Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN EU:N TAVOITE 2 -OHJELMAN STRATEGIA

3. Yrityskehitys ja kasvuyrittäjyyden edistäminen

Ohjelmissa tulee kiinnittää huomiota paitsi uusien teknologiapohjaisten yritysten käynnistämiseen niin myös yritysten kansainvälistämiseen sekä kansainvälisen liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen. Teknologiayritysten käynnistämisessä teknologiakeskuksen yrityshautomo-toiminnalla on keskeinen rooli. Yritysten kansainvälistymisohjelmia kannattaisi jatkaa kansallisen yhteistyön pohjalta. Koko yrityskehitystoiminnan ja kansainvälistymisohjelmien rahoitusvolyymin tulisi olla 0,5-1 miljoonaa euroa vuositasolla eli yhteensä 2,5-5 miljoonaa euroa vuoteen 2008 mennessä. Yrityskehityksessä kyseessä on teknologiayritystoiminta, josta ICT –sektori muodostaa yhden keskeisen osan.

Keväällä 2003 julkaistussa GEM -tutkimuksessa (Global Entrepreneurship Monitor) selvitettiin ns. kasvuyrittäjyysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui noin 10 000 yritystä 37 maasta, ja sen mukaan vain 3-5 % yrityksistä synnyttää jopa 75% kaikkien uusien yritysten synnyttämistä työpaikoista.

Keski-Suomessa tarvitaan kaikkia yrityksiä, mutta erityishuomio työllisyyden ja kasvun edistämiseen pyrkivissä toimissa tulisi kohdistaa potentiaalisiin kasvuyrityksiin.

Kasvuyrityksen piirteitä ovat
- yritys tähtää vähintään 20 työpaikan synnyttämiseen viidessä vuodessa
- yritys tarjoaa tuotteita tai palveluita, joita aikaisemmin ei ollut laajasti tarjolla
- yrityksen hyödyntämät teknologiat eivät ole olleet yleisessä käytössä ja
- yritys tavoittelee kansainvälistä toimintaa.

Kasvuyritys on siis korkeaa teknologiaa kehittävä tai hyödyntävä yritys. Tällainen yritys on aina globaalissa kilpailussa. GEM -tutkimuksen mukaan tällainen teknologiapohjainen kasvuyritys haluaa myös hyödyntää aktiivisia tukitoimia. Se tarvitsee muun muassa tietoa johtavien asiakkaiden tarpeista. Se tarvitsee kilpailijoihinsa nähden erilaistettuja tuotteita tai palveluita. Nopeasti perustamisensa jälkeen se tarvitsee kokeneita liikkeenjohdon ammattilaisia, niin operatiiviseen työhön kuin hallitustyöskentelyyn. Se tarvitsee oman pääoman ehtoista rahoitusta bisnesenkeleiltä ja pääomasijoittajilta.

Jos tavoitteeksi asetetaan tehokas yrityskehitys kansainvälisille markkinoille, aloitusvaiheessa (ns. siemenvaihe) tarvittavan ei-kaupallisen pääomarahan volyymi on noin nelinkertainen arvioituihin kehittämismenoihin verrattuna eli 2-4 miljoonaa euroa vuodessa. Puolet siitä ohjautuisi todellisiin kasvuyrityksiin, joita on enintään 20 % uusista teknologiakeskuksen yrityskehityksen yrityksistä, ja puolet muihin teknologiayrityksiin.

Vaikka pääomasijoitustoiminta on vielä alamaissa, niin se tulee pian elpymään. Hyvät kasvuyrityshankkeet saavat pääomarahaa näinäkin päivinä. Jatkossa entistä isompi osa pääomasta pitäisi tulla Suomen ulkopuolelta - yrityksen päämarkkina-alueilta yhteissijoituksina suomalaisten tahojen kanssa. Tällaisen kansainvälisen kasvuyrityksen tulisi saada liikevaihdostaan yli 95%:a Suomen rajojen ulkopuolelta - vain näin yrityksestä voi tulla merkittävä peluri globaalistikin. Alkuvaiheen yrittäjävetoisesta toiminnasta pitää pystyä siirtymään nopeasti ammattimaisesti johdettuun liiketoimintaan.

3.1. Teknisen osaamisen vahvistaminen ja turvaaminen Keski-Suomessa

Yliopistolaitosta koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa sisällyttämällä yhteiskunnalliset palvelut yliopistojen tehtäviin. Siinä yhtenä keskeisenä kohteena on alueellinen kehittäminen. Voidakseen osallistua mahdollisimman täysipainoisesti alueelliseen kehittämiseen yliopiston tavoitteena on vahvistaa teknisen osaamisen koulutusta ja tutkimusta.

Jyväskylän yliopistossa teknistieteellisen koulutuksen suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on ollut uudistavan, teollisuutta palvelevan koulutuksen toteuttaminen. Tätä kautta pyritään uudenlaisten, yhteiskuntaan laajasti ulottuvien innovaatioiden tuottamiseen, mitä tarvetta sekä Sitran että Valtion tiede- ja teknologianeuvoston tuoreet katsaukset korostavat.

Jyväskylän yliopistossa koulutuksessa on mahdollista yhdistää teknisen alan korkein opetus ja tutkimus liiketoimintaosaamisen lisäksi myös ihmisen ja kulttuurin huomioonottavaan opetukseen ja tutkimukseen uudenlaisella tavalla. Jyväskylän yliopistolla on erinomaiset edellytykset vastata sekä maakunnan elinkeinoelämän että laajasti kansainvälistyvien yritysverkostojen asettamiin kehittämishaasteisiin ja lisätä tekniikan alan vetovoimaisuutta myös naisopiskelijoiden keskuudessa.

Jyväskylän yliopisto ei tavoittele laajaa, taloudellisesti raskasta koulutusta, vaan pohjana on jo yliopistossa oleva osaaminen, joka painottuu moderneille alueille. Koulutus suuntautuisi alueellisista lähtökohdista tarkkaan valituille, yliopistoa profiloiville ja kansallista koulutustarjontaa täydentäville aloille.

Tarkoitus vahvistaa erityisesti seuraavia teollisuutta palvelevia kärkialoja: 1) informaatio-teknologia, 2) nanoelektroniikka, 3) teollisuusfysiikka, 4) teollisuuskemia ja 5) ympäristö-teknologia. Lisäksi kehitetään muuta koulutusta tukevana tuotantotaloutta. Hankkeeseen liittyy myös teknologiayrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen taloustieteiden tiedekunnassa.

Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen on suunniteltu otettavaksi 120 opiskelijaa. Tohtoritutkintojen tavoitteena on kymmenen vuodessa.

Kärkialat täydentävät Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknisen alan koulutustarjontaa. Sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun teknisen alan kehittäminen kuuluu korkeakoulujen alueellisen kehittämisstrategian päätavoitteisiin.

Hankkeen kokonaiskustannukset viideltä vuodelta ovat 13,5 miljoonaa euroa. Hankkeen ollessa täydessä laajuudessa vuosikustannukset ovat 4,5 miljoonaa euroa. Koska lähtökohtana on jo nykyisin Jyväskylän yliopistossa oleva osaaminen, hankekustannukset kohdistuvat viiden vuoden ylimenokauteen. Teknistieteellisen koulutuksen vahvistamisen kustannukset tullaan valtaosiltaan kattamaan yliopiston omin varoin. Viiden vuoden ylimenokaudeksi tarvitaan kuntien, yritysten ja säätiöiden rahoitusta sekä mahdollisesti tukea EU-rakennerahastosta yhteensä kaksi miljoonaa euroa.

Jyväskylä Human Technology City

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje