Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN EU:N TAVOITE 2-OHJELMAN STRATEGIA

4. Muut hankkeet

EU:n tavoite 2 -ohjelman hankkeista valitaan rahoitettaviksi 60 % kuntakohtaisten erikoistumis-valintojen perusteella. Jyväskylän osalta loput rahoitettavat hankkeet ovat lähinnä teollisuuden rakennemuutokseen varautuvat hankkeet, kansallista osaamiskeskusohjelmaa toteuttavat hankkeet sekä alueen vetovoimatekijöitä voimistavat hankkeet.

Vuosina 2004-2006 on jyväskyläläisille hankkeille mahdollista tavoitella 16-20 miljoonaa euroa EU:n rakennerahasto ja valtionrahaa . Hankkeet vaativat vastikkeekseen lisäksi ns. kuntarahoitusta, jota on varattu kaupungin kehittämisrahaan sekä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön tileille. Sitä on yhteensä käytettävissä puoli miljoonaa euroa vuodessa. Keskeisinä valintakriteereinä ovat hankkeen merkitys osaamisen vahvistamiselle ja kilpailukyvylle sekä sen alueellinen vaikuttavuus.

Oleellista on varmistaa keskeneräisten hankkeiden loppurahoitus, esimerkkeinä Jyväskylän yliopiston nanotieteiden maisteriohjelma ja Musiikkikampus yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteishankkeena. Vastaavasti tulee turvata tuki ylimenovaiheen EU -hankkeille, jotka yritetään saada opetusministeriön perusrahoituksen piiriin vuoden 2006 jälkeen. Tällaisia ovat aiemmin mainitut yliopiston informaatio- ja hyvinvointiteknologian koulutusohjelmat.

Kun paikallinen elinkeinoelämä on poikkeuksellisen kovan murroksen keskellä, tärkeään asemaan nousevat seudun keskeisten teollisten toimialojen kuten metalli-, puutuote- sekä graafisen ja viestintäalan yritystoiminnan kehittäminen. Jykes Oy:n näillä toimialoilla toteuttamiin kehittämishankkeisiin varataan valtion ja EU-rahoitusta esimerkkeinä Teräksen taitajat ja Metallin osaajat -hankkeet. Lisäksi merkittäviä ovat Taitava Keski-Suomi tyyppiset hankkeet, joilla haetaan uusia käytäntöjä ammatillisen koulutuksen ajan tasalla pitämiseen. Se kuten luovan toimialan kehittämishanke ja oppimispaikkaverkosto sekä toimialapohjainen kehittämismalli rahoitetaan maakunnallisina hankkeina. Alustava varaus muihin hankkeisiin on 6.5-7.5 miljoonaa euroa.

4.1. Osaamiskeskushankkeet

Voimavaroja kohdennetaan Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman vahvuusalueille eli paperinvalmistus-, energia- ja ympäristö- sekä informaatioteknologiaan ja nanoteknologiaa soveltaviin ja niiden osaamista vahvistaviin toimintoihin.

Informaatioteknologian osaamiskeskusala keskittyy Jyväskylän seudulla ohjelmistoliiketoimintaan painopistealoinaan ohjelmistotuotanto, verkkosovellukset ja digitaalinen media, erityisesti sen teollisuussovellukset.

Vuosittain täsmennettävässä toimintasuunnitelmassa on joukko projekteja, joita rahoitetaan osaamiskeskusrahoituksella. Rahallisesti merkittävämpiä eli nk. liitännäisprojekteja toteutetaan erillisrahoituksilla (esim. Global Software) hyödyntäen ESR -rahoitusta, Tekes -rahoitusta jne.

Osaamiskeskuksen projektien ja myös liitännäisprojektien avulla on alettu panostamaan "langattomien sovellusten" liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Näitä langattomuutta / mobiiliutta sisältäviä sovelluksia ja piirteitä voidaan sitten hyödyntää eri toimialoilla, esimerkiksi hyvinvointiteknologiassa, paperinvalmistusteknologiassa. Luonnollisesti eräitä niistä voidaan hyödyntää myös horisontaalisina tuotteina, jolloin yhteistyökumppanina on tyypillisesti teleoperaattori(t). Alustava varaus osaamiskeskushankkeisiin vuosille 2004-2006 on miljoona euroa.

4.2. Nanoteknologia tulevana kasvualana

Nanoteknologia on uusin, globaalisti nouseva alue, joka tulee leviämään kaikille luonnon-tieteellisen tutkimuksen sekä teollisen toiminnan alueille. Vaikka sen sovellukset ovat mukana osaamiskeskusaloilla ja jatkossa myös hyvinvointiteknologian alalla, siihen on syytä panostaa ilman ennakkoon asetettuja toimialarajoituksia.

Nanoteknologia noussee Keski-Suomessa merkittäväksi teknologialaksi muiden vahvojen teknologiaosaamisalueiden rinnalle noin 20 vuodessa. Jyväskylä on Institute of Nanotechnologyn (UK) arvion mukaan Otaniemen ohella toinen Suomen merkittävistä nano-osaamisen keskittymistä. Jyväskylän yliopisto on solminut Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n kanssa sopimuksen, jolla tavoitellaan laajan kansallisen Nano-ohjelman käynnistymistä. Teknologiakeskus koordinoi toimialaa T&K -hakkeiden ja yritys- soveltamisen osalta.

Nanoteknologian panostustarpeet ovat niin suuret, että valtaosa rahoituksesta on hankittava kansallisista, EU:n ja globaaleista lähteistä. Jotta se onnistuisi, tarvitaan alueellista rahoitusta, jolla valmistellaan isompia hankkeita, ja jota käytetään isojen hankkeiden vastinrahoitukseen. Sovellusalueisiin sitomaton vähimmäisrahoitustarve on aluksi 0,1-0,2 miljoonaa euroa vuodessa nousten 0,5-1 miljoonaan euroon 2008 menneessä (yhteensä 1,5–3 miljoonaa euroa). Kun Keski-Suomeen tavoiteltavan kansallisen ja ulkomaisen rahoituksen kokonaisvolyymin arvioidaan olevan ohjelmakaudella vähintään10-20 miljoonaa euroa, alueellisen rahan tarve olisi noin viisi miljoonaa euroa.

Jyväskylän yliopistolla on 5.4 miljoonan euron ohjelma nanoalan tutkimus- ja kehittämisympäristön investointeihin, mistä Jyväskylän yliopiston ja Suomen Akatemialta haettavilla varoilla hankitaan ja rakennetaan tutkimuslaitteita 2.3. miljoonalla eurolla. EU:n tavoite 2 -ohjelmasta osoitetaan rahoitusta 1.3.miljoonaa euroa. Erityisiä ponnisteluja tarvitaan välttämättömän yritysrahoituksen turvaamiseksi.

4.3. Vetovoimatekijöitä vahvistavat hankkeet

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksellä selvitetään helmikuun 2004 loppuun mennessä konserttisalin paikka. Hankkeen mahdollinen EU:n rahoitus on osoitettavissa tästä kohteesta.

Jyväskylä Human Technology City

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje