Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

Lapsen isyys ja huolto

Lapsen isyys

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys on mahdollista 1.1.2016 alkaen tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Tällöin ei edellytetä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen kuten aiemmin. Myös lastenvalvojan luona voi tunnustaa isyyden ennakollisesti. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle. Isyyttä ei voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isyyden selvittämistä luovutaan 1.1.2016 uuden Isyyslain myötä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus sekä pyytää että kieltää isyyden selvittäminen.

Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona. Lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja lähettää kutsun äidille isyyden selvittämiseen, mikäli isyyttä ei ole ennakollisesti tunnustettu. Jos biologista isyyttä joudutaan selvittämään oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella, tutkimusta varten tarvittava solunäyte otetaan jatkossa lastenvalvojan luona suun limakalvolta. Näytteen ottaa tutkittava itse lastenvalvojan valvonnassa.

Lapsen isyys todetaan avioliiton perusteella lapsen syntyessä avioliiton aikana. Lastenvalvoja selvittää avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos aviopari sitä pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Isyyden vahvistamista koskevan päätöksen tekee maistraatti. Vahvistamisessa lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsi saa perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen, ja näillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen. Lapsella on oikeus isänsä sukunimeen. Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18 ikävuoteen asti ja myös tämän jälkeen koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena. Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä ja vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettavaa etuutta. Lapsella on oikeus tavata isäänsä, silloin kun lapsi ja isä asuvat erillään.

Lapsen äiti voi hakea lapsen elatukseen Kelalta elatustukea, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

Lasta koskevat sopimukset

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat sopia lapsen huollon molemmille vanhemmille yhteiseksi. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat sopia myös lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lapsen edun mukaiset vanhempien sopimukset vahvistaa sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, vanhemmilla on oikeus tehdä hakemus lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta tuomioistuimeen. Sopimusta tai päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje