Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN EU:N TAVOITE 2 -OHJELMAN STRATEGIA

1. Informaatioteknologia

1.1. Visio vuonna 2007

Toiminnan tavoitteena on luoda vuoden 2007 loppuun mennessä noin 2 200 uutta työpaikkaa ICT -alueella. Pääosa kasvusta arvioidaan tulevan ohjelmistoteknologiaa hyödyntäviin yrityksiin. Elektroniikan tuotantotyöpaikkojen kasvun ennustetaan olevan vain vähäistä.

IT -alan pääaineopiskelijoiden määrä on nyt Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yhteensä yli 2 500. Ammattikorkeakoulun pääaineopiskelija-määrä on hieman vajaat tuhat. ICT -alan tuleva kasvu ja ohjelmistoteknologian ammattilaisten määrä kaikilla muilla elinkeinoelämän sektoreilla edellyttäisi pääaine-opiskelijoiden määrän kasvattamista yli kolmeen tuhanteen. Lisäpanostuksia tulisi kohdentaa teknologiayrityksen liikkeenjohdon valmiuksien kehittämiseen, koulutusta tulisi lisätä esimerkiksi taloustieteissä.

ICT -alan liiketoiminnan kehittämisen keskeisin haaste Suomessa ja Keski-Suomessa tulee olemaan kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen. Kehittämisvision mukaan Keski-Suomessa on panostettu kaikilla tasoilla globaalisti toimivan teknologiayrityksen edellyttämiin osaamisvalmiuksiin. Seudun oppilaitokset ovat Suomen eturintamassa käynnistäneet teknologiayrittäjyyden koulutusta ja tutkimusta. Samoin yrityskehityksen avulla on pystytty löytämään vuoteen 2007 mennessä kymmenkunta (GEM -luokittelun mukaista) teknologiaa hyödyntävää / kehittävää kasvuyritystä, joista pari kolme on kasvanut yli sata henkilöä työllistäviksi globaaleiksi toimijoiksi. Mainitut kasvuyritykset voivat kuulua myös läheisille sovellusaloille, esimerkiksi hyvinvointiteknologiaan.

1.2. Rahoitetut hankkeet ja tulokset

Koulutuksen kehittäminen: Jyväskylän yliopiston soveltavan luonnontieteen ja tietotekniikan kehittämisohjelma 1980-luvun lopulta, IT -alan maisteriohjelmat v. 1994- ja 2000-, yhteisvolyymi 20-25 M€

Toimintaympäristöjen rakentaminen: JSP Facilities –yhtiön toimesta on rakennettu erityisesti pk -yrityksille tarkoitettua tiloja noin 50 M€:n arvosta. Lisäksi toimintaympäristöjä on rakennettu erilaisella rahoitusrakenteella mm. Nokialle, TietoEnatorille, Jyväskylän yliopistolle (Agora) ja Jyväskylän ammattikorkeakoululle (IT -Dynamo), yhteisvolyymi lähes sata miljoonaa euroa.

Yrityskehitys- ja hautomotoiminta: Yrityshautomotoimintaa on tehty Jyväskylän Tekno-logiakeskus Oy:n toimesta jo vuodesta 1989 lähtien. Seudulla on myös pääomasijoitus-toimintaa 1990-luvun puolivälistä lähtien, neljässä rahastossa on pääomia yhteensä 24 M€. Yritysten kansainvälistymiseen on panostettu kansallisissa projekteissa. Näistä mainittakoon Global Software –ohjelmat, jotka käynnistettiin yhteistyössä Oulun seudun kanssa jo 1998.

Jyväskylään on syntynyt 160 yrityksen ja noin 2 400 työntekijän teknologiakeskusyhteisö. Pääosa Jyväskylän Teknologiakeskuksessa toimivista yrityksistä ja työntekijöistä ovat ICT -alalla. Kaikkiaan keskisuomalaisissa ICT -yrityksissä olevat työpaikat ovat noin kuusinkertaistu-neet välillä 1994-2003, ja pääaineopiskelijamäärät Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa samana aikana noin kolminkertaistuneet. Yrityshautomon kautta on tähän mennessä käynnistetty noin 140 yritystä, joista satakunta ICT -alalle. Global Software - kansainvälistymisohjelmiin on osallistunut yhteensä noin 100 yritystä, lähes kolmannes on ollut Jyväskylän seudulta.

1.3. Toimialan kehittyminen

Viisitoista vuotta sitten vain harvat osasivat nähdä informaatioteknologian vallankumouksellista vaikutusta. Onnistuneiden teknologiapanostusten ansiosta Suomi oli Israelin ohella parhaiten menestynyt pieni maa informaatioteknologian ensimmäisellä aallolla. Nokia veturina Suomeen syntyi 90-luvulla kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, jotka levittivät Suomeen hyvinvointia myös teknologiasektorin ulkopuolelle.

Viidentoista seuraavan vuoden aikana maailma tulee näkemään vielä suurempia kvanttihyppyjä informaatioteknologiassa ja muilla tieteen ja teknologian alueilla. Samalla maailman taloutta ajaa nopea ja paljolti rajoittamaton tiedon, pääomien, tavaroiden, palveluiden ja ihmisten virta. Informaatioteknologia tulee olemaan tärkeä rakennusaine nyt vauhdilla etenevässä globaalissa taloudessa. Informaatioteknologian uusien sovellusten nopeasti kasvavat markkinat tarjoavat Suomelle erinomaisen mahdollisuuden pysyä ja vahvistua kasvu-uralla.

Vuosituhannen alussa tapahtuneen Internet-kuplan puhkeamisen jälkeen julkisuus on kohdellut ICT -alaa kohtuuttomankin huonosti. ICT -ala tulee jatkossakin olemaan niitä harvoja ihmistyövaltaisia aloja maailmassa, joissa odotetaan olevan voimakasta kasvua. Osaavat kansakunnat ja seudut voivat ottaa tästä globaalista kasvusta oman kasvavan osansa. Näiden kasvualueiden joukossa haluaa varmasti olla Suomi, erityisesti myös Keski-Suomi. Valtakunnallisesti onkin asetettu tavoitteeksi synnyttää 100 000 uutta korkeapalkkaista työpaikkaa. ICT -alalla erityisesti ohjelmistoalaan liittyvä osaaminen tulee kasvamaan nopeasti omana sektorinaan. Se tulee lisäksi integroitumaan sulautettuna automaatiojärjestelmiin, elektronisiin laitteisiin ja kasvavassa määrin erilaisiin palveluihin, esimerkiksi hyvinvointiteknologian alueella.

ICT -alan ensimmäisen aallon kasvuveturina olleen Nokian ja sen alihankkijayritysten kasvu suuntautunee tästä eteenpäin Suomen ulkopuolelle. Suomen osuus Nokian liikevaihdosta lähenee 0,5 prosenttia, joka on Suomen keskimääräinen osuus maailman ICT -tuotteiden kulutuksesta. Kuitenkin Nokian T&K -henkilöstöstä on valtaosa vielä Suomessa. Muut maat tulevat jatkossa yhä ponnekkaammin houkuttelemaan Nokian T&K -yksiköiden laajennuksia. Samoin tullee tapahtumaan Nokian vanavedessä kasvua hakevien suomalaispohjaisten T&K-hankkijoiden osalta.

ICT -alan toisessa kasvuaallossa työpaikkoja Suomessa merkittävästi lisäävät yritykset ovat tällä hetkellä vasta toimintansa alkuvaiheissaan. Näidenkin yritysten on osattava oikealla tavalla hakea kasvu Suomen ulkopuolelta. Pidemmällä aikavälillä globaaleilla suomalaispohjaisilla oman alansa markkinajohtajilla Suomesta tulevan liikevaihdon osuuden on jäätävä alle yhteen prosenttiin, useimmilla kasvuyrityksillä korkeintaan viiteen prosenttiin. Näin isoksi haasteeksi nousee kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisen aito osaaminen, kansainvälisten bisnesverkostojen nopea laajentaminen ja samalla niiden tehokas hyödyntäminen.

Keski-Suomessa ICT -ammattilaisten osalta yritystyöpaikkojen määrälliseksi tavoitteeksi vuonna 2010 on asetettu 6 000. Tämä tarkoittaa nykyisen työpaikkamäärän kaksinkertaistamista. Tähän voitaisiin päästä reilun 12 %:n keskimääräisellä vuosikasvulla. Siis vain noin puolella siitä vauhdista millä uusia työpaikkoja syntyi Keski-Suomeen 1995-2003. Mikäli maailmantalouden orastava nousu todella käynnistyy vuonna 2004, niin tämän tavoitteen ei pitäisi olla mitenkään ylimitoitettu - päinvastoin. Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla täytyy yhteistuumin pystyä tekemään oikeita valintoja ja panostaa kansainvälisen liiketoiminnan kasvun mahdollistaviin asioihin.

Mikäli globaali markkinatilanne muuttuu ennusteiden mukaiseksi ja yritystoiminta onnistuu hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, niin nykyiset opiskelijamäärät tuskin pystyvät täyttämään edes ICT -alan tarpeita. Puhumattakaan siitä, että ICT -ammattilaisia riittäisi muille aloille. Yhdysvalloissa keväällä 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa ICT -ammattilaisista palkataan tällä hetkellä muille elinkeinoelämän sektoreille.

1.4. Erikoistumisvalintoja tukevat hankkeet vuosina 2004 - 2006

1.4.1. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian koulutushankkeiden 2.vaihe

Vuosina 2001-2003 rahoitettiin Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian hankkeita 7.3 miljoonan euron ESR -rahoituksella. EU -hankerahoitus muodosti 30 prosentin osuuden tiedekunnan kokonaisrahoituksesta. Varaus hankkeisiin vuosille 2004-2006 on 2.6 miljoonaa euroa.

Informaatioteknologian tiedekunta luopuu kokonaan ESR -rahoitteisista multimedian sivuainekoulutuksesta, yhdistää ESR -rahoitteisen ohjelmistoliiketoiminnan osaksi elektronista liiketoimintaa sekä supistaa merkittävästi tietoliikenteen ja liikkuvan tietojenkäsittelyn koulutustaan.

Alueellisen kehittämisen näkökulmasta on tarpeellista turvata IT -alan koulutuksen jatkuvuus siten, että järjestetään tuki hankkeille, jotka on saatava opetusministeriön perusrahoituksen piiriin vuodesta 2006. Oleellista on myös siirtää painopistettä perusopetuksesta eri toimialojen kehittämistä tukeviin sovelluksiin.

1.4.2. Toimintaympäristöjen rakentaminen

Teknologiakeskusalueella on kasvun alkuvaiheen tarvitsemat toimintaympäristöt valmiina. Pidemmällä aikajänteellä teknologiakeskusalueelle on rakennettava lisää hinnaltaan kilpailukykyisiä toimintaympäristöjä, kasvutavoitteiden mukaisesti yksinomaan ICT -alan yrityksille tarvittaisiin 30-50 miljoonan euron rakentamisvolyymi vuoteen 2010 mennessä. Kun mukaan lasketaan vielä ICT:n kanssa läheisessä vuorovaikutuksessa olevan hyvinvointi-teknologiasektorin laajentamistarpeet, niin seuraavan 10 vuoden aikana tulisi varautua kokonaisuudessaan merkittävästi isompaan rakentamisen volyymiin.

1.4.3. ICT -alan yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmennus

Jyväskylä on ollut käynnistämässä yhteistyössä Oulun seudun kanssa ohjelmistointensiivisten yritysten kansainvälistymisvalmennusta. Toiminta aloitettiin vuonna 1998. Pilotvaiheen jälkeen yhteistyö laajennettiin koskemaan myös muita Suomen ICT -kasvukeskuksia eli Tamperetta ja Helsingin seutua.

Tähän mennessä toteutettuihin Global Software –ohjelmiin on osallistunut noin 100 yritystä. Näistä lähes kolmannes on ollut Jyväskylästä. Global Software-ohjelman sisältöä on oleellisesti uudistettu vuonna 2003. Nyt toteutettavassa kolmivaiheisessa valmennuksessa on mukana maailman johtavia asiantuntijoita, muun muassa ”teknologiayritysten markkinointistrategioiden maailman standardiksi” noussut Chasm Group.

Global Software –ohjelmat tulevat olemaan jatkossakin keskeisellä sijalla Jyväskylän seudun ohjelmistointensiivisten yritysten kansainvälistymisvalmennuksessa. Määrällisenä tavoitteena on saada vuosina 2004-2006 toteutettaviin ohjelmiin mukaan kolmisenkymmentä yritystä eli noin 25% kaikista osallistujayrityksistä. Näin 5%:n Keski-Suomen maakunnan asemaa pystyttäisiin Suomen mitassa merkittävästi vahvistamaan. Kasvun ”haastajan asemassa” olevassa Keski-Suomessa pitääkin olla merkittävästi koko maan kasvua isompaa. ICT -alan kasvu- ja kansainvälistymisvalmennuksessa tullaan hyödyntämään myös muita kasvuyrittäjyyttä tukevia toimia, erityisen tiivistä yhteistyön arvioidaan olevan hyvinvointiteknologian sektorin kanssa.

Hankkeen kokoluokka on hieman yli 1 M euroa, josta EU-rahoituksen osuus 750.000 €.

Jyväskylä Human Technology City

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje