Museopedagogiikka

Museoiden yhteiskunnallinen vastuu

” Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla, tutkimalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.” Museolaki 1992/729.

Museokasvatusta

Suomessa museon kasvatustyöstä käytetään yleisesti termiä museopedagogiikka. Käytössä ovat myös termit museokasvatus, museo-opetus, kulttuuripalvelut sekä myös muiden kulttuuri-instituutioiden kasvatustyön yhteydessä esiintyvät käsitteet yleisökasvatus, yleisötyö tai taidekasvatus. Jyväskyläläismuseot käyttävät useammin museokasvatus-termiä ja Keski-Suomen museossa museopedagogiikka käsitetään tarkemmin kulttuuriperintökasvatuksena, joka pitää sisällään henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristökasvatuksen.

Kaikenikäiset ihmiset

Museoiden toimintaan aina jollain lailla liittyneen pedagogiikan rooli, menetelmät ja tavoitteet ovat vaihdelleet sen mukaan, miten ajatukset tiedosta, oppimisesta ja sivistyksestä ovat historian kuluessa muuttuneet. Lapsiin yleisemmin yhdistetyn pedagogiikka-termin käyttö on laajentunut viime vuosikymmeninä yhä vahvemmin koskemaan myös aikuisille suunnattua koulutusta. Museopedagogiikan kohteena ovatkin kaikenikäiset ihmiset.

Yleisötyötä

Museopedagogiikka voidaan käsittää museokommunikaation yhdeksi osa-alueeksi, joka pitää sisällään sekä museokasvatuksen taustalla olevat näkemykset ja periaatteet oppimisesta sekä varsinaiset käytännön toimet ja laajemman yleisötyön. Arvoihin ja asenteisiin sekä ihmiskuvaan liittyvät tausta-ajatukset luovat pohjaa museopedagogiikalle. Museopedagogiikasta vastaa museolehtori, jonka toimenkuvaan usein kuuluu myös viestintä, yleisöpalvelusta vastaaminen ja markkinointi.

Lähteitä:
Kulttuuriperintö ja oppiminen. Venäläinen, Päivi (toim.). Jyväskylä 2008.
Museologia tänään. Kinanan, Pauliina (toim.). Jyväskylä 2007.

Keski-Suomen museon museokasvatuksen periaatteet ja painopistealueet

Kulttuuriperintökasvatusta

Keski-Suomen museon museopedagogiikka eli museokasvatus käsitetään kulttuuriperintökasvatuksena, jossa on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympäristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ja vahvistaa ympäristölukutaitoa.

Keski-Suomen museon kulttuuriperintökasvatus pohjautuu museoaineisiin, museon toimialaan (kulttuurihistoriallinen museo) sekä museon toiminta-alueeseen, Keski-Suomeen
ja on museon keskeinen palvelu. Museon kulttuuriperintökasvatus hyödyntää tehokkaasti kulttuuriympäristön, esinekokoelmansa, arkistojensa, asiantuntijoidensa sekä erilliskohteittensa mahdollisuudet. Museon kulttuuriperintökasvatuksen päämääränä on herättää kiinnostusta ja harrastusta kulttuuriympäristöä ja muuta henkistä ja aineellisesta kulttuuriperintöä kohtaan sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä historiaa, museoita sekä kotiseututyötä kohtaan.

Keski-Suomen museossa on ollut vuodesta 1989 museolehtori, joka vastaa kulttuuriperintökasvatuksen kehittämistyöstä, suunnittelusta ja toteutuksesta.

Museopedagoginen visio

Keski-Suomen museo tunnistetaan tavoitteellista ja kestävää museokasvatustyötä tekeväksi, opetuspalveluja tuottavaksija laajasti verkottuneeksi museoksi, joka tarjoaa elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle tietoa, tekemistä ja elämyksiä sekä monipuolisen ja helposti saavutettavan oppimisympäristön. Keski-Suomen museon tarjoaa oppijalle mahdollisuuden luoda oppimistilanteesta oman yksilöllisen kokemuksen. Keski-Suomen museo nähdään innostavaksi, osallistavaksi ihmisten ja monimuotoisen kulttuurin kohtauspaikaksi. Museon oppimisympäristöksi voi lukea koko Keski-Suomen kulttuuriympäristön.

Asiakas oppijana

Keski-Suomen museossa kävijä ja museopalveluiden asiakas käsitetään oppijana. Museokasvatus ottaa huomioon oppijan aikaisemman tietämyksen ja osaamiset, erilaiset oppimistyylit ja oppimistavoitteet. Tärkeää on oppijan motivaation synnyttäminen antamalla mahdollisuus mielikuvitukseen ja emotionaalisuuteen. Paitsi ajatuksellinen ja tiedollinen linkki menneisyyteen tärkeää on myös tiedon liittäminen entistä yksilöllisempiin konteksteihin.

Museossa oppimisen ohella tärkeää on myös, että oppija oppii käyttämään museota hyväkseen itselleen mielekkäällä tavalla. Museokäynti on onnistunut, kun oppija oivaltaa jotain itsestään ja ympäristöstään. Tähän liittyy Keski-Suomen museossa kulttuuriympäristökasvatuksessa tärkeänä tavoitteena nähty (kulttuuri)ympäristölukutaito. Museo kannustaa oppijoita tiedon aktiivisiksi muokkaajiksi ja tulkeiksi sekä oman museokäyntinsä yksilöllisiksi toimijoiksi.

Verkostoitumista ja yhteistyötä

Keski-Suomen museo kehittää ja toteuttaa kulttuuriperintöoppimista ja kulttuuriperinnöstä oppimista yhteistyössä Museoviraston, Jyväskylän muiden museoiden, koululaitoksen, Jyväskylän yliopiston laitosten (historian ja etnologian laitos, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, museologia), muiden oppilaitosten sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Esimerkkinä pitkäjänteisestä kehittämisyhteistyöstä voi mainita Jyväskylän ammattiopiston matkailualan opiskelijoille ostopalveluna jo neljänä vuotena järjestetty Kulttuuriperintö ja luonto –opintojakso yhteistyössä Alvar Aalto –museon ja Keski-Suomen luontomuseon kanssa. Keski-suomen museo on myös vetovastuussa valtakunnallisessa Kulttuuriympäristökasvatus-verkkomateriaali -hankkeessa.

Keski-Suomen ympäristökasvattajien maakunnallisessa yhteistyöryhmässä (KYKY) on saatu aikaan Keski-Suomen ympäristökasvatuksen toiminta- ja kehittämissuunnitelma. Arkkitehtuurikasvatusyhteistyötä on tehty Jyväskylän kansalaisopiston, Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston ja Alvar Aalto –museon kanssa.

Opintokäyntien ja työpajojen toteuttamiseen ovat osallistuneet museoassistentit sekä työssä oppijat ja harjoittelijat. Onnistuneen museopedagogian pohjalla nähdään museon sisäisen yhteistyön onnistuminen (kuva-arkisto, kokoelmat, valokuvaus). Keski-Suomen museossa haasteellisuutta tälle antaa museon sijainti useissa toimipisteissä.

Alueellista kulttuuriperintökasvatusta

Museokasvatus on huomioitu myös Keski-Suomen museon suunnitelmassa alueellisesta toiminnasta vuosina 2007-2010. Maakunnallisen museotyön toiminnan yhdeksi painopisteeksi on asetettu museokasvatuksen edistäminen maakunnassa. Keski-Suomen museon on tuottanut alueen kotiseutumuseoille ja kouluille opintopaketin Päivä eilisessä sekä kouluttanut aineiston käyttöön. Keski-Suomen museo valmistaa oheismateriaalia lainattavien näyttelyidentueksi ja toteuttaa koululaisopastuksia. Keski-Suomen museon alueellisen kulttuuriperintökasvatuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuu maakunta-amanuenssi, museolehtori ja omalta osaltaan myös rakennustutkija ja arkeologi.

Museo järjestää yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa vuosittain maakunnassa erilaisia toistuvia tapahtumia, kuten Euroopan rakennusperintöpäivät. Jyväskylän ammatilliset museot ovat kouluttaneet vapaaehtoistyötä tekeviä kulttuuriluotseiksi, jotka ohjaavat muun muassa ikäihmisiä museopalvelujen käyttäjiksi ja toimivat harrastuksen vertaistukena. Luotsitoiminnan laajennus maakuntaan on suunnitteilla.

Opetuspalvelut

Keski-Suomen museon museokasvatuksen opetuspalveluihin kuuluvat opintokäynnit, esitelmät, luennot, näyttelyt ja niiden esittelyt, työpajat, oma opetusmateriaali, julkaisut ja erilaiset tapahtumat sekä tiedotus. Museolta saa myös ohjausta ja asiantuntija-apua koulujen, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen erilaisten teemapäivien, juhlapäivien yms. järjestämiseen. Museo tarjoaa opetuspalveluja kaikille ikäryhmille päiväkotilapsista ikäihmisiin. ks. opetuspalvelut »