Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

Koululaisen liikunta ja lepo

Liikunta

Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7-12-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 2 tuntia ja 13-18-vuotiaiden 1-1½ tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Liikunnan ei tarvitse olla pitkäkestoista, vaan lyhyet ja toiminnalliset 10-15 minuutin tuokiot pitkin päivää riittävät. Koululaisen päivän liikunta koostuu mm. koulumatkoista, koululiikunnasta, välituntiliikunnasta ja vapaa-ajan liikunnasta. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää ja ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia.

Miksi liikkua?

  • Päivittäinen liikkuminen on hyvinvoinnin ja terveyden perusta.
  • Liikkuva lapsi/nuori liikkuu myös aikuisena.
  • Liikunta tukee itsetuntoa ja oppimista.
  • Liikunta vahvistaa luustoa sekä ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja ylipainoa.
  • Aktiivisen toiminnan tuottama väsymys on luonnollista ja auttaa nukkumaan riittävästi ja hyvin.
  • Liikunta vaikuttaa positiivisesti mielialaan. Stressi, kiire, murheet yms. unohtuvat ja itsearvostus lisääntyy.

Uni ja lepo

Viisaiden ruokavalintojen lisäksi liikunta ja riittävä määrä unta pitävät koululaisen pirteänä ja iloisena. Kasvavalle lapselle ja nuorelle riittävä uni on erityisen tärkeää. Kouluikäisen lapsen ja nuoren unentarve on keskimäärin 9-10 tuntia yössä, mutta kasvun aikana unentarve kuitenkin lisääntyy.

Unen merkitys

  • Aivot palautuvat päivän virikkeistä. Päivällä opitut asiat siirtyvät unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Riittävällä unella onkin yhteys keskittymiseen ja koulumenestykseen.
  • Edistää luovuutta ja helpottaa päättelykykyä.
  • Unen aikana erittyy kasvuhormonia, siksi riittävä uni on tärkeää kasvuiässä.
  • Auttaa pitämään mielialan hyvänä ja virkeänä.
  • Riittävän yöunen jälkeen aamupalakin maistuu paremmin.

Univaje

  • Haittaa uuden oppimista ja lisää virheitä opinnoissa.
  • Voi edistää tiettyjen kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen, syntymistä. Väsymys voi aiheuttaa myös lievempiä oireita kuten päänsärkyä.
  • Heikentää vastustuskykyä jolloin sairastuu helpommin tartuntatauteihin.
  • Vaikuttaa negatiivisesti mielialaan ja voi aiheuttaa myös psyykkisiä oireita kuten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
  • Lisää tapaturmariskiä ja on vaaratekijä myös liikenteessä.
  • Voi aiheuttaa painonnousua, koska ruokahalu kasvaa ja mieli tekee etenkin runsaskalorista syötävää.

Säännölliset nukkumaanmenoajat auttavat ylläpitämään unirytmiä. Vanhempien on hyvä olla määrätietoisia ja johdonmukaisia koululaisensa nukkumiseen liittyvissä asioissa. Kun koululainen noudattaa säännöllistä rytmiä myös viikonloppuisin niin arkipäivinä on helpompi herätä. Viikonlopun nukkumaanmeno ja heräämisaika eivät sen vuoksi saisi merkittävästi erota arjen rytmistä.

Rauhallisen yöunen takaamiseksi päiväjärjestys ei saisi olla liian kiireinen, vaan koululaisella tulisi olla koulun ja harrastusten lisäksi aikaa myös pelkkään oleiluun, ilman kiirettä ja aikataulua. Lisäksi rauhoittuminen ajoissa illalla ennen nukkumaanmenoa sekä tutut iltarutiinit auttavat turvaamaan hyvän yöunen.

Liikunta on unen kannalta erittäin tärkeää. Rasittavasta urheilusuorituksesta tulisi olla vähintään kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta keho ehtisi palautua ja uni olisi rauhallista.

JYTE - Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (Jyte) tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Hankasalmen, Jyväskylän ja Uuraisten kuntien noin 140 000 asukkaalle. Erikoissairaanhoidon palveluja kuntalaiset saavat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kautta.

Etsitkö näitä?

hyvis.fi

Klikkaamalla Hyviksen banneria siirryt suoraan kirjautumaan Keski-Suomen OmaHyvis-palveluun pankkitunnuksillasi.

Linkkejä:

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje