Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

Usein kysyttyä

Isyys

Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen

Miksi isyys pitää tunnustaa?

Isyyslaissa säädetään lapsen isyyssuhteen syntymisestä. Isyyslain mukaan isyys joko todetaan isyysolettaman perusteella tai vahvistetaan erikseen. Isyyden toteaminen tapahtuu avioliiton perusteella; jos lapsen äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies oletetaan aina lapsen isäksi. Tällöin vanhemmat ovat yhdessä myös lapsen huoltajia.


Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä.


Isyyden vahvistamisen myötä lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsesta tulee isän rintaperillinen, ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi. Lapsella on isyyden vahvistamisen jälkeen oikeus saada elatusta myös isältään ja hänelle syntyy oikeus pitää yhteyttä ja tavata isäänsä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltajana on lapsen äiti. Isyyden vahvistamisen jälkeen vanhemmat voivat sopia, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti.

Miten isyys tunnustetaan?

Isyyslain mukaan isyys voidaan tunnustaa joko ennakkoon raskausaikana tai lapsen syntymän jälkeen.

Ennen lapsen syntymää isyys voidaan tunnustaa äitiysneuvolakäynnin yhteydessä terveydenhoitajalle. Isyyden tunnustaminen ennakollisesti on mahdollista toissijaisesti myös lastenvalvojan luona. Neuvola toimittaa asiakirjat lastenvalvojalle, joka lähettää ne maistraatille 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä isyyden vahvistamista varten. Tunnustaja, äiti tai muu mies, joka katsoo voivansa olla lapsen isä, voi tuon 30 päivän aikana peruuttaa tai kiistää tunnustamisen lastenvalvojalle toimitettavalla kirjallisella ilmoituksella. Mikäli tunnustaminen peruutetaan tai kiistetään, tunnustaminen on vaikutukseton ja lastenvalvoja käynnistää isyyden selvittämisen uudelleen lapsen syntymän jälkeen ottamalla yhteyttä lapsen äitiin.

Lapsen syntymän jälkeen isyyden tunnustaminen tapahtuu lastenvalvojan luona. Väestörekisteriviranomainen toimittaa viran puolesta tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta äidin kotikunnan lastenvalvojalle, joka lähettää äidille kutsun isyyden selvittämistä koskevaan neuvotteluun. Vanhempien tulee asioida lastenvalvojan luona yhtä aikaa. Vanhempien on todistettava henkilöllisyytensä luotettavalla tavalla voimassa olevasta asiakirjasta. Jos Suomen viranomaisilla ei ole tietoa lapsen äidin siviilisäädystä, lapsen äidin on toimitettava naimattomuustodistus maistraatille, jotta isyysasia voidaan hoitaa lastenvalvojan luona.

Miten lapselle voidaan antaa isän sukunimi?

Lapsen sukunimi on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Lapsen nimi ilmoitetaan lapsen kotikunnan maistraatille. Ilmoituksen voi tehdä myös evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on.


Lapsen sukunimeksi voidaan valita sukunimi, joka jommallakummalla vanhemmalla on sillä hetkellä, kun lapsen nimi ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Lapselle, joka on syntynyt avioliiton ulkopuolella, voidaan antaa isän sukunimi vasta sen jälkeen, kun isyys on vahvistettu.


Jos isyyttä ei ole vahvistettu nimeä ilmoitettaessa, lapsi saa sukunimekseen äidin sukunimen. Lapsen sukunimi voidaan kuitenkin isyyden vahvistamisen jälkeen muuttaa isän sukunimeksi maistraattiin tehtävällä ilmoituksella.

Mitä pitää tehdä kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja isäehdokkaita on useita?

Jos isäehdokkaita on useita tai isyys on muutoin epäselvä, voi isyydestä varmistua DNA-tutkimuksella, johon näytteet otetaan lastenvalvojan tapaamisella lastenvalvojan valvonnassa. Näyte otetaan lapsesta, äidistä ja isäehdokkaasta posken sisäpinnasta suoritettavalla sivelynäytteellä. Lastenvalvoja toimittaa näytteet THL:n Oikeusgenettiikka-yksikköön tutkittaviksi ja ilmoittaa saapuneista tutkimustuloksista asianosaisille kirjeellä tai puhelimitse. Jos tutkimustulos vahvistaa biologisen isyyden, varataan vanhemmille uusi aika lastenvalvojalle isyyden tunnustamista varten. Mikäli tutkimustulos poissulkee isyyden, selvittämistä voidaan muiden isäehdokkaiden osalta jatkaa.

Asuimme ulkomailla lapsemme syntyessä, pitääkö isyys vahvistaa Suomessa?

Vieraassa valtiossa annettu isyyspäätös, joka on voimassa siinä valtiossa missä se on annettu, voidaan tunnustaa Suomessa ilman eri vahvistusta. Tällöin suomalaista isyyden tunnustamis- ja vahvistamismenettelyä ei tarvita.

Vanhempien tulee toimittaa vieraassa valtiossa annettu isyyspäätös maistraattiin, joka tallentaa isyyttä koskevan tiedon väestötietojärjestelmään. Päätöksen tulee olla alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös ja se tulee olla myös asianmukaisesti laillistettu. Päätös tulee olla käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Päätöksenä pidetään tuomioistuimen ja muun viranomaisen päätöstä sekä oikeustoimen vahvistamista tai rekisteröintiä, jos lapsen ja miehen välistä suhdetta pidetään tällaisen toimenpiteen seurauksena isyyssuhteena siinä valtiossa, jossa rekisteröinti tai muu toimenpide on suoritettu. Tarvittaessa Helsingin hovioikeus voi hakemuksesta vahvistaa tunnustetaanko isyydestä vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa.

Entinen avovaimoni, joka oli raskaana, muutti pois ja meni naimisiin toisen miehen kanssa. Minulla ei kuulema ole mitään oikeuksia lapseen, vaikka olen biologinen isä?

Jos raskaana oleva nainen menee naimisiin toisen miehen kanssa ennen lapsen syntymää, on hänen aviomiehensä lapsen isä. Mikäli aviopuolisot kuitenkin pyytävät isyyden selvittämistä lastenvalvojalta 6 kk:n kuluessa lapsen syntymästä ja jos DNA-tutkimus osoittaa, että aviomies ei voi olla lapsen isä, maistraatti voi vanhempien yhteisestä hakemuksesta asian vahvistaa. Hakemus maistraatille on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut lapsen syntymästä.


Aviomiehen isyys kumoutuu myös, jos äiti, aviomies ja lapsen biologinen isä ovat yksimielisiä lapsen isyyssuhteesta ja biologinen isä tunnustaa isyytensä lastenvalvojan luona. Lapsen äidin ja aviomiehen tulee hyväksyä tunnustaminen, minkä jälkeen maistraatti vahvistaa biologisen isän isyyden. Kaikkien osapuolien tulee olla yksimielisiä asiassa.


Miehellä, joka katsoo olevansa äidin avioliiton aikana syntyneen lapsen isä, on myös oikeus nostaa kanne käräjäoikeudessa äidin aviomiehen isyyden kumoamiseksi kolmen edellytyksen täyttyessä.


Ensimmäinen edellytys on, että äiti ja aviomies asuivat erillään lapsen syntymän aikaan. Toiseksi, lapsen isänä itseään pitävän miehen on tullut asua lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja miehen ja lapsen välille on muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde. Kolmanneksi edellytetään, että tuomioistuin arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukaista.


Miehen on nostettava kanne kahden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on syntynyt.

Epäilen olevani ex-tyttöystäväni lapsen isä, miten voin selvittää asian?

Mies voi käynnistää isyyden selvittämisen varaamalla ajan lastenvalvojalle. Miehen tulee antaa tiedot lapsesta ja tämän äidistä, jotta äitiä voidaan kuulla asiassa. Mikäli isyyttä ei saada selvitetyksi lastenvalvojalla, lastenvalvoja tekee isyyden selvittämisestä keskeyttämispäätöksen. Keskeyttämispäätöksen johdosta mies voi nostaa tuomioistuimessa isyyden vahvistamiskanteen. Tällöin käräjäoikeus määrää DNA-tutkimukset asianosaisista tehtäväksi.


Miehen, joka katsoo olevansa lapsen isä, on pantava kanne vireille vuoden kuluessa sitä seuraavasta päivästä, jona hän sai tiedon lastenvalvojan keskeyttämispäätöksestä. Jos lapsi on kuitenkin täyttänyt jo 15 vuotta, häntä on kuultava asiassa ja hän voi myös halutessaan kieltää isyyden selvittämisen sekä kanteen ajamisen.

Olen ”isätön” 16-vuotias ja olen nyt saanut tietää isäni henkilöllisyyden. Haluaisin, että isyys vahvistetaan, miten minun tulee toimia?

Alaikäinen, mutta 15 vuotta täyttänyt lapsi voi käynnistää isyyden selvittämisen itse varaamalla ajan lastenvalvojalle.

Mikäli asiaa ei saada selvitetyksi lastenvalvojan luona vapaaehtoisella tunnustamisella, 15 vuotta täyttänyt lapsi voi myös nostaa isyyden vahvistamiskanteen käräjäoikeudessa. Lastenvalvoja käyttää tuomioistuimessa alle 18 vuotiaan lapsen puhevaltaa isyyden vahvistamisoikeudenkäynnissä.

Isyysoikeudenkäynti

Mitä teen, kun ex-poikaystäväni on ilmoittanut, ettei hän tunnusta kohta syntyvää lastani?

Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen mahdollinen isä ei suostu vapaaehtoisesti isyyden selvittämiseen, isyys voidaan vahvistaa käräjäoikeudessa ajettavalla isyyskanteella. Lastenvalvoja ajaa lapsen puolesta isyyden vahvistamiskannetta tuomioistuimessa. Isyyden vahvistamisoikeudenkäynnissä kantajana on lapsi, vastaajana mahdollinen isä.

Olen raskaana ja lapseni isä kuoli, voidaanko isyys vielä vahvistaa?

Jos lapsen mahdollinen isä on kuollut ennen lapsen syntymää, mutta mies on tunnustanut lapsen ennakollisesti ennen kuolemaansa, isyys vahvistetaan maistraatin päätöksellä. Jos mies ei ole tunnustanut lasta ennen kuolemaansa, maistraatti voi silti vahvistaa isyyden, jos isyys on selvitetty yhteisymmärryksessä miehen oikeudenomistajien kanssa ja DNA-tutkimus osoittaa, että mies on lapsen isä. Oikeudenomistajien tulee antaa suostumuksensa sekä DNA-tutkimuksen tekemiseen että isyyden vahvistamiseen.


Jos biologisesta isyydestä saadaan riittävä näyttö, isyys voidaan vahvistaa myös tuomioistuimessa, vaikka lapsen mahdollinen isä olisi kuollut ennen lapsen syntymää. Kanne nostetaan miehen oikeudenomistajia vastaan. Isyyden toteennäyttämiseksi tulee tehdä DNA-tutkimus. Tutkimusnäyte voidaan ottaa vainajasta tai tarvittaessa myös hänen lähisukulaisistaan. Lastenvalvoja hoitaa maksutta äidin pyynnöstä koko prosessin.

Isyyden kumoaminen

Olen saanut lapsen ja aviomieheni ei ole lapseni isä. Mitä pitää tehdä, että oikean miehen isyys vahvistuu?

Jos lapsen äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies oletetaan aina lapsen isäksi.Aviomiehen isyysolettama kumoutuu, jos toinen mies tunnustaa isyytensä lastenvalvojalla ja lapsen äiti, hänen aviomiehensä, 15-vuotta täyttänyt lapsi sekä asiaa käsittelevä maistraatti hyväksyvät tunnustamisen.


Maistraatti voi vahvistaa, että aviomies ei ole lapsen isä, jos äiti ja aviomies ovat yhdessä pyytäneet lastenvalvojalta isyyden selvittämistä 6 kk:n kuluessa lapsen syntymästä ja DNA-tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aviomies ei ole lapsen isä. Vanhempien yhteinen hakemus maistraatille tulee tehdä ennen kuin vuosi on kulunut lapsen syntymästä.


Aviomiehen isyys voidaan kumota myös tuomioistuimen päätöksellä. Kanteen saa nostaa lapsi, äiti tai mies, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu. Myös mies, joka katsoo olevansa äidin avioliiton aikana syntyneen lapsen isä, voi nostaa isyyden kumoamiskanteen tietyin isyyslaissa määritellyin edellytyksin.


Miehellä, joka katsoo olevansa äidin avioliiton aikana syntyneen lapsen isä, on oikeus nostaa käräjäoikeudessa isyyden kumoamiskanne, jos äiti ja aviomies asuivat erillään lapsen syntymän aikaan. Lisäksi lapsen isänä itseään pitävän miehen on tullut asua lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja miehen ja lapsen välille on muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde. Edellytyksenä on myös, että tuomioistuin arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukaista. Miehen on nostettava kanne kahden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on syntynyt.


Isyyden kumoaminen on käynnistettävä asianosaisten itsensä toimesta. Viranomaisaloitteisesti isyyden kumoamiseen ei voida ryhtyä, eikä isyyden kumoamiskanteiden ajaminen tai niissä avustaminen kuulu lastenvalvojan virkatehtäviin.

Lapsen huolto,asuminen ja tapaamisoikeus

Ero

Olemme eroamassa. Mitä meidän tulisi tehdä yhteisten lastemme asioiden suhteen?

Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista ja heidän velvollisuutenaan on vastata lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Eron jälkeen vanhempien on hyvä keskustella siitä, miten he huoltajina aikovat hoitaa lasten asioita ja tehdä keskinäistä yhteistyötä. Vanhempien erotessa he voivat sopia asuuko lapsi isän vai äidin luona ja kuinka paljon lapsi viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa. Elatuslain mukaan vastuu lapsen elättämisestä on vanhemmilla. Vanhempien tulee sopia, miten lasten kulut hoidetaan erilleen muuton jälkeen. Vanhemmat voivat lastenvalvojan luona tehdä myös elatussopimuksen, elleivät he muulla tavoin sovi lapsen elatuksesta.


Vanhemmilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus ja he voivat tehdä sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta joko keskenään tai lastenvalvojan luona. Jotta sopimukset olisivat täytäntöönpanokelpoisia, tulee ne laatia kirjallisesti lapsen asuinkunnan lastenvalvojalla, joka vahvistaa sopimukset, jos ne eivät ole lapsen edun vastaisia. Vahvistetut sopimukset vastaavat lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Emme pysty sopimaan yhteisten lapsiemme asioista, miten asiat saadaan ratkaistua?

Lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen, asumiseen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään sopijapuolten, siis vanhempien, kesken. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoinen asiakirja. Jotta sopimuksia voitaisiin laatia, tulee molempien vanhempien olla yhtä aikaa paikalla. Mikäli vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen, voivat vanhemmat joko yksin tai yhdessä viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.


Lapsia koskevissa riidoissa sovinnon löytäminen on kuitenkin keskeisen tärkeää. Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista. Vanhemmat voivatkin kääntyä sovintoratkaisuun pääsemiseksi perheasioiden sovittelijoiden puoleen.


Sovittelun tavoitteena on saada kestävä sopimus vanhempien välille. Sovitteluun voi hakeutua Jyväskylän perheneuvolaan, Perheasioiden neuvottelukeskukseen tai Keski-Suomen käräjäoikeuteen.

Kuullaanko lapsia?

Lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien asioiden ratkaisu on vanhempien ja aikuisten vastuulla, eivätkä lapset tee päätöksiä näistä asioista. Sopimusasioissa lapsen vanhempien tehtävänä on ratkaista alaikäisten lastensa asiat heidän etunsa mukaisesti ja ottaen huomioon myös lastensa omat mielipiteet. Lastenvalvoja voi joissain tilanteissa tavata lasta, silloin kun siitä on sovittu molempien vanhempien kanssa ja sen arvioidaan olevan erityisistä syistä tarpeellista. Jos vanhemmat eivät pääse sovintoon lapsen asumista, huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, vanhempi voi viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi, jolloin lasta voidaan kuulla lapsen huolto- ja tapaamisselvitystä tehtäessä ja tarvittaessa myös oikeudessa.

Huolto

Mikä merkitys on yhteishuollolla/yksinhuollolla?

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan. Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.


Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Yhteishuolto ei sen sijaan tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona. Lapsen yhteishuolto edellyttää vanhemmilta kykyä keskustella ja myös tehdä lasta koskevia päätöksiä yhdessä.


Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, tekee hän yksin kaikki lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhuolto, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle. Ei-huoltaja-vanhempi päättää kuitenkin lapsen päivittäiseen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista silloin, kun lapsi on hänen luonaan.

Mitä tarkoittaa oheishuolto?

Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä tuota oheishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.


Oheishuoltaja toimii vanhempien/vanhemman ohella lapsen huoltajana. Oheishuollon määräämisen edellytyksenä on, että se on lapsen edun mukaista. Oheishuoltoa haetaan käräjäoikeudesta.

Haluamme mieheni kanssa turvata lastemme tulevaisuuden siltä varalta, että meille vanhemmille tapahtuu jotain. Voimmeko testamentata lastemme huollon mieheni sisarelle?

Lapsen huolto määräytyy lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan. Huoltolain mukaan lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on tuomioistuimen päätöksellä uskottu. Huoltaja päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltaja myös edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa.


Jos lapsen huoltajina olleet vanhemmat ovat kuolleet, käräjäoikeus voi uskoa lapsen huollon yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Kun sosiaalilautakunta on saanut tiedon lapsen jäämisestä vaille huoltajaa, se neuvottelee lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemuksen huoltajan määräämiseksi lapselle.


Uuden huoltajan määrää lapsen asuinpaikan käräjäoikeus. Käräjäoikeuden määräämä huoltaja huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lasta koskevien päätösten tekemisestä siten kuin huoltajana oleva vanhempikin.


Lapsen huoltoa koskeva asia laitetaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä lapsen vanhemmat, lapsen huoltaja tai sosiaalilautakunta. Jos lapsi on huoltajan kuoleman vuoksi jäänyt vaille huoltajaa, voi hakemuksen tehdä myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.


Lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.


Lapsen ”testamenttaaminen” ei siis ole mahdollista. Vanhemmat voivat kuitenkin kirjata toiveensa lapsen huollon uskomisesta jollekin tietylle henkilölle, mutta tämä toive ei sido viranomaisia, vaan tuomioistuimen tulee ratkaista asia kuitenkin aina lopulta lapsen edun mukaisesti.

Asuminen

Emme pääse yksimielisyyteen siitä kumman vanhemman luona lapsi asuu - mitä tehdä?

Lapsen asumisesta päätettäessä lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta ja harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.


Lapsia koskevissa riidoissa sovinnon löytäminen on keskeisen tärkeää. Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista. Vanhemmat voivatkin kääntyä sovintoratkaisuun pääsemiseksi perheasioiden sovittelijoiden puoleen.

Mitä tarkoitetaan vuoroasumisella?

Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu käytännössä puolet tai lähes puolet ajastaan vuorotellen vanhempiensa luona. Lapsi voi kuitenkin olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Muun muassa lapsen lähikoulu ja koulukuljetukset määräytyvät lapsen asuinpaikan mukaan. Asumistukea ja monia muita etuuksia myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lapsilisää maksetaan vain toiselle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi virallisesti asuu.


Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta hyvää kykyä yhteistyöhön sekä joustavuutta. Vuoroasumisratkaisun tulee perustua lapsen tarpeeseen ja etuun, ei vanhemman tahtoon tai taloudellisiin intresseihin.

Tapaamisoikeus

Mistä asioista sovitaan tapaamisoikeuden yhteydessä?

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamissopimuksessa onkin syytä ottaa huomioon muun muassa lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Mahdollisten erimielisyystilanteiden välttämiseksi olisi hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti.


Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin lisäksi myös lomien ja juhlapyhien vietosta. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi myös muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta ja tarvittaessa tapaamismatkakulujen jakamisesta.


Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta. Tapaamissopimusta tehdessään vanhempien on tärkeää ottaa huomioon kuinka asiat järjestyvät lapsen arjessa käytännössä parhaiten.

Sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai käräjäoikeudessa annettu päätös lapsen tapaamisoikeudesta ei toimi. Kenen puoleen voin kääntyä?

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu huolimatta siitä, millaiset keskinäiset välit hänen vanhemmillaan on. Jos vahvistettu sopimus ei vastaa vallitsevaa tilannetta, voidaan aiempaa sopimusta tai päätöstä muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.


Voimassa olevan vahvistetun tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, kun päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Käytettävissä olevia pakkokeinoja ovat uhkasakko ja nouto. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos 12-vuotias tai sitä nuorempi, mutta riittävän kehittynyt lapsi sitä vastustaa.


Täytäntöönpanon hakijana voi olla joko lapsen lähihuoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista luokseen tai tapaava vanhempi, joka vaatii vahvistetun tapaamisoikeuden toteuttamista. Sen sijaan lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan.


Tuomioistuin lähettää pääsääntöisesti vireillä olevan asian ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelun avulla pyritään saamaan asianosaiset noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta. Jos asia ei ratkea täytäntöönpanosovittelussa, täytäntöönpano toteutetaan antamalla täytäntöönpanomääräys, jolla hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle (huollon täytäntöönpano) tai sallimaan lapsen ja tapaavan vanhemman väliset tapaamiset (tapaamisoikeuden täytäntöönpano). Lisäksi täytäntöönpano-oikeudenkäynnissä vahvistetun tapaamisoikeuden ehtoja voidaan muuttaa tai täsmentää joko väliaikaisesti tai vähäisissä määrin myös pysyvästi.

Täytäntöönpanoa haetaan lapsen tai hakijan vastapuolen asuinpaikan käräjäoikeudelta. Täytäntöönpanoa on haettava kirjallisesti ja hakemukseen on liitettävä sopimus tai päätös tapaamisoikeudesta alkuperäisenä tai päätöksen antaneen viranomaisen oikeaksi todistamana jäljennöksenä.

Lapsia koskevissa riidoissa sovinnon löytäminen on kuitenkin keskeisen tärkeää.
Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista.
Vanhemmat voivatkin kääntyä tapaamisoikeuden toteuttamiseen liittyvissä erimielisyystilanteissa myös perheasioiden sovittelijoiden puoleen.

En saa tavata lastani, mitä teen?

Jos vanhempien välillä on voimassa oleva lastenvalvojan vahvistama sopimus tai oikeuden päätös tapaamisoikeudesta, on molempien vanhempien lähtökohtaisesti noudatettava sitä. Jos lähivanhempi estää tapaamiset, on tapaajavanhemman haettava tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta toimittamalla tätä koskeva kirjallinen hakemus käräjäoikeuden kansliaan.


Jos tapaamisoikeudesta ei ole vahvistettua sopimusta tai oikeuden päätöstä, ei täytäntöönpanoa voi hakea. Tällaisessa tilanteessa vanhempien tulisi ensin sopia tapaamisoikeudesta lastenvalvojan luona tai, jos sopua ei synny, viedä asia käräjäoikeuteen tapaamisoikeuden vahvistamiseksi.


Tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyvissä ongelmissa vanhemmat voivat olla yhteydessä myös perheasioiden sovittelijoihin.

Isä/äiti ei tapaa lasta sovitusti, voinko velvoittaa hänet tapaamisiin jollain keinoin?

Lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan. Pakolla toteutettua tapaamista ei voida pitää lapsen edun mukaisena. Vanhemmat voivat olla yhteydessä myös perheasioiden sovittelijoihin.

Lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, mitä minun tulisi tehdä?

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeus on ensisijaisesti lapsen oikeus ja vanhempien tehtävänä on turvata myönteinen ja läheinen suhde kumpaankin vanhempaan. Jos lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, tulisi vanhempien pyrkiä selvittämään syytä tähän. Tarvittaessa vanhemmat voivat kääntyä esimerkisksi perheneuvolan puoleen.

Tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyvissä ongelmissa vanhemmat voivat olla yhteydessä myös perheasioiden sovittelijoihin.

Meillä on lastenvalvojan vahvistama sopimus tapaamisoikeudesta, mutta isä/äiti tapaa lasta vain satunnaisesti, pitääkö minun silti varautua tapaamisiin tapaamissopimuksen mukaisesti joka kerta?

Jos tapaava vanhempi laiminlyö toistuvasti tapaamisia, ei tapaamisia voida välttämättä enää pitää lapsen edun mukaisena. Vanhemman toistuva turha odottaminen ja toistuvat pettymykset saattavat tehdä tapaamisoikeuden toteuttamisesta lapsen edun vastaista. Tapaamisoikeus tulisi vahvistaa vastaamaan vallitsevia olosuhteita ja harvennettuna esimerkiksi sille tasolle, jolla sitä tosiasiassa on käytetty.


Vaikka lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa onkin vahva oikeus, se ei saa kuitenkaan kääntyä lapsen velvollisuudeksi, jota toteutetaan pakolla niin, että peruslähtökohtana oleva lapsen etu unohtuu. Myös tapaajavanhemman tulisi siten ymmärtää, että kyse ei ole vanhemman oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää, vaan velvollisuudesta. Jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen tai viimekädessä jopa siihen, että tapaamisoikeus evätään kokonaan, koska se ei ole enää lapsen edun mukainen.

Isä/äiti ei ole tavannut lasta vuoteen. Nyt hän ilmoitti, että tulee hakemaan lapsen viikonlopuksi luokseen, koska tapaamissopimuksen mukaan on hänen viikonloppunsa. Onko minun annettava lapsi tapaamiseen?

Tapaamisoikeuden keskeisenä tavoitteena on, että lapsi voi säilyttää läheisen suhteen muualla asuvaan vanhempaansa. Jos vanhempi on ollut pitkään passiivinen tapaamisoikeuden suhteen, ei tapaamisia voida välttämättä enää pitää lapsen edun mukaisina. Vaikka lapsen oikeus pitää yhteyttä muualla asuvaan vanhempaansa onkin vahva oikeus, se ei saa kuitenkaan kääntyä vanhemman oikeudeksi, jota toteutetaan pakolla niin, että peruslähtökohtana oleva lapsen etu unohtuu. Tällaisessa tilanteessa tapaamiset tulisi pyrkiä sopimaan uudestaan muuttuneita olosuhteita vastaavaksi. Sovintoratkaisuun pääsemiseksi vanhemmat voivat olla yhteydessä perheasioiden sovittelijoihin. Tarvittaessa vanhemmat voivat kääntyä myös esimerksiksi perheneuvolan puoleen.

Olen huolissani lapsen turvallisuudesta, onko minun annettava lapsi tapaamisiin?

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Huoltolain nojalla kumpikin vanhempi on velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos vanhempien välillä on vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös tapaamisista, sitoo se lähtökohtaisesti kumpaakin vanhempaa.


Tapaamiset eivät kuitenkaan saa muodostua uhkaksi lapsen terveydelle, hyvinvoinnille tai turvallisuudelle. Lähivanhemman ei siten tarvitse luovuttaa lasta esimerkiksi päihtyneelle tai uhkaavasti käyttäytyvälle vanhemmalle. Lähivanhemman on kuitenkin tehtävä itse arvio tilanteesta ja päätettävä, antaako hän lapsen tapaamiseen. Jos ilmenee tekijöitä, joiden vuoksi lasta ei voida antaa tapaamisiin turvallisesti, tapaamisoikeuden ehdoista tulisi pyrkiä sopimaan uudestaan.


Tapaajavanhemmalla on oikeus hakea tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Jos lähivanhempi estää tapaamisen ilman hyväksyttävää syytä, käräjäoikeus voi määrätä tapaamisoikeutta koskevan vanhempien välisen sopimuksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpantavaksi.

Minua huolestuttaa sopia tapaamisia toisen vanhemman kotiin, mitä voin tehdä?

Jos lapsen tapaamisoikeudesta sovittaessa tai päätettäessä ilmenee riskitekijöitä, joiden vuoksi lasta ei voida turvallisesti antaa tapaavan vanhemman yksinomaiseen huolenpitoon, voidaan tapaamiset toteuttaa joko tuettuina tai valvottuina. Tuettujen ja valvottujen tapaamisten toteuttamisen edellytyksenä on, että niistä on sovittu lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.


Valvottu tapaaminen voidaan järjestää, kun halutaan turvata tapaamisen sujuminen riskitilanteissa (esimerkiksi kun perheessä on ollut väkivaltaa tai kaappausuhka). Valvotussa tapaamisessa tapaamista seurataan jatkuvasti. Valvova henkilö on koko tapaamisen ajan samassa tilassa tai jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä tapaajiin.


Tuettu tapaaminen voidaan järjestää, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea tai kun vanhempien välillä on luottamuspula. Tuetussa tapaamisessa ulkopuolinen henkilö on tarvittaessa saatavilla. Hän huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä ja seuraa tilannetta. Tuen avulla voidaan varmistaa tapaamisen sujuminen lapsen edun mukaisesti.


Lisäksi voidaan järjestää valvottu vaihto esimerkiksi silloin, kun vanhempien välille on määrätty lähestymiskielto tai vaihtotilanteissa syntyy toistuvasti riitaa vanhempien välille. Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä toisen vanhemman luokse.

Isä/äiti ei palauta lasta tapaamisen jälkeen, kenen puoleen minun pitää kääntyä?

Tapaava vanhempi voi pitää lasta luonaan vain tapaamisoikeuden määrittämissä rajoissa, elleivät vanhemmat toisin sovi. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, jos päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Lapsen lähihuoltaja voi vaatia lapsen palauttamista luokseen toimittamalla tätä koskevan kirjallisen hakemuksen käräjäoikeuden kansliaan


Lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea tuomioistuimen asemesta lapsen kotipaikan, vakituisen asuinpaikan tai oleskelupaikan ulosottomieheltä, jos huoltoa koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta.

Miten lapsen tapaamismatkakulut jaetaan, kun lapsi muutti lähivanhempansa kanssa 300 km päähän?

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu. Tästä johtuen myös se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on osaltaan velvollinen edistämään tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumista, paitsi muutoin, myös osallistumalla tarvittaessa niihin kustannuksiin, jotka tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat. Jos jompikumpi vanhempi muuttaa kauemmaksi, voi olla aiheellista neuvotella tapaamisoikeudesta uudelleen. Samalla vanhemmat voivat sopia tapaamismatkakustannusten jakamisesta vanhempien välillä.

Elatus

Miten elatusapu määräytyy?

Elatuslain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Riittävä elatus pitää sisällään lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.


Elatuslain mukaan vanhemmat ovat vastuussa lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.


Elatusavun suuruuteen vaikuttavat useat eri seikat, joita on lähtökohtaisesti arvioitava aina yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Oikeusministeriö on laatinut ohjeen elatusavun määrän laskemiseksi, joka on tarkoitettu vanhempien avuksi heidän neuvotellessaan lapsensa elatusavun määrästä.

Pitääkö elatussopimus tehdä tai vahvistuttaa lastenvalvojalla?

Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Vanhemmilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus ja he voivat sopia elatusavun keskenään joko suullisesti tai kirjallisesti. Vanhempien sopimus, jossa luovutaan lapsen oikeudesta saada elatusapua vastaisuudessa, on kuitenkin sellaisenaan mitätön.


Jotta sopimus olisi täytäntöönpanokelpoinen, tulee se laatia kirjallisesti oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella lapsen asuinkunnan lastenvalvojalla, joka vahvistaa sopimuksen, jos se ei ole lapsen edun vastainen. Vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Pitääkö elatusapua maksaa, kun lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona?

Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu käytännössä puolet tai lähes puolet ajastaan
vuorotellen vanhempiensa luona. Lain mukaan lapsi voi kuitenkin olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Elatuslain mukaan elatusapu voidaan vahvistaa maksettavaksi, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona.


Vanhemman vastuu lapsen elättämisestä ei koskaan määräydy suoraan sen ajan perusteella, jonka lapsi vanhemman luona viettää. Myös vuoroasumistilanteessa elatusavun määräytymisen pohjana on aina lapsen tarve, joka jaetaan vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Elatusapu voidaan siis vahvistaa maksettavaksi vuoroasumisesta ja runsaasta luonapidosta huolimatta esimerkiksi silloin, kun lähivanhemman elatuskyky on heikko.


Vanhempi ei siis vapaudu suorittamasta elatusapua pelkästään sillä perusteella, että lapsi asuu yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Vaikka lapsen välttämättömät päivittäiset elinkustannukset (ruoka, hygienia) tulisivatkin vuoroasumistilanteessa jaetuksi vanhempien kesken tasan, tulee vanhempien tämän lisäksi sopia myös muiden lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten (esim. päivähoito-, harrastus- ja vaatekustannukset) jaosta. Tarvittaessa myös tämä voidaan tehdä myös elatusavun muodossa.

Lapseni täyttää ensi kuussa 18 vuotta, pitääkö minun edelleen maksaa elatusapua?

Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista.


Koulutusavustusta koskevaa ratkaisua tehtäessä tulee harkita, onko koulutusavustuksen maksaminen kohtuullista, jolloin merkitystä on annettava myös lapsen ja hänen vanhempiensa taloudellisille oloille ja vanhempien kyvylle vastata lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Koulutusavustuksen määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomiolla.


Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Sen sijaan täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja tarvittaessa hän voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille.

Olen jäänyt työttömäksi, enkä kykene maksamaan aiemmin vahvistettua 250 euron elatusapua. Mitä teen?

Aiemmin vahvistettua elatusapua on mahdollista muuttaa joko vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Vahvistetun elatusavun määrää voidaan muuttaa, jos olosuhteet elatusavun vahvistamisen jälkeen ovat muuttuneet olennaisesti ja elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Muutos voi olla myös määräaikainen, jolloin aiemmin vahvistettua elatusapua alennetaan vain määräajaksi.


Mikäli myös toinen vanhempi suostuu elatusavun muuttamiseen, voivat vanhemmat varata ajan lastenvalvojalta elatusavun tarkistamista varten.

Kuinka saan elatusapuun tulleet indeksikorotukset?

Indeksikorotuksen tarkoituksena on säilyttää vahvistetun elatusavun reaaliarvo rahan arvon muuttuessa. Velvollisuus indeksikorotuksen maksamiseen perustuu suoraan lakiin. Elatusapuja tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (1951:10=100) nousua vastaavasti.


Indeksikorotuksen maksuvelvollisuus seuraa suoraan laista, eikä vanhemmille näin ollen ilmoiteta erikseen viran puolesta tulevista korotuksista. Jos vanhemmat hoitavat elatusavun maksamisen keskenään, tulee heidän itse huolehtia myös indeksikorotuksista. Pyynnöstä vanhemmat voivat saada alkuperäiseen sopimukseensa merkinnän korottamisajankohdasta sekä korotetusta elatusavun määrästä lapsioikeudellisista palveluista. Jos elatusapu maksetaan elatustukena tai on ulosottoperinnässä, huolehtii Kela ja ulosottoviranomainen viran puolesta indeksikorotuksista.


Elatusapujen ja myös indeksikorotusten vanhenemisaika on viisi vuotta. Mikäli elatusvelvollinen ei ole maksanut indeksikorotuksia tarkoittaa tämä sitä, että hän ei ole maksanut elatusavun erääntynyttä määrää kokonaan. Indeksikorotukset voidaan periä erikseen, tarvittaessa ulosoton kautta.

Elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua, miten saan sen perityksi häneltä?

Jos vanhempien välillä on voimassa oleva lastenvalvojan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta, on maksamaton elatusapu sellaisenaan ulosottokelpoista velkaa. Lapsen lähivanhempi voi käynnistää ulosottoperinnän toimittamalla kirjallisen ulosottohakemuksen sekä alkuperäisen elatussopimuksen tai oikeuden päätöksen ulosottomiehelle.


Lapsen lähivanhempi voi hakea myös elatustukea Kelasta jos elatusvelvollinen ei ole maksanut vahvistettua elatusapua. Maksamatta olevien elatusapujen sekä niille laskettujen viivästyskorkojen perintä siirtyy tällöin Kansaneläkelaitokselle.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje