Suoraan sisältöön

Arkisto ja toteutuneita projekteja

Teatterikasvatustoiminnan historiaa

Toteutuneita projekteja

Teatterikasvatustoiminnan historiaa

Teatterikasvatuksella on Jyväskylässä jo pitkät perinteet. Toiminta oli satunnaista ja koordinoimatonta v. 2000 saakka. Kierrätykset ja kummitoiminta perustui näyttelijöiden ja muiden ammattiryhmien omiin intresseihin.

Teatterinjohtaja Aila Lavaste käynnisti v. 2001 systemaattisemman toiminnan kehittämisen

Kun dramaturgi Aila Lavaste tuli v. 2001 valituksi teatterinjohtajaksi, hän käynnisti toiminnan systemaattisemman kehittämisen. Lastennäytelmien yhteyteen alettiin koordinoidusti valmistelemaan teatterikasvatuksen sisältöjä ja samalla käynnistettiin organisoitu Teatteri tutuksi –kouluyhteistyö. Sen yhteydessä myös TET-oppilaita alettiin ottaa säännöllisesti.

Lumikki ja seitsemän kääpiötä -lastennäytelmän yhteydessä näyttelijät kiersivät kummiluokissaan kertomassa näyttelijän työstä ja teatterin tekemisestä. Työryhmän jäsenet kierrättivät oppilaita teatteritalossa ja Kurkistus kulisseihin -kierrätykset alkoivat saada nykyistä muotoaan. Oppilaat saivat seurata näytelmän harjoituksia ja tutustua lavastajan ja pukusuunnittelijan työhön. Heille tarjottiin myös mahdollisuus katsoa valmis esitys.

Vuodesta 2002 lähtien Aila Lavasteen kauden loppuun taiteellisen toiminnan painopistealueena teatterissa oli lasten- ja nuortenteatteri ja siihen liittyvä teatterikasvatus. Sen osoituksena syntyi mm. Sydämen käärin silkkiliinaan, ensimmäisenä Suomessa tehty vauvateatteriesitys.

Huipennus näytäntövuonna 2003–2004: Lasten teatteripäivät pienellä näyttämöllä

Lasten teatteripäivät 6.-luokkalaisille järjestettiin keväällä 2003. Näyttelijäkummit auttoivat esitysten ideoinnissa. Näytelmätekstit olivat lasten kirjoittamia ja esitykset heidän itsensä ohjaamia, lavastamia ja näyttelemiä. Näytelmät esitettiin teatterin pienellä näyttämöllä.

Työtä lasten parissa haluttiin entisestään vahvistaa ja vuonna 2003 teatteriin kiinnitettiin pukusuunnittelijaksi Merja Levo, jolla on vahva taidekasvatustausta sekä opintojen että käytännön työn kautta. Kiinnityksensä jälkeen Levo otti päävastuun teatterikasvatuksen kehittämisestä ja alueelle verkostoitumisesta.

Siihen asti teatterin mittavin teatterikasvatushanke syntyi v. 2004 Uppo-Nalle ja Rohkea Reeta -näytelmän yhteyteen. MINÄ ELÄIMENÄ tehtiin yhteistyössä Kulttuuriaitan ja Puistokoulun 1. ja 5.-luokkien kanssa. Projekti piti sisällään mm. draama-, liike- ja kuvatyöpajat, joita ohjasivat Aila Lavaste, näyttelijä Marko Tiusanen ja pukusuunnittelija Merja Levo. Pajoissa syntyneille eläinhahmoille valmistettiin teatterin ompelimossa myös eläinasut, ja projekti huipentui yhteiseen karnevaaliin.

Samaan aikaan teatteri käynnisti pienimuotoiset kiertue-esitykset, jolloin mm. näyttelijä Hannu Lintukoski kiersi Uppo-Nallen roolissa kaupungin esikouluryhmissä ja 1. luokissa. Samaan aikaan käynnistettiin yleisön, taiteilijoiden ja eri alojen asiantuntijavieraiden kohtauspaikka Teatteritiistai, joka jatkaa toimintamuotona edelleen.

Virityksenä Nuorisoteatteri

Masalan nuorisoteatterissa näyttelemisen aloittanut näyttelijä Marko Tiusanen oli kiinnittänyt huomion siihen, että Jyväskylästä puuttui toimiva nuorisoteatteri, joka tarjoaisi nuorille mahdollisuuden tutustua teatterin tekemiseen ja kimmokkeita ryhtyä teatterialalle. Niinpä teatteri tarrautui tähän ajatukseen ja Toisen nahka -nuorisoteatteriprojekti käynnistyi. Se toimi aktiivisesti syksystä 2004 kevääseen 2005. Yhteistyössä 30 nuoren kanssa valmistui näytelmäkokonaisuus Totuus vai tehtävä?

Nuoret lavastivat, puvustivat sekä esittivät kaksi kirjoittamaansa pienoisnäytelmää, jotka näyttelijät Marko Tiusanen ja Jorma Böök ohjasivat. Heidän lisäkseen projekti työllisti myös muuta taiteellista henkilökuntaa: ohjaaja Irenen Aho, dramaturgi Hannele Ruotsalo (myöhemmin dramaturgi vaihtui Annukka Kiurun ottaessa päävastuu näytelmän kirjoittamisen ohjaamisesta) ja lavastaja Risto Nykänen antoivat panoksensa projektiin. Työtunneiksi muutettuna projektiin sijoitettiin satoja teatterin ammattilaisten työtunteja.

Teatterikasvatuksen ohjausryhmä perustetaan

Syysnäytäntökauden 2005 alusta perustettiin teatterikasvatusta ja yleisötyötä suunnitteleva työryhmä ja annettiin toteuttamallemme lasten- ja nuortenteatteri- sekä teatterikasvatustoiminnalle nimi TeatteriLumous. Työryhmään kuuluivat teatterinjohtaja Aila Lavasteen lisäksi pukusuunnittelija-taidekasvattaja Merja Levo, tiedottaja-markkinoija Sirkka Helke ja näyttelijä-teatterikasvattaja Antti Niskanen. Työryhmän tehtäväksi tuli ideoida, suunnitella ja koordinoida toimintaa.

Toimintakenttää laajennetaan

Teatterikasvatus ja yleisötyöntoimintakenttää laajennettiin v. 2005 Arkkienkeli Oulussa -näytelmän yhteydessä koskemaan myös lukiolaisia. N. 100 opiskelijalle koottiin materiaalipaketti esityksen valmistamiseen liittyvistä osa-alueista. Paketti integroitiin opetukseen ja se sisälsi mm. pukuluonnoskuvat, artikkelit pukusuunnittelusta ja dramatisoinnista sekä luentoja teatteriesityksen elementeistä. Luennoijina oli valtakunnallisesti arvostettuja taiteilijoita mm. ohjaaja Kaisa Korhonen, dramaturgi Seppo Parkkinen, lavastaja Tiina Makkonen ja pukusuunnittelija Sari Salmela. Lisäksi näyttelijä Antti Niskanen vieraili oppitunneilla kertomassa näyttelijän työstä ja esityksen harjoittelemisesta. Opiskelijat pääsivät myös seuraamaan näytelmän valmistavan harjoituksen ja päättivät projektin pohtimalla esitystä omista lähtökohdistaan käsin kirjoittamallaan palautteelle.

Yhteistyöverkosto laajenee

Teatterikasvatustoiminnan kumppaniverkostoa laajennettiin vuoden 2005 aikana siten, että yhteistyösuhteet solmittiin niin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kuin taidemuseon ja perusopetuksen ja Kulttuuriaitan kanssa. Siihen oivan mahdollisuuden tarjosi Annukka Kiurun näytelmä Pikku Sinisiipi, joka perustui Helene Schjerfbeckin lapsuusaikaan. Teemaattisena punaisena lankana esityksessä oli lapsen nähdyksi tuleminen, jonka ympärille valmisteltiin sekä draama- että kuvataidetyöpajoja.

Unelmieni minä
Unelmieni minä -projekti, 2005

Uusien yhteistyöverkostojen myötä työpajojen toteutustavat muuttuivat. Kun Minä eläimenä -projektissa teatterin ammattilaiset vetivät itse tarina-, kuva- maskeeraus- ja liiketyöpajat Unelmieni minä -taidekasvatusprojektin työpajojen vetäjiksi saatiin Jyväskylän yliopiston OKL:n opiskelijat ja Jyväskylän Taidemuseo. tällä kertaa työpajoja suunnattiin myös opettajille. Taidekasvatusprojektien merkittäväksi taloudelliseksi tukijaksi saatiin tuolloin Kulttuuriaitta. Se mahdollisti työpajamateriaalien hankinnan ja projektien laajan dokumentoinnin.

Lähes saman yhteistyöverkoston kanssa jatkossa toteutettiin myös teatterikasvatusprojektit Uskalla kohdata (Amelei, majava ja kuningas katolla, 2007), Yhdessä pahaa vastaan (Kuka pelkää noitia, 2008) ja Nonparelleissa koko elämän kirjo (Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset, 2010).

Lisäksi pienimuotoisempana toteutettiin keväällä 2006 projekti Mio, poikani Mio -näytelmän yhteydessä. Kustakin alakoulusta yksi luokka pääsi tutustumaan näyttelijöiden opastuksella kulisseihin ja esitykseen. Lisäksi projekti sisälsi näyttelijävierailun koululla.

Teatterikuraattorin toimi perustetaan

Seuraava askel toiminnan kehittämisessä otettiin v. 2009, kun aiemmin teatterissa näyttelijänä toiminut Antti Niskanen palasi työlomaltaan teatterikuraattorin tehtävään. Niskasen toimenkuvaksi määriteltiin oppilaitos- ja kouluyhteistöiden kehittäminen ja yleisötyön suunnittelu ja koordinointi.

Toiminta on jatkunut vakaana ja hakenut uusia muotoja mm. pienoisprojektien muodossa, jollaisia edustavat mm. päiväkodeille suunnatut ja varhaisen musiikkikasvatuksen opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteuttu Yön ääniä (Vaavin salattu elämä, 2010) sekä Cygnaeus-lukion kuvataiteen opiskelijoiden kanssa toteutettu, vaikuttamisen teemoja käsitellyt Blomma-projekti (Maaria Blomma, 2011). Draama-liiketyöpajoja sisältänyt Liikkeestä tehty -projekti (2011) oli puolestaan suunnattu aikuisille, jonka tavoitteena oli luoda vastapainoa kiireiselle arjelle ja jossa osallistujat pääsivät rentoutumaan ja rauhoittumaan. Myös pitkään valmisteltu Teatteriseikkailu näki päivänvalon v. 2012, jolloin Leijonan osa – teatteriseikkailu lapsille sai ensiaamunsa. Harjoitusperiodin aikana syntyi esityskonsepti, joka tarvittaessa muuntuu ja elää – ja toivottavasti säilyy teatterin tuotantona vielä pitkään. Osana Myrsky-hanketta, näytäntövuoden 2012–13 aikana toteutamme projektin, jonka tavoitteena on antaa elämän eväitä yläkouluikisille pojille. Leijonan mielellä – yläkouluikäiset pojat sosiaalisen vahvistumisen polulla päättyy esityksellisiin ulostuloihin maaliskuussa 2013.

Toiminnalle on olemassa suuntaviivat jo tulevaisuuteen. Toiminta nojaa jatkossakin yhteistyöhän eri toimijoiden kanssa. Uusia verkostoja pyritään hakemaan ja Terveyttä ja hyvinvointia teatterista -ajattelu tullee olemaan toiminnan kantava pilari.


Toteutuneita projekteja

Leijonan osa – lasten teatteriseikkailu

Käsikirjoitus ja ohjaus Hanna Häyhä ja Ilona Ruohomäki

Alkuopetusryhmille suunnattu Teatteriseikkailu palasi keväällä 2013 Jyväskylän kaupunginteatterin ohjelmistoon! Leijonan osa -teatteriseikkailu on osallistava teatterikokemus, jossa lapsista tulee aktiivinen osa tarinaa ja liikkuvaa esitystä! Teatteriseikkailun kesto on n. 55 min.

Leijonan osa - lasten teatteriseikkailussa teatterin aula, käytävät, varastot, harjoitushuone ja näyttämöt muuttuvat seikkailutantereeksi, jonne lapset lähtevät teatterin asukkaiden, Alvarin ja Elissan avuksi etsimään kadonnutta leijonan osaa – rohkeutta! Etsintämatkalla lapset tutustuvat teatterin jännittäviin paikkoihin ja teatterin tekijöihin!

Seikkailumatkan tarjoavat Jyväskylän kaupunginteatteri ja Kulttuuriaitta. Tämä kevään seikkailut täyttyivät hetkessä. Uusista seikkailumahdollisuuksista ilmoitamme myöhemmin.


Saiturin siivellä – materiaalipaketti yläkouluille ja toisen asteen opiskelijoille

Äidinkielen opettajat ja draamakasvatuksen opiskelijat Mari Erho, Minna Hultunen ja Outi Jalkanen suunnittelivat yläkouluun ja lukioon kolme erilaista draamallista oppituntikokonaisuutta, joissa sukelletaan Molièren Saiturin maailmaan, kaikissa hieman eri näkökulmasta. Oppituntien sisällöt ja tehtävien ohjeet on suunniteltu siten, että opettaja tai osallistujat eivät tarvitse aiempaa kokemusta draamatyöskentelystä. Oppituntien sisällöt käyvät sekä äidinkielen että ilmaisutaidon opetukseen.

Ensimmäisessä tehtäväkokonaisuudessa tutustutaan klassikkoon tekstin kautta jo ennen näytelmän katsomista. Kahdella muulla tunnilla palataan katsomiskokemuksen ja näytelmän teemojen äärelle muun muassa improvisaation ja tunnetilaharjoitusten kautta.

Koulut voivat hyödyntää valmista materiaalia, jonka saa ladattua alta PDF-muodossa:
Oppituntien sisällöt
Alkuperäinen kohtaus Saituri-näytelmästä
Täydennettävä kohtaus Saituri-näytelmästä


Myrsky-hanke: Leijonan mielellä – yläkouluikäiset pojat sosiaalisen vahvistumisen polulla

Loppusuoralla olevaan Leijonan mielellä -teatterikasvatusprojektiin osallistuvat ryhmät käsittelevät teatterin kautta itselleen tärkeitä aiheita, harjaantuvat sitoutumaan pitkäkestoiseen työskentelyyn, tutustuvat teatteriin taiteena ja vaikuttamisen muotona sekä valmistavat esityksellisen ulostulon itse valitsemallaan toteutusmuodolla itse valitsemastaan aiheesta. Lisäksi projektissa käytetyt soveltavan teatterin työtavat kehittävät ryhmän sosiaalisia valmiuksia ja tunnetaitoja sekä vahvistavat vuorovaiku-tus- ja esiintymiskykyä. Parhaimmillaan ryhmätoiminta mahdollistaa projektiin osallistujille väylän jakaa kouluun ja vapaa-aikaan liittyviä asioita toisten oppilaiden kanssa.

Työpajat vetävät teatteri-ilmaisun ohjaajat Tuomas Tirkkonen ja Aapo Oranen. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kuokkalan ja Kilpisen yläkoulujen kanssa.


Nuori Näyttämö. Toteus 2014-2015

NUORI NÄYTTÄMÖ PÄHKINÄNKUORESSA

Taustaa

• Perustuu Englannin Kansallisteatterin (National Theatre) luomaan New Connections -konseptiin. Vastaavia hankkeita on käynnistetty mm. Norjassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Italiassa, Portugalissa, Saksassa ja Brasiliassa.
• Yhdistää nuoret harrastajat työskentelyyn teatterialan ammattilaisten ja näytelmäkirjailijoiden kanssa. Päämääränä on edesauttaa nuorten hyvinvointia teatterin keinoin.
• Ammattilaisten ja nuorten pedagoginen kohtaaminen taidetta tehden tukee nuorten identiteetin kehittymistä ja kasvua.
• Toteutetaan Suomessa ensimmäistä kertaa; mukana Jyväskylän kaupunginteatterin lisäksi Helsingin, Lappeenrannan, Kajaanin ja Rovaniemen kaupunginteatterit sekä Åbo Svenska Teater.

Mitä?

• Ammattikirjailijat ovat kirjoittaneet 13–19-vuotiaille suunnattuja näytelmiä, joista nuorten ryhmät valmistavat esityksensä kaupunginteatterin tuella. Esitykset osallistuvat paikalliseen festivaaliin. Yksi esitys valitaan edustamaan Jyväskylää valtakunnalliseen festivaaliin.
• Valitut ryhmät harjoittelevat itsenäisesti oman ohjaajansa kanssa, omassa tilassaan ja valmistavat esitykset omilla resursseillaan.
• Teatterin ammattilaiset kiertävät harjoitusten aikana kaikissa mukana olevissa nuorten ryhmis-sä auttamassa, kommentoimassa ja konsultoimassa.
• Hankkeen toteuttaminen Suomessa vie aikaa noin vuoden.

Kuka/ketkä voivat hakea?

• Jyväskyläläiset 13–19-vuotiaden teatteriryhmät.
• Itsenäiset harrastajateatterit, oppilaitoksien esittävän taiteen ryhmät tai ammattikoulu- tai lukioryhmät tai muutoin muodostuvat nuorten teatteriryhmät.
• Ryhmän ohjaaja voi olla ammattilainen tai harrastaja.
• Ryhmällä on oltava nimetty täysi-ikäinen vastuuhenkilö.

Miten edetään?

Voit valita tekstin, johon kokoat työryhmän tai sinulla voi olla työryhmä, joka valitsee itselleen mielekkään tekstin.
1. Näytelmien esittelytekstit ja tekstikatkelmat löytyvät http://nuorinayttamo.info/ Teksteistä tulee valita ensisijainen ja toissijainen teksti, joista jommankumman ryhmä on valmis esittämään.
2. Hakulomake löytyy linkistä http://nuorinayttamo.info/ammattiteatterit/ryhmat/hankkeeseen-hakeminen, jonka täyttämällä ja lähettämällä olet mukana haussa.

Aikatauluasiaa 2014

• Hakuaika 1.-30.3.
• Huhtikuussa valitut ryhmät julkistetaan.
• Elokuussa työskentely käynnistyy
• 22.–24.8. ryhmien ohjaajille koulutusviikonloppu Helsingissä.


Aikatauluasiaa 2015

• Keväällä esitysten ensi-illat
• Loppukeväällä Jyväskylän kaupunginteatterissa alueellinen katselmus, johon osallistuvat kaikki Jyväskylän ryhmät.
• Valtakunnallinen katselmus, johon valitaan yksi esitys kultakin osallistuvalta alueelta.


Lisätiedot
teatterikuraattori Antti Niskanen, p. (014) 266 1925 tai s-postitse antti.niskanen@jkl.fi

Jyväskylän kaupunginteatteri
Vapaudenkatu 36
40100 Jyväskylä


@jklteatteri #jklteatteri

Lippumyymälä
Vapaudenkatu 36
puh. 014 266 0110

Lippumyymälä avoinna
Ma-pe klo 12-17,
(esitys- ja konsertti-iltoina klo 19 saakka),
la klo 12-19, su suljettu

Lippumyymälän ollessa suljettu, lippuja voi ostaa osoitteesta www.lippu.fi

Ryhmämyynti
(väh. 20 henkilön ryhmät)
puh. 014 266 4175
arkisin klo 16 saakka
teatteri.markkinointi(at)jkl.fi

Lue Aaltoja!-lehden uusin numero!

Taidetestaajat

Jaa sivun sisältö:


@jklteatteri #jklteatteri

Jyväskylän kaupunginteatteri | Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä | Lippumyymälä, p. 014 266 0110

Copyright Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoa sivustosta