Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Terveyspalvelut » Terveysblogi » Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat
19.6.2018

Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat

Tämä voi olla joko sopivaa taukojumppaa, tai sitten esimerkki siitä mitä parhaimmillaan mahtuu yhteen fysioterapeuttiopiskelijan työharjoittelupäivään. Olen loppuvaiheen fysioterapeuttiopiskelija ja suoritan viimeistä, syventävää harjoitteluani Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa Väinönkadun toimipisteellä. Harjoittelussani syvennän tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiaan liittyvää osaamistani ja pian harjoitteluni jälkeen koittaa valmistuminen.

Väinönkadulla tarjotaan fysioterapiaa mm. Keskustan että Kuokkalan alueen asukkaille. Kiireellisiin kiputiloihin apua saa fysioterapeutin suoravastaanotolta Tapionkadulla sijaitsevalta terveysasemalta, kun täällä Väinönkadulla puolestaan keskitytään kiireettömään vastaanottoon, lääkinnälliseen kuntoutukseen, ryhmätoimintaan ja kotihoidon fysioterapiaan.

Työyhteisö Väinönkadulla koostuu tällä hetkellä 10 fysioterapeutista ja yhdestä kuntohoitajasta. Suuri työyhteisö on harjoittelijan näkökulmasta rikkaus, sillä viikkojen aikana pääsee useamman eri fysioterapeutin ohjaukseen ja seuraamaan heidän työotteitaan. Jokaiselta oppii jotain, mutta tärkeintä on pyrkiä muodostamaan itselleen sopivat vuorovaikutuksen tavat, tutkimukselliset otteet ja ohjaustyylin. Koska asiakasvolyymi on suuri, niin myös mahdollisia asiakastilanteita on paljon.

Tavanomainen harjoittelupäivä saattaa sisältää kahdesta kolmeen asiakaskäyntiä sekä ryhmäohjausta altaassa tai kuntosalilla. Asiakastilanteissa saa ottaa vastuuta niin paljon kuin vain haluaa, ja asiantuntevien fysioterapeuttien ohjauksessa on varma ja luottavainen olo toimia. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen olisi kuva ainakin yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista, niiden fysioterapeuttisesta tutkimisesta ja kuntouttamisesta.

Sekä fysioterapiaopinnoissa että myös kliinisessä työssä tärkeässä osassa ovat havainnointi ja kliininen tutkiminen. Kuitenkin jopa tätä tärkeämpi vaihe vastaanottotilanteessa on asiakkaan kohtaaminen ja kiireetön kuunteleminen. Se mitä tapahtuu ensimmäisenä sen jälkeen, kun asiakas astuu ovesta sisään, määrittelee paljon sitä, miten asiakas sitoutuu ja motivoituu fysioterapeutilta saamiinsa harjoitteisiin sekä auttaa fysioterapeuttia kohdentamaan ja rajaamaan tulevaa tutkimusta.

Hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT/ACT) menetelmät ovat rantautumassa myös fysioterapiaan, ja näillä menetelmillä voidaan tukea asiakasta tekemään muutoksia arkeensa, jotka mahdollistavat harjoitteiden säännöllisen tekemisen. HOT-menetelmillä on saatu vaikuttavia tuloksia paitsi erilaisten henkisen hyvinvoinnin haasteiden hoidossa, niin myös fyysisesti aktiivisemman elämäntavan ja elämäntapamuutosten toteuttamisen tukemisessa.

HOT-menetelmissä keskitytään muun muassa asiakkaalle tärkeiden asioiden kartoittamiseen, ja miten kipu on näihin tärkeisiin asioihin vaikuttanut. Lisäksi kartoitetaan asiakkaan aiempia ratkaisuyrityksiä kivun hallintaan saamiseksi ja ovatko ne vieneet häntä hänen toivomaansa suuntaan. Yhdessä asiakkaan kanssa luodaan selkeä toimintasuunnitelma harjoittelun toteuttamiseksi ja pohditaan mahdollisia esteajatuksia ja halukkuutta kohdata esimerkiksi kipua harjoittelun tai liikunnan aikana.

Tavoitteiden mukainen toiminta ei välttämättä tunnu aina mukavalta ja HOT-menetelmissä yhtenä työskentelyn aiheena ovat epämukavat ajatukset ja tunteet sekä niiden hyväksyntä. Kipujen hyväksymistä ja niiden kanssa elämistä voidaan edistää erilaisilla hyväksyntää edistävillä harjoituksilla ja tietoista läsnäoloa lisäävillä mindfullness-harjoituksilla. Tietoiseen läsnäoloon tähtäävät harjoitukset auttavat asiakasta suuntaamaan toimintaansa niihin asioihin, jotka ovat hänelle tärkeitä.

Uskon, että HOT-menetelmien ottaminen osaksi asiakastilannetta paitsi parantaa terapeutin ja asiakkaan välistä vuorovaikutussuhdetta, niin myös parantaa asiakkaan sitoutumista harjoitteiden tekemiseen ja parantaa asiakkaan minäpystyvyyttä. Haasteena menetelmien käyttöönotolle saattavat olla aikaresurssit ja fysioterapeutin oma kiinnostuneisuus menetelmien käyttöön.

Susanna Tommola, fysioterapeuttiopiskelija (3. vuosi)

JYTE - Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (Jyte) tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Hankasalmen, Jyväskylän ja Uuraisten kuntien noin 140 000 asukkaalle. Erikoissairaanhoidon palveluja kuntalaiset saavat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kautta.

Etsitkö näitä?

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje