Suoraan sisältöön

SATAMAKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS

Lutakon aukion ja sataman tarkennetussa yleissuunnitelmassa on päädytty esittämään aukioiden käytettävyyden ja kevyenliikenteen turvallisuuden takia Lutakon aukion ja Satama-aukion yhdistämistä vilkkaasti liikennöidyn Satamakadun yli rakennetavalla kannella. Rakentaminen edellyttää Satamakadun tasauksen laskua maanpinnan alle. Satamakadun asemakaavaa on tarkistettu niin, että kaava mahdollistaa Satamakadun tasauksen laskun ja aukioiden yhdistämisen kannella. Uusi asemakaava hyväksyttiin kaupunginrakennelautakunnassa 15.6.2010 ja kaava tuli lainvoimaiseksi 12.8.2010.

Satamakatu on suunniteltu leikkaukseen Paviljongilta Jyväsjärven rantaan ulottuvan aukioiden tason alapuolelle. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa Satamakatu liittyy tasossa Rantaväylään. Kadun tasaus laskee Jyväsjärven pinnan ja pohjavedenpinnan alapuolelle. Ympäristösyistä pohjavedenpintaa ei saa laskea ja siksi katu sijoitetaan vesitiiviiseen kaukalorakenteeseen noin 140 m matkalla.

Myöhemmin toteutettavassa toisessa rakennusvaiheessa myös Satamakadun alkupään tasausta lasketaan niin, että Rantaväylän liittymä voidaan toteuttaa eritasoristeyksenä ja Lutakon aukiota ja Satama-aukiota yhdistävä kansi levittää koko aukion levyiseksi. Toisen vaiheen rakentamiseen varaudutaan osittain kadun alkuosalla toteuttamalla kaukalorakenne pysyvän putkipontti /kombiseinän avulla. Paalutettua pohjalaattaa joudutaan toisessa vaiheessa purkamaan ja rakentamaan uudestaan alemmalle tasolle noin 50 m matkalla tukiseinien välissä.

Satamakadun poikkileikkauksen leveys vaihtelee. Rantaväylältä itään päin poikkileikkaus on 19,75 metriä leveä. Schaumanin puistotien suuntaan on kaksi 3,25 metriä leveää kaistaa ja yksi kääntyvä kaista pysäköintitaloon. Rantaväylän suuntaan kulkee kaksi 3,25 metriä leveää kaistaa. Ajosuuntien kaistat erottaa korotettu välikaista, jonka leveys vaihtelee 1,5 metristä 4,75 metriin. Itään ajettaessa ajoradan poikkileikkaus kapenee ennen Schaumanin puistotietä 13,0 metriin ja molempiin suuntiin kulkee kaksi 3,25 metriä leveää kaistaa.

Kadun poikkileikkaus on reunatuellinen. Reunakivinä käytetään upotettavia graniittikiviä ja tukien korkeus on 12 cm. Päällysteenä käytetään asfalttibetonia. Kadun molemmin puolin kulkee yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, joiden leveys on 4,0 metriä. Ajoradan ja raittien välissä on istutetut erotuskaistat.

Katu päällystetään asfalttibetonilla, jota tehdään 4 kerrosta, yhteispaksuudeltaan 190 mm. Kevyenliikenteen väylät päällystetään yhdellä 40 mm paksulla päällystekerroksella. Kaukalo­osuudella katurakenteen kokonaisvahvuus betonilaatan päällä on vähintään 1,5 m nosteen ja routamitoituksen takia. Välittömästi laatan päällä on vähintään 300 mm kerros salaojasoraa tai sepeliä. Kaukalon ulkopuolella Satamakadun rakennekerrosten kokonaisvahvuus on 1500 mm roudan aiheuttamien epätasaisuuksien vähentämiseksi. Siirtymäkiilasyvyys on 1,8m.

Satamakadun tasaus liittyy lännessä Rantaväylään ja idässä Schaumanin puistotien nykyiseen kadun tasaukseen. Rantaväylän liittymästä itään päin Satamakadun tasaus viettää loivasti alaspäin noin 60 metriä, jonka jälkeen tasaus jyrkkenee ja laskee alas kevyen liikenteen siltakannen alle. Siltakannen jälkeen tasaus nousee vastaavasti ylös ja liittyy kadun nykyiseen pintaan, jonka jälkeen se noudattelee nykyistä hyvin loivasti nousevaa kadun tasausta Schaumanin puistotien liittymään saakka.

Hulevedet kerätään hulevesikaivojen avulla kadulle rakennettavaan kokoojaviemäriin. Kansistotyyppinä on reunakivilinjaan asennettava kitakansisto. Lutakon aukion ja Satama-aukion yhdistävän siltakannen alle jäävä katuosuus on erotettu alueen muusta kuivatuksesta. Tavoitteena on estää kadun pinnalla valuvien vesien sekä Jyväsjärven vesien pääsy siltakannen alitukseen. Alitus on erotettu linjakuivatuskourulla kadun muusta pintakuivatuksesta. Siltakannen alla, jyrkällä pituuskaltevuusosuudella, on hulevesikaivojen valuma-alueina käytetty tavanomaista pienempää pinta-alaa, millä halutaan varmistaa veden tehokas johtuminen kokoojaviemäriin tasaisesti koko kadun pituudella.

Siltakannen alapuoliset hulevedet johdetaan hulevesipumppaamoon, josta ne johdetaan erillisviemärissä Jyväsjärveen. Hulevesipumppaamoon johdetaan kadun ympäristöstä myös muita kuivatusvesiä. Lutakon aukiolle ja Satama-aukiolle nousevien raittien hulevedet johdetaan sivupainanteissa hulevesiviemäriin.Hulevesiviemäröinnin periaate on esitetty katusuunnitelmassa.

Katurakenne salaojitetaan. Salaojavedet johdetaan pumppaamoon hulevesiviemäriverkoston kautta. Kaukalorakenteen kohdalla salaojitetaan sekä kaukalorakenteen päällä oleva katurakenne että kaukalorakenteen alusta. Kaukalorakenteen alle sijoitettava salaojitus suunnitellaan sekä paineen tasausta että mahdollista huoltoa (kuiville ottoa) varten. Alapuolinen salaojitus johdetaan pumppaamoon erityisen säännöstelykaivon kautta. Salaojituksen säännöstelytaso on + 78,5. Jyväsjärven keskivedenpinta on tämän tason alapuolella. Pohjavedenpinta saven alapuolisissa kerroksissa on hieman korkeampi. Kaukalorakenne ei kuitenkaan laske juurikaan pohjavettä ympäristössä kaukalon alle jäävien suhteellisen huonosti vettä johtavien maakerrosten vuoksi.

Kadun suunniteltavaan osuuteen sijoitetaan kadun suuntaisina vain hulevesiviemärit. Nykyiset Messuaukion suunnalta sataman rantaan rakennetut jätevesiviemäri ja vesijohto siirretään siltakannen alituskohdan kaakkoispuolelle. Kadun pintakuivatusvedet johdetaan nykyiseen sataman hulevesiviemäriin ja osa uutta hulevesiviemäriä pitkin Jyväsjärveen. Siirrettävästä vesijohdosta ja jätevesiviemäristä laaditaan erikoissuunnitelmat. Viemärikaivannot tuetaan koko pituudelta. Kaukalon viereiset ja kadun poikki menevät viemärit perustetaan kovaan maapohjaan tuetulle teräsbetoniselle paalulaatalle.

Katu sijoitetaan vesitiiviiseen kaukalorakenteeseen plv noin 64…205. Kaukalorakenne on suunniteltu toteutettavaksi alkuosalta plv 64…120 pysyvien paikalleen jäävien ponttiseinien avulla. Ponttiseinien väliin kadun alle rakennetaan vesitiivis betonilaatta. Laatta perustetaan reunoiltaan putkipaaluponttiseinän / kombiseinän paalujen varaan sekä keskiosalta teräsbetonisten lyöntipaalujen varaan. Ponttiseinä verhotaan lämpöeristetyllä betonikuoriseinällä.

Plv 120..205 kaukalorakenne on suunniteltu toteutettavaksi betonirakenteisena paalutettuna kaukalorakenteena. Seinät toteutetaan rivoilla jäykistettynä. Kadun puoleinen seinä on koko kaukalon osuudella ulkonäöltään yhtenäinen betonirakenteinen seinä.

Työnaikainen kaivutilanne vaatii tukiseinää koko kaivantoon. Plv 64…120 pontit ovat osa pysyvää rakennetta ja plv 120..205 työnaikaisia. Pumppaamo on suunniteltu betonirakenteiseksi paalutetun kaukalorakenteen seinän osaksi. Sekä työnaikaiset, että pysyvät ponttiseinät muodostavat yhtenäisen laatikon, jonka sisällä alennetaan työn aikana pohjavettä. Pohjaveden alennus suoritetaan imukärjillä ns tyhjiömenetelmällä saven alaisen hiekkakerroksen pintaosista. Pohjaveden alentamisen määrää ja vaikutusaluetta ja toisaalta pohjan hydraulisen murtuman vaaraa pyritään pienentämään ulottamalla ponttiseinät riittävän syvälle. Pohjavedenpinta pidetään työnaikana ympäristössä entisellä tasollaan kaukalon ulkopuolisin korvausvesijärjestelyin.

Satamakadulle rakennettava kaukalorakenne katkaisee kadun poikki ja katua pitkin kulkevat nykyiset kaukolämpöputket ja sähkökaapeloinnin. Kaukolämpö ja sähkökaapelointi siirretään kulkemaan kadun eteläpuolella yhteisessä kaivannossa. Kaukalorakenteen itäpuolella johdot tuodaan Satamakadun alitse. Johdot rakennetaan kadun pohjoispuolella länteen päin ja liitetään nykyisiin johtoihin. Pysäköintihallin sisäänajon kohdalla kaukolämpöputket ja sähkökaapelointi voidaan rakentaa Lutakon aukion kannen alle.

Satamakadulla pysäköinti on kielletty. Aukioita yhdistävän kannen alle rakennetaan valo-ohjattu risteys josta on pääsy Lutakon aukion alle suunniteltuun maanalaiseen pysäköintitaloon.

Lutakon aukion alittavan tunnelin, alituksen tukimuurien ja näihin liittyvien näkyvien rakenteiden esim. aukiolle tulevien kaiteiden arkkitehtoninen ilme on suunniteltu yhtenäiseksi ja rauhalliseksi. Tavoitteena on vähäeleinen, rakenteellisista perusratkaisuista lähtevä kuin ”yhdestä puusta veistetty” materiaalisuus johon tehokas värimaailma sekä valaistusratkaisut tuovat omaleimaista paikan tuntua.

Ympäristösuunnitelmassa on esitetty katualueen istutukset, kiveykset sekä nurmi ja pensasalueet. Satamakadun varrella olevat nykyiset katupuut uudistetaan. Puulaji vaihdetaan kapealatvuksiseksi, jotta näkymät tulevista uudiskorttelin asunnoista järvelle olisivat mahdollisia. Keskisaarekkeissa käytetään matalaa maanpeitepensasta ja luonnonkiveä. Muualla verhousmateriaalina on katunurmi, A2.

Satamakatu valaistaan, valaistusluokka on vähintään AL4a. Tunnelin kohdalla valaistus toteutetaan ainakin osaksi seinien kautta.

Satamakadun varsinainen rakentaminen on suunniteltu alkavaksi elokuussa 2011. Tämän vuoden investointiohjelmassa hankkeeseen on varattu 3,6 miljoonaa euroa. Rakentaminen valmistuu viimeistään syksyllä 2012. Työn aikana Satamakadun autoliikenne ohjataan sataman puolelle rakennettavaa kiertotietä pitkin ja kevytliikenne kesäkuussa 2011 valmistuvan sataman rantaraitin kautta.

Suunnitelmat olivatjulkisesti nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa 15.2. – 1.3.2011.

Lisätiedot: geoteknillinen asiantuntija Kari Seuranen puh. (014) 266 5136

Sijaintipaikkakartta (pdf)

Asemapiirustus (pdf)

Pituus- ja poikkileikkaus (pdf)

Liikenteenohjaussuunnitelma (pdf)

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta