Suoraan sisältöön

Maisemakuva kirjasta Säynätsalo vuosina 1923-1929. Kirjoittanut A. E. Jokipii, kuvannut J. Rusanen. Jyväskylä 1929.


Vuonna 1897 kauppaneuvos Joh. Parviainen siirsi sahaustoimintansa Korkeakoskelta Säynätsalon luonnontilaiseen saareen. Samana vuonna saatiin Jyväskylään rautatieyhteys Haapamäen radan valmistuttua.

Syy sahan siirtoon radan varresta Päijänteen saareen näkyy oheisesta kuvasta. Päijänteen vesistö oli puutavarakuljetusten valtaväylä niin raaka-aineen kuin lopputuotteiden osalta. Säynätsalo tarjosi väljät vedet ja samalla lähisaarineen tukkilautoille tuulilta suojattuja salmia ja lahdenpoukamia. Sahan rannassa oli syvä luonnonsatama.

Vanerin tuotanto alkoi Säynätsalossa vuonna 1914, kaksi vuotta Lutakkoon kohonneen Schaumanin vaneritehtaan jälkeen.

Kevättalven 1918 sekavissa oloissa Parviaisen tehtaat painatti Gummeruksen kirjapainossa omaa rahaa eli viiden ja kymmenen markan maksusitoumuksia. Kuva kirjasta Toiminimi Joh. Parviainen 1856-1947. Kirjoittanut Sakari Kuusi. Jyväskylä 1949.

Esa Sironen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 • Sivun alkuunTietoja sivustosta