Suoraan sisältöön

Avaimia menneisyyteen

“Kuinka vähän me vielä tunnemme näitä oloja, ihmisiä ja tapahtumia“, Väinö Voionmaa johdatteli lukijaa teokseensa Hämäläinen eräkausi (WSOY, 1947). Kirjassa pyrittiin hahmottamaan keskiaikaista hämäläistä heimoyhteiskuntaa ja sen eräretkeilyä Päijänteen Pohjanperille.

Menneisyyden lukkoon on kuitenkin avaimia, ja yksi niistä on vanha paikannimistö. Se on “talletusaitta, joka on säilyttänyt muinaisuuden muistoja silloinkin kun ihmiset ja puhuttu kieli jo ammoin ovat ne unohtaneet“. Oman tarinansa tästä kertoo Suuruspää/Peltoniemi.

Vuonna 1898 Voionmaa, silloin vielä Wallin, julkaisi kirjasen Ruotsin metsäsuomalaisista. Kirjan tarinoissa kuvataan vanhan Rautalammin puuppoisten, rämäisten ja siekkisten vaiheita Vermlannin takametsissä. Lähtijät olivat rotevia, karvarintaisia kaskenpolttajia, joita norjalaiset kutsuivat “ruislappalaisiksi“. Hurja-Havuisella oli murhia omallatunnollaan, ja Häkkisen pojastakin kehkeytyi uusilla asuinsijoillaan kuuluisa häätappelija.

Voionmaa oli syntynyt Jyväskylän Mäki-Matissa. Samoilla kulmilla sijaitsee nykyisin hänen muistomerkkinsä.

Esa Sironen

Kansikuva kirjasta Väinö Wallin: Metsäsuomalaiset. Helsinki: Otava 1898.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta