Suoraan sisältöön

Laatikko 25: Hanna Parviaisen aikaan

Vuoden 1925 inventaariossa Sulkulan kartanossa todettiin olleen kaksi traktoria (Wallis ja Cleveland), Inkeri-niminen sonni, 36 lehmää, neljä lammasta, 25 kanaa, kaksi kukkoa ja 12 hevosta.

Hevosten nimet ja niille lasketut arvot olivat Wappu (2400,-), Pontus (2400,-), Renttu (5000,-), Lotta (3500,-), Riento (2900,-), Liisa (2300,-), Lahja (3500,-), Henttu (2500,-), Pöly (8000,-), Koitto (7000,-), Pujo (3000,-) sekä Willi
(1500,-).

Kauppaneuvos Johan Parviainen oli ostanut Sulkulan vuonna 1885. Vuodesta 1919 sen omisti hänen tyttärensä, kauppaneuvos Hanna Parviainen, joka 1929 vuokrasi tilan Antti Åhmanille. Sotavuosien myötä tila siirtyi Jyväskylän kristilliselle opistolle.

Hanna Parviainen ei suvainnut vieraita miehiä pihapiirissään. Hänellä oli haulikkokin varattuna hiippailijoiden karkottamiseksi. Eräs mies löi litrasta pirtua vetoa, että uskaltaa kulkea pihan poikki Sulkulan saunalle ja takaisin. Päärakennuksen kohdalla Hanna kysyi ikkunasta miehen asiaa. Mies kertoi lyömästään vedosta. Tepä olette rohkea mies, Hanna sanoi ja kutsui hänet kahville.

Saunassaan Hanna otti vesihoitoja, joihin rengin piti hakea vesi kauempaa mäen rinteeltä luonnonlähteestä. Renki kävi lähteellä tyhjän saavin kanssa ja täytti sen saunassa kraanavedellä. Sitä tuli Hannan pihakaivosta.

Jokaisessa kunnon kartanossa kummittelee. Niinpä opiston henkilökunta ja opiskelijat ovat huomanneet päärakennuksen ovien aukeilevan itsestään. Se on Hanna, he sanovat.



Esa Sironen



Sulkulan hevosia hoitajineen. (Keski-Suomen museon kuva-arkisto)

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta