Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

Synnytys

 Synnytys on täysiaikanen, kun raskaus on kestänyt 37 viikkoa ja yliaikainen, kun sen kesto on yli 42 viikko.

Synnytys jaetan kolmeen vaiheeseen, jotka ovat avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisten poistuminen. Synnytys voi alkaa supistuksilla tai lapsiveden menolla. Synnytyksen aikana seurataan sekä äidin että sikiön vointia tarkkaan, jotta häiriöt voidaan todeta ajoissa. Suomessa synnytykset hoidetaan sairaaloissa, koska normalikin synnytys voi joskus muuttua riskitilanteeksi. Tavallisen alatiesynnytyksen hoitaa kätilö. Jos synnytyksen yhteydessä tarvitaan toimenpiteitä, mukana on lääkäri.

Synnytyksen käynnistymisen perussyytä ei tunneta. Kohtu supistelee kivuttomasti koko raskauden ajan, mutta viimeisellä viikoilla supistukset alkavat lisääntyä ja kohdunkaula kypsyy. Synnytystä edeltää usein ohimenevä, muutamia tunteja kestävä kohdun supistelu, joka ei aina vielä merkitse synnytyksen käynnistymistä. Ns. limatulppa, jossa voi olla myös mukana verta, irtoaa kohdun suulta yleensä 1-7 vrk ennen varsinaista synnytyksen käynnistymistä. Varsinaiset synnytyssupistukset ovat säännöllisiä ja tulevat alussa vähintään 10 minuutin välein ja sitten tihentyvät. Supistuksen aikana kohtu tuntuu kovalta ja supistus tuntuu kivuliaalta. Supistusten aikana kohdunkaula lyhenee ja avautuu, mihin voi liittyä verislimaista vuotoa.

Synnytys voi alkaa lapsiveden menolla, kun sikiökalvot puhkeavat. Useimmiten supistukset alkavat vähitellen muutaman tunnin kuluessa, mutta jos näin ei käy, supistukset käynnistetään.

Synnytykseen valmistautuessa voi täyttää synnyttäjän toivelistan ja tulostaa se mukaan sairaalaan. Toivelista löytyy täältä.

Milloin lähteä sairaalaan?

Synnytyksen vaiheet

Avautumisvaihe

Avautumisvaihe voi kestää useita tunteja. Avautumisvaihe on alkanut, kun supistukset ovat säännöllisiä ja kohdunsuu on avautunut 2–4 cm:iin. Kohdunsuu avautuu täysin auki eli 10 cm:iin, sinä aikana tarjoutuva osa laskeutuu lantion pohjalle. Ensisynnyttäjillä tämä vaihe kestää noin 7–9 tuntia, uudelleensynnyttäjillä vähemmän.
Synnytyksen aikana seurataan äidin verenpainetta, pulssia ja lämpöä. Sikiön vointia seurataan sykekäyrällä (kardiotokografia, KTG). Myös lapsiveden värin tarkkaileminen kuuluu seurantaan. Avautumisvaihe päättyy, kun kohdunsuu on täysin auki ja tarjoutuva osa on lantionpohjalla.

Ponnistusvaihe

Äidille tulee ponnistustarve, kun sikiön painaa peräsuolta ja välilihaa. Lapsi syntyy äidin ponnistaessa supistuksenaikana, kätilön tukiessa välilihaa. Joskus väliliha joudutaan leikkaamaan. Ponnistusvaihe kestää lyhimmillään muutaman minuutin ja pisimmillään jopa pari tuntia. Joskus synnytystä nopeutetaan imukupin avulla.
Suomessa suurin osa synnyttää puoli-istuvassa asennossa, mutta myös vaihtoehtoisia asentoja ja apuvälineitä, kuten synnytysjakkaroita voidaan kokeilla. Äiti pystyy yleensä parhaiten itse arvioimaan parhaan ponnistamisasennon.

Jälkeisten syntyminen

Lapsen synnyttyä kohtu supistuu nopeasti ja istukka irtoaa supistusten myötä, yleensä tunnin kuluessa. Istukka poistetaan vatsan päältä painaen ja samalla kevyesti napanuorasta vetäen. Tässä vaiheessa verta vuotaa keskimäärin 500 ml. Jos istukka ei irtoa, se joudutaan irrottamaan käsin, ja samalla tehdään kohdun kaavinta. Toimenpide edellyttää anestesiaa.

Synnytyskivun hoito

Synnytyksen jälkeen voi käydä vastaamassa synnytyskokemuskyselyyn. Synnytyskokemuskysely löytyy täältä.

Neuvoja isälle/tukihenkilölle tai puolisolle

Synnytyksessä mukana oleva tukihenkilö voi olla tulevan lapsen isä, puoliso, perheen ystävä, sukulainen tai erityiskoulutuksen saanut tukihenkilö. Tukihenkilön tärkein tehtävä synnytyksessä on olla äidin henkisenä tukena, rohkaista ja kannustaa äitiä. On tärkeää, että äiti saa itse valita ottaako tukihenkilön mukaan synnytykseen vai ei. Toisaalta synnytykseen mukaan tuleminen on vapaaehtoista, eikä ketään voi pakottaa tulemaan mukaan. Tukihenkilön mukanaolo synnytyksessä luo äidille turvallisuutta ja vähentää pelkoja. Tukihenkilö voi olla äidin seurana, sillä kätilö ei pysty olemaan saman perheen kanssa koko synnytyksen aikaa. Perhesynnytyksessä vanhempien välinen parisuhde yleensä lujittuu ja yhteenkuuluvuus lisääntyy. Molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus vahvistuvat ja vastuuntunne omasta lapsesta alkaa heti syntymän jälkeen. Tämä ensitapaaminen voi edistää vanhempi-lapsi -suhteen muodostumista. Vanhemman rooli vahvistuu, hän saa itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihinsä.

Synnytyksestä ja siihen valmistautumisesta keskustellaan neuvolakäynneillä.

Synnytysvalmennusvideot voi katsoa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin verkkosivuilta.
Kahdeksanosaisessa videosarjassa käydään läpi synnytyksen käynnistyminen, sairaalaan tuloon valmistautuminen ja synnytysvastaanotolle saapuminen, luonnollinen ja lääkkeellinen kivunlievitys, synnytyksen eri vaiheet, keisarileikkaus, synnytyksen jälkeinen aika synnytysvuodeosastolla, tukihenkilön rooli synnytyksessä sekä viimeisessä video-osuudessa kerrotaan, mitä ovat vilvoitteluhuone ja vastasyntyneiden osasto. Videot voit katsoa täältä.

Lisätietoa perhevalmennuksesta saat neuvolastasi.

Lue lisää synnytyssairaalastasi täältä.

JYTE - Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (Jyte) tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Hankasalmen, Jyväskylän ja Uuraisten kuntien noin 140 000 asukkaalle. Erikoissairaanhoidon palveluja kuntalaiset saavat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kautta.

Etsitkö näitä?

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje