Suoraan sisältöön

Jukka-Pekka MikkonenValokeilassa: Jukka-Pekka Mikkonen

Valokeilassa on haastattelusarja, jossa esitellään teatterissa työskenteleviä ihmisiä ja heidän työtehtäviään. Nyt tutustumme näyttelijä Jukka-Pekka Mikkosen ajatuksiin näyttelijäntyöstä. Jukkis valmistautuu McMurphyn rooliin näytelmässä Yksi lensi yli käenpesän. Esityksen ensi-ilta on puolentoista viikon päästä, joten harjoitusjakso on kiihkeimmillään ja jännitys alkaa tiivistyä...

Ennen opiskelua Teatterikorkeakoulussa ennätit valmistua myös yhdyskuntatekniikan teknikoksi. Mikä sai sinut vaihtamaan alaa ja oletko päässyt unelmatyöhösi?

Olen unelmatyössäni nyt. Alan vaihto teknikon hommista oli koko ajan mielessäni. Pidin paljon tietyömaan hommista, mutta intohimo teatterin tekemiseen ja tarinoiden kertomiseen vei voiton. Minusta tuntuu, että osaan tätä alaa paljon paremmin kuin rakentamista – vaikka onhan tämäkin omalla tavallaan rakentamista.

Millaista opiskelu Teatterikorkeakoulussa oli?

Hirmuisen hauskaa! Oman itsensä (pelkojen ja rajojen) ylittäminen oli lähes päivittäistä. Se into ja rohkeus on pohja, jolta on hyvä ponnistaa. Meille opetettiin paitsi paljon teknisiä taitoja myös valtavan paljon asennetta taiteen tekemiseen. Siis sitä lähtökohtaa, miksi tehdä teatteria. Tärkeää oli ymmärtää, että se lähtökohta täytyy uskaltaa avata jokaisen produktion kohdalla uudestaan.

Mistä näyttelijäntyössä on kysymys? Millaisia tietoja ja taitoja tarvitset työssäsi?

Näyttelijäntyössä on kysymys itsensä avaamisesta ja sen kautta löytyneiden asioiden käsittelemisestä. Paljon tarvitaan pohtimista ja ymmärrystä siitä, mikä on tarpeellista ja mahdollista siirtää katsojille. On pohdittava, mikä on sitä materiaalia, joka kuhunkin produktioon kuuluu ja mitkä asiat vain sotkevat haluttua lopputulosta. Tähän työhön tarvitaan paljon ymmärrystä ja tietoa ajastamme ja ihmisen käyttäytymisestä. Näkemys taiteesta on ehdoton lähtökohta. Ilman epävarmuuden sietokykyä tämä työ olisi mahdotonta.
Tietysti tarvitaan yleissivistystä, ymmärrystä itsestä ja ihmisistä, ymmärrystä omista kyvyistä, rohkeus tehdä virheitä ja siirtää omia osaamisen rajojaan ja ennen kaikkea Joni Leponiemenkin mainitsema lentämisen kyky.

Millainen työhistoria sinulla on ja voitko hyödyntää muuta mahdollista työkokemusta näyttelijänä?

Olen tehnyt töitä lähinnä esittävän taiteen parissa. Työskentely rakennustyömailla toi paljonkin ymmärrystä siitä, kuinka ihmiset toimivat yhteisössä, jossa suurin osa työntekijöistä on samaa sukupuolta.
Ollessani vuosia freelancetaiteilijana tapasin monia erilaisia työyhteisöjä ja työtapoja. Työhön kuului valtava määrä muutakin kuin vain pelkkää näyttelemistä. Markkinointi, rahoituksen hakeminen, palkanmaksuun liittyvien asioiden hoitaminen, koulutus, taitojen ja tietojen keruu oli paljon suuremmassa osassa kuin nykyään. Tämä kaikki antaa ymmärrystä niistä asioista, joiden kanssa ihmiset painivat nykyisessä Suomessa.

Mikä on sinulle itsellesi läheisin ja rakkain työsi? Miksi?

Tämän hetkinen suuri rooli on tietysti nyt se rakkain. Tosin tämän hetkinen rooli oli rakkain jo ennen harjoitusten alkua. Muista esityksistä muistiin ovat jääneet Faijat, Sarasvatin hiekkaa ja Aina joku eksyy ja tietysti yksi rakkaimmista oli Susi sisällä, jossa minulla oli pieni, mutta läheinen rooli. Näissä esityksissä aihe on ollut niin läheinen, että uskon siirtäneeni roolieni kautta yleisölle jotain ymmärrystä kokemastani aiheesta. Rikoksen ja Rangaistuksen Raskolnikovin rooli on sellainen, jonka joskus haluan ehdottomasti tehdä.

Millaista on hyvä teatteri tai millainen on hyvä esitys?

Hyvä esitys tulee lähelle niin kuin hyvä ystävä, kertoo itsensä uudesti ja raikkaasti. Se lisää ymmärrystäni ympäröivästä todellisuudesta. Hyvällä teatterilla on syy olemassaoloonsa. Hyvä esitys vastaa kysymykseen, miksi tehdä teatteria. Huh, tulipas iso asia sanottua! Esimerkiksi itselläni ei välttämättä ole yhtä selkeää vastausta tuohon kysymykseen. Nyt työstäessäni McMurphyä syitä tehdä esitys on kaksi. Tärkein niistä on minulle täysin henkilökohtainen enkä sitä avaa edes työryhmälle, toinen on sisällöllinen; maailman rehellinen kohtaaminen. McMurphy ei kykene siihen täysin, mutta hänen olemisensa avaa kysymyksen. Hänellä on kummituksensa, jotka varastavat mielen ja vääntävät todellisuutta. Hän kuitenkin taistelee suoran olemisen puolesta.

Mieleenpainuvin teatterimuistiosi?

Mieleen tulee Gorkin Pohjalla-esitys ja Ibsenin Peer Gynt. Molemmat esitettiin teatteri Jurkassa viime vuosituhannen loppupuolella. Siinä pienessä tilassa oli jotain hyvin väkevää.

Työskentely repertuaariteatterissa on monipuolista: saa tehdä draamaa, komediaa, farssia, lastennäytelmiä, musikaalia jne. Mikä on itsellesi ollut kiinnostavin laji? Toisaalta, mikä haastavin?

Draama on haastavin ja kiinnostavin. Nykyteatteri yhdistelee kaikkia lajeja kiinnostavasti. Ja siitähän minä tykkään ihan eniten.

Hyvän näyttelijän ominaisuuksia?

Rohkeus, ihmisten lukemisen taito ja kyky toistaa valheita.

Mitkä ovat työn hyviä puolia ja mitä epäkohtia työhön liittyy?

Luovuuden kanssa teutaroiminen on mukavaa. Epäkohtia: työajat ja kaikki ne ihmiset, jotka näkevät asiat eri tavalla kuin minä (tää oli vitsi!!).

Mitä haluaisit sanoa alalle halajavalle nuorelle?

Kaksi asiaa: hanki alan ammattitutkinto ja tervetuloa!

Jyväskylän kaupunginteatteri
Vapaudenkatu 36
40100 Jyväskylä


@jklteatteri #jklteatteri

Lippumyymälä
Vapaudenkatu 36
puh. 014 266 0110

Lippumyymälä avoinna
Ma-pe klo 12-17,
(esitys- ja konsertti-iltoina klo 19 saakka),
la klo 12-19, su suljettu

Lippumyymälän ollessa suljettu, lippuja voi ostaa osoitteesta www.lippu.fi

Ryhmämyynti
(väh. 20 henkilön ryhmät)
puh. 014 266 4175
arkisin klo 16 saakka
teatteri.markkinointi(at)jkl.fi

Lue Aaltoja!-lehden uusin numero!

Taidetestaajat

Jaa sivun sisältö:


@jklteatteri #jklteatteri

Jyväskylän kaupunginteatteri | Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä | Lippumyymälä, p. 014 266 0110

Copyright Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoa sivustosta