadaan sujumaan, mutta siihen liittyvien katujen välityskyky heikkenee.

Keskustan kehäkaduilla säilyy nykyinen 40 km/h nopeusrajoitus. Vaasankadun lisäksi kehäkaduilla muutoksia nykytilanteeseen tulee Yliopistonkadulle välillä Kilpisenkatu - Vaasankatu. Tällä osuudella Yliopistonkatu muuttuu 2+1 kaistaiseksi siten, että kaksi samansuuntaista kaistaa johtavat Voionmaankadun suuntaan.

Keskustan kehän sisäpuolella olevien katujen nopeusrajoitukseksi esitetään 30 km/h ja kävelypainotteisille kaduille 20 km/h. Keskustan kehän sisäpuolella olevien katujen liikennejärjestelyt yksityiskohdissaan tulevat riippumaan keskustakehän ratkaisusta. Cygnaueksenkadun ja Gummeruksenkadun osalta nykyiset järjestelyt esitetään säilytettäväksi. Näiden katujen kaksisuuntaistamisella ei liikenteen toimivuuden kannalta saada merkittäviä hyötyjä ja muutokset vain vähentäisivät kadunvarsipysäköintipaikkoja. Keskustasta Voionmaankadun suuntaan kulkevat paikallislinjat jäävät kulkemaan edelleen Cygnaeuksenkadun kautta Vaasankadun liikenteen toimivuuden varmistamiseksi. Kilpisenkadun rooli keskustan poikkisuuntaisena liikenteen pääkatuna on merkittävä eikä sen liikenteellistä merkitystä ole syytä muuttaa.

Kauppakatu välillä Kilpisenkatu - Vaasankatu on suunniteltu "yhteisen liikennetilan" - periaatteella, jossa liikkuminen perustuu yhteispeliin ja toisen huomioon ottamiseen eri liikkujien ja kulkumuotojen välillä. Jos Vaasankatu kaksisuuntaistetaan koko osuudeltaan, voidaan Kauppakatua kehittää kävely- ja pyöräilypainotteisena katuna Kilpisenkadulta Vaasankadulle asti. Jos Vaasankatu jää osittain yksisuuntaiseksi, voidaan Kauppakatu muuttaa kävely- ja pyöräilypainotteisena katuna vain Cygnaeuksenkadulle asti.

Keskusta-alueen pysäköintijärjestelmä koostuu julkisista kadunvarsi- ja erillisaluepysäköintipaikoista, pysäköintilaitoksista sekä kiinteistöissä sijaitsevista yksityisistä pysäköintipaikoista. Keskusta-alueella on noin 8 000 pysäköintipaikkaa autoille. Näistä paikoista noin puolet on yksityisten kiinteistönomistajien hallussa ja vajaa puolet julkisia pysäköintipaikkoja. Kaduilla sijaitsevia pysäköintipaikkoja on noin 500 autolle. Liikekeskustassa yleinen pysäköinti keskittyy pääosin pysäköintilaitoksiin. Yläkaupungissa on tällä hetkellä noin 360 kadunvarsipaikkaa ja 120 julkista pysäköintilaitospaikkaa. Suunnitelman mukaiset liikennejärjestelyt vähentävät noin 90 paikkaa kadunvarsipysäköinnistä, mutta vastaavasti uudet jo suunnitteilla olevat ja mahdolliset uudet pysäköintilaitokset lisäävät pysäköintimahdollisuuksia keskustassa.

Pyöräilylle suunnitelmassa esitetään pääpyöräreittejä keskustan kehälle. Sujuvin pyöräyhteys saavutetaan kaksisuuntaisella pyörätiellä kehän ulkoreunolla, jossa on vähän liittymiä tai muita konfliktipisteitä. Erillisen pyörätien toteuttaminen Vaasankadulle ja Kalevankadulle ei kuitenkaan ole tilanpuutteen vuoksi mahdollista, vaan niillä joudutaan tyytymään yhdistettyyn jalankulku- ja pyörätiehen. Harjukadulle esitetään lisäksi kävelystä erotettua kaksisuuntaista pyörätietä Harjun puolelle.

Kehän sisäpuolella olevien katujen nopeusrajoituksen alentaminen 30 km/h tai sen alle mahdollistaa turvallisen pyöräilyn ajoradalla. Pyöräily esitetään pääsääntöisesti ajoradalle, paitsi niillä kaduilla, joille on jo nykyään rakennettu yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Kilpisenkadulle on suunniteltu eroteltu jalankulku- ja pyörätie Yliopistonkadulta Vapaudenkadulle ja yhdistetty väylä Vapaudenkadulta Hannikaisenkadulle.

Vapaudenkadulla pyöräily joudutaan yhdistämään jalankulun kanssa samalle väylälle suunniteltujen kaupungintalon pysäköintilaitoksen ramppien viemän tilan vuoksi. Vapaudenkadulla pyöräilyä ei ohjata ajoradalle vilkkaan linja-autoliikenteen vuoksi.

Jyväskylän liikekeskustan huoltoliikenteen ongelmien vähentämiseksi tavoitteena on pitemmällä aikavälillä kehittää keskitettyä maanalaista huoltoliikenneverkkoa. Suunnitelmassa on esitetty kolme erialaista vaihtoehtoa liikekeskustan maanalaisen huollon järjestämiseksi, joita voidaan hyödyntää lähtökohtana keskustan kiinteistöjen kehittämisen yhteydessä.

Suunnitelma oli julkisesti nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa os. Hannikaisenkatu 17, I-kerros 27.3. - 10.4.2012.

Lisätiedot liikenneinsinööri Timo Vuoriainen, puh. (014) 266 5144

Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelma (pdf)

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta