Suoraan sisältöön

1997-2000

Johtajana Vesa Raiskio

Vesa Raiskio tuli teatterin johtoon Mikkelistä vuonna 1997. Kokenut purjehtija ei säikkynyt tuuliseksi tiedettyä teatterikaupunkia. Laman väistyessä katsojaluvut alkoivat kasvaa ja talous vakautua. Myös työskentelyilmapiiri teatterissa tasaantui.

Vierailevan ohjaajan Mikko Viherjuuren tarkasti rytmitetyt farssit ilahduttivat yleisöä, ja Ray Cooneyn Sukuvika täytti ison näyttämön katsomon puolentoista vuoden ajan. Milko Lehdon vierailuohjaus Tolstoin Anna Kareninasta oli taiteellinen voitto, vaikka se oli ohjelmistossa ainoastaan näytäntökaudella 1997–1998.

Teatterinjohtaja Raiskio viihtyi myös ohjaajana. Syyskauden 1998 avasi mahtipontinen musikaali Camelot ja marraskuussa ensi-iltansa sai norjalaisklassikko Peer Gynt. Oli puhenäytelmän sisältö kuinka puhutteleva tahansa, sai johtaja huomata, että musikaali toi tilausajobussit Kirkkopuiston laitaan,

Yksi pienen näyttämön mieleenpainuvimpia esityksiä oli Ilkka Vanteen ohjaama Hirviön lahja. Kotimaisesta nykydraamasta vastasi Jyväskylän ylioppilasteatterissa aloittanut Sirkku Peltola, joka ohjasi suurelle näyttämölle oman tekstinsä Haikarapolska. Lapsettomuudesta kertova tragikomedia oli ohjelmistossa kevätkaudella 1998.

Ensi-illat Jyväskylän kaupunginteatterissa 1997-2000

1997
Laulava Trappin perhe
Pop-Oz
Sinkkupesula
Kaiket päivät kaiket yöt
Aladdinin taikalamppu
Babar
Kaksintaistelu
Anna Karenina

1998
Sukuvika
Palvelustytön romaani
Härkä ja hyvä mies
(Keskiviikkokeitto)
Hetkinen
Bassoviulu
Kaunotar ja hirviö
Että voisi paremmin
Camelot
Onnellinen prinssi
Peer Gynt
Akustin pelle- ja taikashow

1999
Hirviön lahja
Tartuffe
Tulenkantajien runoja, runomatinea
Peter Pan
Gabriel, tule takaisin
Viktoria ja hänen husaarinsa
Täydelliset häät
Jumalten hämärä

2000
Frankie ja Johnny kuunvalossa
Haikarapolska
Fame
Sydänääniä
Ruhtinaan peili
Lännen syrjällä
Jäätelöntekijä ja Lohikäärme
Tohvelisankarin rouva
Avarasylinen nainen

Kuvia esityksistä vuosilta 1997-2000

Kuvat: Jyväskylän kaupunginteatterin arkisto

Omin sanoin

TYÖTÄ TAITEEN TYYSSIJASSA

Jokainen teatterinjohtaja haluaisi kaudellaan tehdä tai teettää teatterissaan jotakin sellaista, lähinnä taiteessa, mitä voi jälkeenpäinkin ilolla muistella. Siitä kolmen ja puolen vuoden ajasta, jonka toimin Jyväskylän kaupunginteatterin johtajana, jäivät mieleeni erityisesti Milko Lehdon ohjaama Anna Karenina, Heini Tolan Palvelustytön päiväkirja ja oma ohjaukseni Peer Gyntistä. Peer Gynt ei ehkä kokonaisuutena noussut kahden edellä mainitun tasolle, mutta esityksessä oli erinomaisia roolitöitä itsensä Peerin lisäksi. Yhteistyö harrastajanäyttämöiden kanssa oli myös hieno kokemus Jyväskylässä, jonka harrastajat ovat maan huppuluokkaa. Ehkä Alvar Aallon suunnittelema hieno talo, pienistä epäkohdista huolimatta, on sellainen taiteen tyyssija, jossa pyrkimys parhaisiin tuloksiin ja korkeaan työmoraaliin on selviö. Työaikanani olin aistivinani sen erityisesti näyttelijäntyössä.

Jyväskylä oli viimeinen vakituinen työpaikkani ja suurelta osin myös yksi miellyttävimmistä. Erityisen hyvillä mielin muistelen myös sitä, että sain päättää kauteni kaupunginorkesterin, oopperayhdistyksen ja teatterin yhteistyönä valmistetun oopperan ohjauksella, Aulis Sallisen Punaisella viivalla. Paljon jäi saavuttamatta niistä toiveista, joita meistä jokainen haaveissaan ja mielikuvituksessaan rakentaa, mutta ehkä sitten seuraavat tekijät saavuttavat enemmän. Niin kuin Anton Tshehov sanoisi: ”Ehkä meidän jälkeemme...”

Vesa Raiskio, teatterinjohtaja 1997-2000

Jaa sivun sisältö:


@jklteatteri #jklteatteri

Jyväskylän kaupunginteatteri | Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä | Lippumyymälä, p. 014 266 0110

Copyright Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoa sivustosta