Suoraan sisältöön

Tuula PaananenValokeilassa: Tarpeistonhoitaja Tuula Paananen

Valokeilassa on haastattelusarja, jossa esitellään teatterissa työskenteleviä ihmisiä ja heidän työtehtäviään. Teatteriesitykset mahdollistuvat monen taitajan voimin. Esityksissä ja harjoituksissa kulissien takana työskentelee monia, joiden työ näkyy näyttämöllä, vaikka katsojalle työn tekijästä ei näy vilaustakaan.

Tällä kertaa kurkistetaan ammattiaskartelijoiden maailmaan eli mitä teatterin tarpeistossa tapahtuu. Nämä käsityöläiset ovat esityksissä vahvasti läsnä, mutta koko ajan piilossa - katsojalta. Valokeilaan nousee uurastaja kulissien takaa, tarpeistonvalmistaja-hoitaja Tuula Paananen.

PSST! Tuula ja toinen tarpeistonvalmistaja-hoitajamme Sari Nyyssönen kävivät juttelemassa työstään myös Radio Keski-Suomessa. Kuuntele haastattelu tästä >>

Mitä on tarpeisto – tai toisin sanoen rekvisiitta – ja mitä tarpeistonhoitajan työhön kuuluu?

Tarpeisto on kaikki se esineistö, mikä kuuluu näyttämökuvaan huonekaluja ja vaatteita lukuun ottamatta. Tarpeistossa työhöni kuuluu harjoitusvaiheessa olevan näytelmän tarpeiston valmistus ja hankinta sekä valmiiden, esityksessä olevien näytelmien tarpeiston hoito. Eli olen myös mukana näytöksissä.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Työpäiväni vaihtelevat paljon riippuen siitä, missä vaiheessa näytelmän harjoitukset ovat. Harjoitusten alkuvaiheessa työpäiväni voi olla näytelmän tekstiin tutustumista ja tarpeiston suunnittelua ohjaajan ja lavastajan kanssa. Kokoan myös alkuvaiheessa harjoitustarpeistoa markkeeraamaan kunnes lopullinen ko. näytelmän tarpeisto valmistuu. Valmistan, ostan, etsin varastoista, kirpputoreilta tai tilaan netistä. Seuraan myös harjoituksia. Näytöspäivänä järjestän esitettävän näytelmän tarpeiston näyttämölle ja kulisseihin harjoitusvaiheessa näyttelijöiden kanssa sovittuihin paikkoihin. Esityksen aikana huolehdin siitä, että tarpeisto on aina sovitulla paikalla.

Voiko tarpeistonhoitajaksi opiskella jossain tai millaisella koulutuksella voisi päätyä töihin tarpeistoon?

Tarpeistonvalmistajia koulutetaan ainakin Lahdessa koulutuskeskus Salpauksessa. Itse olen aikoinani valmistunut Kuopion muotoiluakatemiasta vaatetusartenomiksi. Varmaan monella tarpeistossa työskentelevällä on jokin kasityöalan koulutus, mitä monipuolisempi sitä parempi.

Olet työskennellyt teatterissa jo pitkään. Miten sinä päädyit teatterialalle?

Kyllä, olen ollut talossa n. 25 vuotta. Olen tullut teatteriin ensiksi työharjoitteluun puvustoon. Opiskelun päätyttyä tulin kiireapulaiseksi puvustoon ja tarpeistoon ja sitä kautta poiki lisää työtä kuiskaajana ja järjestäjänä. Olin sellainen teatterin sekatyönainen. Sitten vuonna 1997 sain vakituisen paikan teatterin tarpeistosta.

Millaisia tietoja ja taitoja tarvitset työssäsi? Millaiset henkilökohtaiset ominaisuudet edesauttavat työtäsi?

Kädentaidot ovat ensisijaiset; mitä useampaa konetta hallitsee sen parempi. Käytän paljon esim. ompelukonetta. Mahdollisimman monipuolinen materiaalien tuntemus auttaa myös ja kokeileva luova hulluus on bonusta. Opiskelun kautta saaduista kädentaidoista on minulle ollut paljon iloa ja minusta on myös hauskaa ja mielenkiintoista etsiä tietoa esim. historiallisista esineistä ja entisajan tavoista. Tunnen olevani pieni salapoliisi joskus.

Keiden kanssa teet yhteistyötä?

Meitä on kaksi työntekijää tarpeistossa samalla vakanssilla ja luonnollisesti työparini on lähin yhteistyökumppani. Teen myös paljon työtä lavastajan, pukusuunnittelijan ja ohjaajan kanssa. Myös puvuston ja lavastamon kanssa teemme joskus yhdessä. Ja tietenkin näyttelijöiden kanssa henkilökohtaista tarpeistoa tehdessä.

Mitkä ovat työsi hyviä puolia?

Työ on monipuolista; ei kahta samanlaista työpäivää. Saan tehdä käsilläni ja käyttää luovuutta. Vastaan myös itse työajoista ja suunnittelen työpäiväni itse.

Mitä epäkohtia siihen liittyy?

Koska näytelmän valmistaminen on ryhmätyötä ja jokainen osa-alue niin näyttämöllä kuin työpajoissa tähtää samaan parhaaseen lopputulokseen, koen epäkohtana jatkuvan epävarmuuden tunteen oman työn onnistumisesta. Onko valmistamani tarpeisto juuri sitä mitä halutaan?

Mikä on ollut haastavin/hauskin työsi? Miksi?

Vuosien varrella on ollut monia haasteita mutta voisin mainita tuoreimmassa muistissa olevan jättihaasteen. Se oli lohikäärme, jonka valmistin keväällä 2013 Shrek-musikaaliin. Se oli haastava, koska se oli niin suuri (9 ihmistä liikutti sitä) ja sen piti olla kevyt. Jouduin myös itse suunnittelemaan rakenteet ja etsimään ja kokeilemaan materiaalit. Lohikäärmeen silmät ja suu piti saada myös liikkuviksi.
Hauskin työ on nyt valmistuksessa oleva marionettiteatteri possuineen ja susineen. Se tulee Juhlista jaloin -näytelmään, jonka ensi-ilta on lokakuun lopussa. Siitä on aikaa siitä kun on saanut suunnitella ja rakennella nukkeja. Tässä saa hassutella kunnolla ja päästää luovuuden valloilleen.

Millaiset työajat työssäsi on?

Minulla on kokonaistyöaika eli suunnittelen mm. työpäivän pituuden ja rytmityksen itse. Tyypillinen työpäiväni voisi olla sellainen, jossa päivävuoro on n. klo 8–16.30. Jos olen iltavuorossa, työaika on n. klo 15–22. Jos olemme tiiviisti harjoituksissa mukana, työpäivä sisältää päiväharjoituksen klo 9-14 ja iltaharjoituksen klo 17.30–21.30. Olemme töissä myös lauantaisin, kun on näytöksiä, ja silloin työpäivä voi olla klo 11.30–22. Viikot ovat erilaisia ja päivät määräytyvät siis harjoitusten ja esitysten mukaan.

Millaista on hyvä teatteri tai millainen on hyvä esitys?

Hyvä teatteri tarjoaa monipuolista ohjelmistoa kaikenikäisille ja hyvä esitys on sellainen josta lähdetään kotiin virkistynein mielin.

Mieleenpainuvin teatterimuistosi?

Jokunen vuosi sitten oli tavallinen aamu ja olin tulossa töihin kymmeneksi. Järjestäjä soitti minulle klo 9.40, että olenko tulossa töihin, esitys alkaa klo 10.00... Olin unohtanut koko Viiru ja Pesonen- esityksen ja kiire tuli, sillä minun olisi pitänyt olla töissä jo klo 9.00! Onneksi meidän reippaat näyttelijät olivat laittaneet tarpeiston paikoilleen ja esitys pääsi alkamaan oikeaan aikaan. En muista työmatkasta mitään, mutta se näytelmä jäi mieleen.

Jyväskylän kaupunginteatteri
Vapaudenkatu 36
40100 Jyväskylä


@jklteatteri #jklteatteri

Lippumyymälä
Vapaudenkatu 36
puh. 014 266 0110

Lippumyymälä avoinna
Ma-pe klo 12-17,
(esitys- ja konsertti-iltoina klo 19 saakka),
la klo 12-19, su suljettu

Lippumyymälän ollessa suljettu, lippuja voi ostaa osoitteesta www.lippu.fi

Ryhmämyynti
(väh. 20 henkilön ryhmät)
puh. 014 266 4175
arkisin klo 16 saakka
teatteri.markkinointi(at)jkl.fi

Lue Aaltoja!-lehden uusin numero!

Taidetestaajat

Jaa sivun sisältö:


@jklteatteri #jklteatteri

Jyväskylän kaupunginteatteri | Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä | Lippumyymälä, p. 014 266 0110

Copyright Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoa sivustosta