Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

Lähisuhde- ja kuritusväkivalta

Terveydenhuollon ammattilaisina kouluterveydenhuollon terveydenhoitajalla ja lääkärillä on lain osoittama velvollisuus puuttua väkivaltaan. Kouluterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä vaikuttaa väkivaltaan liittyviin asenteisiin.

Kuritusväkivallalla tarkoitetaan sellaista lapsen fyysistä satuttamista, jonka tarkoituksena on rankaista lasta tai säädellä hänen käyttäytymistään. Tyypillisimpiä kuritusväkivallan muotoja ovat tukistus, luunapit, läpsiminen, töniminen, repiminen, piiskaaminen tai muu lapsen kovakourainen käsittely. Kuritusväkivalta voi olla fyysisen kurittamisen lisäksi henkistä: vähättelyä, uhkailua ja ilkkumista.
Kuritusväkivalta on haitallista lapselle ja ihmisarvon vastaista eikä se ikinä kasvata lasta. Lapselle kuritusväkivalta viestii, että väkivalta on sallittua ja se on hyväksyttävä tapa ratkaista riitatilanteita. Se kertoo lapselle, että vahvempi voittaa ja että omassa lähipiirissäkin voi joutua pelkäämään.

Kuritusväkivalta on ollut Suomen laissa kielletty ja rangaistava pahoinpitelyrikos jo vuodesta 1984.

Lapset altistuvat herkästi väkivallalle, koska ovat sekä psyykkisesti että fyysisesti riippuvaisia vanhemmistaan. Vanhempi, joka käyttää väkivaltaa joko toista aikuista tai lasta kohtaan, saa aikaan lapsessa turvattomuutta ja pelkoa. Vanhemmat, jotka eivät kykene suojelemaan lasta väkivallalta, altistavat lapset väkivallalle ja aiheuttavat vakavia seurauksia lapsen fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle.

Lapselle pahinta on nähdä toisen vanhempansa tulevan hakatuksi tai halvennetuksi. Lapsen luottamus turvaa antaviin ja suojeleviin vanhempiin horjuu. Turvallinen koti muuttuu pelottavaksi paikaksii. Pitkään kotona väkivallalle altistettu lapsi traumatisoituu. Tämä voi näkyä lapsella kehityksen viivästymisenä ja oppimisen vaikeuksina, itsetunnon ja tunne-elämän ongelmina, psyykkisenä oireiluna tai väkivaltaisena käytöksenä. Jokainen lapsi ja nuori reagoi kokemaansa väkivaltaan eri tavoin riippuen monesta eri tekijästä, mutta vaikutukset lapsen kehitykseen ja myöhempään elämään saattavat olla vakavat.

Kouluterveydenhuoltoon on syytä olla yhteydessä mahdollisen väkivaltakokemuksen tai perheessä ilmenneen väkivaltatilanteen jälkeen. Ammatiilaisen kanssa mietitään, minkälaisesta tuesta kukin perhe hyötyisi.

Lisätietoa sekä apua ja tukea väkivaltaan liittyviin tilanteiisin löytyy täältä:

JYTE - Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (Jyte) tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Hankasalmen, Jyväskylän ja Uuraisten kuntien noin 140 000 asukkaalle. Erikoissairaanhoidon palveluja kuntalaiset saavat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kautta.

Etsitkö näitä?

hyvis.fi

Klikkaamalla Hyviksen banneria siirryt suoraan kirjautumaan Keski-Suomen OmaHyvis-palveluun pankkitunnuksillasi.

Linkkejä:

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje