Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

Kotihoito-ohjeita

Allerginen nuha

Väestöstämme runsaalla parilla kymmenellä prosentilla esiintyy allergista nuhaa. Allergista nuhaa poteva henkilö on usein herkistynyt joko siitepölylle (kuten koivu, leppä ja heinäkasvit), eläinhilseelle tai jauhoille, harvemmin kemikaalille. Samanlaista nuhaoireilua esiintyy myös ilman allergiaa. Näitä nuhaoireita on noin 30–40 prosentilla keski-ikäisestä kansastamme, ja oireella on monta nimeä, kuten muu yliherkkyysnuha ja ei-allerginen nuha.

Oireet

Niin allergisessa kuin muussa yliherkkyysnuhassakin on kirkasta vuotoa nenästä, nenän tukkoisuutta, aivastelua, täyttymisen tunnetta nenässä ja nenän sivuonteloissa. Allergisen nuhan yhteydessä usein myös silmien sidekalvo voi tulehtua, jolloin silmät kutiavat, punoittavat ja silmäluomet turpoavat jonkin verran. Ei-allergisen nuhan yhteydessä silmäoireita on vähemmän. Astmaoireita esiintyy joka viidennellä allergista nuhaa potevalla.

Taudin toteaminen ja hoito

Kausiluonteisen allergisen nuhan oireet alkavat, kun allergiaa aiheuttava kasvi alkaa kukkia ja loppuvat kukinnan loppuessa tai pian sen jälkeen. Näin ollen kausiluonteisen allergian nuhan diagnoosi on yleensä helppo. Oireiden aikana nenän limakalvo on turvonnut ja väriltään sinipunainen. Nenästä tuleva erite on kirkasta.

Tarvittaessa allergia voidaan varmistaa ihopistokokeilla tai verikokein. Toisinaan allergia onnistutaan löytämään vain nenäaltistuskokeella.

Tavallisesti allerginen nuha pysyy kurissa antihistamiinitableteilla, joita saa apteekista myös ilman reseptiä. Hankalissa oireissa voidaan antihistamiinin ohella käyttää nenään sumutettavaa kortisonia tai kromoglikaattia, eli allergisen nuhan nenäsuihketta.

Jos oireet eivät pysy kurissa hoidosta huolimatta (antihistamiinin ja nenäsuihkeen käyttö), voi terveysasemalle olla yhteydessä. Toisinaan oireiden vuoksi voidaan aloittaa 3–5 vuotta kestävä siedätyshoito.

Lähde: Terveyskirjasto Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha Hannuksela 2013*

Linkkejä:
Terveyskirjasto: Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha (Hannuksela 2013) *
Terveyskirjasto: Ihopistokokeet (Hannuksela-Svahn 2014) *
Terveyskirjasto: Siedätyshoito (Hannuksela 2012) *
Allergia-, iho- ja astmaliitto*

Flunssa

Syyt ja oireet

Flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttavat sadat eri virukset, yleisimpinä rinovirukset. Yleiskunto ratkaisee, onko töistä jäätävä pois. Tartuttamisen välttämiseksi töistä pois jäänti ei ole tarpeen, sillä väestössä liikkuu koko ajan paljon flunssaa aiheuttavien viruksien kantavia henkilöitä, jotka ovat terveitä, eikä yksittäisen henkilön poistuminen vaikuta merkittävästi muiden sairastumisriskiin. Olennaista virusten leviämisessä on muistaa hyvä käsihygienia ja yskimistekniikka.

Tyypillisesti oireena ovat kurkkukipu tai nenän kirvely ja myöhemmin nuha ja yskä. Aikuisilla on usein kuumeinen olo, mutta lapsilla on usein korkeakin kuume (eli yli 38,5 °C).

Kotihoito

Flunssan hoito on oireen mukaista ja oireita voidaan lievittää lääkkein. Oireita voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä (kuten ibuprofeeni) tai kuumetta alentavilla lääkkeillä (kuten parasetamoli). Nenää avaavat suihkeet saattavat helpottaa hengitystä. Yskänlääkkeistä saatava apu on vähäistä. Yskänlääkkeistä voi kuitenkin olla hyötyä, jos yskä vaikeuttaa nukahtamista. Reseptillä saatavat yskänlääkkeet eivät ole käsikauppalääkkeitä tehokkaampia.

Äänenkäheyden parasta hoitoa on välttää puhumista. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia enemmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen. Riittävästä juomisesta on hyvä huolehtia.

Höyryhengityksestä voi olla apua flunssan oireisiin. Höyryhengitystä voi toteuttaa joko sähkökäyttöisellä laitteella tai suihkuttamalla kylpyhuone höyryiseksi ja oleskelemalla siellä muutamia kertoja päivässä 10-20 minuuttia. Suurten C-vitamiiniannosten jatkuva nauttiminen ei vähennä flunssien määrää, mutta voi lyhentää oireiden kestoa. Sinkin käyttö imeskelytablettina annoksella joka on vähintään 75 mg/vrk lyhentää oireiden kestoa noin vuorokaudella, mikäli hoito on aloitettu 24 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Haittana sinkin käytöstä voi aiheutua vatsaoireita ja pahaa makua suussa.

Apteekista voi kysyä tuotteita flunssan hoitoon. Kuitenkin osa kaupattavista tuotteista näyttää tutkimusten valossa tehottomilta. Keskimäärin flunssan oireet kestävät noin kymmenisen päivää ja toisilla jopa kolme viikkoa, riippumatta siitä, onko flunssan oireita erityisesti hoidettu. Tavallisessa flunssassa antibiootista ei ole apua.

Hoitoon hakeutuminen

Hoitoon tulee hakeutua, mikäli tautiin liittyy aikuisella korkea kuume ja voimakas uupumus. Jos hengittäminen on selkeästi raskasta, on hyvä varmistuttaa, ettei kyseessä ole alkava bakteerikeuhkokuume. Myös jos oireet ovat olleet selvästi paranemassa ja uusiutuneet parin viikon kuluessa, on varmistettava, ettei kyseessä ole bakteerin aiheuttama jälkitauti (kuten keuhkokuume tai nenän sivuontelotulehdus).

Lähteet: Sairaanhoitajan vastaanoton ohjeet: Aikuisen nuha, yskä ja kuume (flunssa), Kärkinen 2011, Terveysportti.
Nuhakuume, flunssa & Flunssan, eli nuhakuumeen itsehoito, Terveyskirjasto, Lumio 2017.
Aikuisten hengitystieinfektiot, Liira & Jousimaa 2016, Terveysportti.)

Linkkejä:
Terveyskirjasto: Nuhakuume, flunssa*
Terveyskirjasto: Flunssan eli nuhakuumeen itsehoito *

Infektiot ja päivähoito

Lasten infektiolääkäreiden ohjeet siihen, milloin lapsen voi viedä päivähoitoon ja miten pitkään tarttuvien lastentauteihin sairastuneen lapsen täytyy pidättäytyä päivähoidosta * (Terveyskirjasto)

Influenssa

Oireet

Influenssaa esiintyy joka talvi, epidemiahuippu on yleensä tammi-helmikuussa. Influenssa on ylempien hengitysteiden tulehdus, jonka aiheuttaa influenssavirukset. Tyypillisesti aikuisilla tauti alkaa rajusti ja äkillisesti, jolloin esiintyy korkeata kuumetta, lihassärkyä sekä yskää, mutta ei nuhaa. Lapsilla on usein myös nuhaa jo taudin alkuvaiheessa. Influenssa tarttuu kosketustartuntana ja hengitysilman välityksellä. Itämisaika on noin 1-7 vuorokautta. Viruksen eritys saattaa alkaa jo paria päivää ennen kliinisiä oireita. Merkittävien oireiden keston on yleensä kolmesta kahdeksaan vuorokauteen. Komplikaatioina voi aikuisille tulla esim. keuhkokuume, lapsilla taas yleisimmin välikorvatulehdus.

Ehkäisy ja kotihoito

Influenssaa ehkäistään rokotteella ja hyvällä käsihygienialla. Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja riskiryhmiin kuuluvat (riskiryhmät THL:n sivulla). Influenssan hoito on oireenmukaista. Oireenmukainen hoito on samanlaista, kuten tavallisessakin flunssassa, tärkeimpänä lepo, tulehduskipulääke ja kuumetta alentava parasetamoli. Kuitenkin influenssaan on olemassa viruslääkehoito, jota voidaan harkita lapsipotilaille, raskaana oleville ja poikkeavan voimakasoireisille, sekä riskiryhmiin kuuluville potilaille. Kyseinen hoito tulisi aloittaa 48 tunnin sisällä oireiden alkamisesta.

Hoitoon hakeutuminen

Mikäli yleisvointi on huonompi kuin mihin flunssassa on tottunut, tauti on korkeakuumeinen tai jos oireet palaavat lievittymisen jälkeen, on hyvä hakeutua terveysasemalle arvioon. Myös jos influenssan oireita potevalla on perussairaus, tai hän kuuluu riskiryhmään (riskiryhmät THL:n sivulla), on arvioon hakeuduttava tavallista herkemmin.

Lähteet: Influenssa – Pikatietoa, Terveysportti 2017. Influenssa, Lääkärin käsikirja, Terveysportti 2016. THL Influenssa 2018

Linkkejä: Terveyskirjasto: Influenssa*

Kurkkukipu

Syyt ja oireet

Kurkkukivun syitä on monia, yleisimmin nielun tulehdukset ja nenän tukkoisuuden aiheuttama nielun kuivuminen. Tulehdus nielussa voi olla viruksen tai bakteerin aiheuttama. Streptokokkibakteeri A:n aiheuttama nielutulehdus (eli ”angiina”) on bakteerinielutulehduksista yleisin, mutta sitä yleisempiä ovat hengitystieviruksista aiheutuva nielutulehdus ja kipu. Viruksen aiheuttamassa flunssassa nenä tukkeutuu, jolloin suun kautta tapahtuva hengitys kuivattaa nielua, joka aiheuttaa kurkkukipua. Myös nielua ärsyttävät tekijät, kuten tupakka, kemikaalit ja pöly voivat aiheuttaa kurkkukipua. Usein kurkkukipu säteilee myös korviin. Kilpirauhasen tulehdus voi oireilla pitkällisen jomotuksena joko kilpirauhasen seudulla kaulan alaosassa sekä myös leukaperissä ja korvan seudulla.

Usein kurkkukipu on ensioire flunssasta, ja kipu menee ohi muutamassa päivässä. Kurkkukipua voi hoitaa kotona itse, mikäli siihen ei liity kaulan, nielun tai kasvojen turvotusta, hengitysvaikeutta tai jotakin muuta oloa selkeästi hankaloittavaa oiretta. Kurkkukipua voi lievittää tulehduskipulääkkeillä, lämpimillä juomilla ja puudutteita sisältävillä imeskelytableteilla, joita voi ostaa apteekista ilman reseptiä.

Hoitoon hakeutuminen

Kiireellistä hoitoa vaativia tiloja ovat kurkkukipuun liittyvä hengitysteitä ahtauttava ongelma, kuten allerginen turvotus, vierasesine tai hankala tulehdus, kuten kurkkupaise, sekä kurkunpään tulehdus. Tai, jos kurkkukipuun liittyy jokin seuraavista oireista: yleistilan heikentyminen, vaikeus niellä nesteitä tai sylkeä tai avata suuta, puheen puuroutuminen, hengitysvaikeus, selkeästi näkyvä turvotus kaulalla, kovan kurkkukivun paheneminen makuuasennossa tai mikäli nieluun on mennyt vierasesine tai syövyttävää ainetta.

Hoitoon on syytä hakeutua vuorokauden sisällä jos kipuun liittyy korkea kuume, tai voimakas kurkkukipu toispuoleisesti.

Jos kurkkukipu pitkittyy, eikä sen syynä ole ilmeinen itsestään paraneva syy, on aiheen hakeutua tutkimuksiin, mikäli oireet ovat kestäneet yli viikon ajan.

Lähde: Tietoa potilaalle: kurkkukipu, Saarelma 2017, Terveysportti.

Linkkejä: Terveyskirjasto: Kurkkukipu*

Poskiontelotulehdus

Syyt ja oireet

Tavalliseen flunssaan liittyy lähes aina flunssan ensipäivinä jonkinasteinen nenänielun sivuonteloiden tulehdus. Kuitenkin vain joka sadas niistä potilaista, joilla on flunssan yhteydessä sivuontelontulehduksen oireita, saa aktiivista hoitoa vaativan bakteeritulehduksen. Pelkkään virusperäiseen ylähengitysinfektioon liittyy usein paksunkin liman valuminen nenästä, nenän tukkoisuus ja joskus särkyä ja kiristyksen tunnetta poskipäissä. Jos virustauti johtaa bakteeritulehdukseen, tulevat samat oireet usein takaisin ensin lievityttyään hetkeksi. Bakteeritulehdus alkaa tavallisimmin noin viikon – kymmenen päivän kuluttua ensioireista. Lisäksi oireina voivat olla hajuaistin heikkeneminen ja öisin paheneva yskä.

Kotihoito

Omahoidolla voi lievittää poskiontelon tulehduksen aiheuttamia oireita. Omahoidon keinoja ovat särkylääkkeen ja nenäsuihkeiden käyttö (glukokortikoidisuihkeet ja nenänlimakalvoa supistavat suihkeet), nenäkannuhuuhtelut ja runsas juominen. Kuitenkin on hyvä muistaa, että kaikki eivät saa helpotusta oireisiin limakalvoa supistavista tuotteista, eivätkä ne jouduta paranemista tai estä bakteerijälkitaudin kehittymistä.

Nenäkannun voi ostaa apteekista. Nenäkannuun laitetaan kädenlämpöistä vettä ja tasapintainen teelusikallinen tavallista ruokasuolaa. Tarkemmat ohjeet linkissä alla.

Hoitoon hakeutuminen

Terveysasemalle on hyvä ottaa yhteys, jos oireet viittaavat bakteeritulehdukseen. Yleensä hoitoa vaativa sivuontelotulehdus kehittyy aikaisiin viikon kuluttua flunssan oireiden alkamisen alusta. Poskisärky, jota on kestänyt alle viikon ei vaadi lääkärin hoitoa. Myöskään muutaman viikon kestänyt jatkuva nuha ei vaadi tutkimuksia terveysasemalla, mikäli se on ainoa oire. Jos taas tauti on kaksivaiheinen, jolloin oireet pahenevat uudelleen, on syytä epäillä bakteeritulehdusta. Tämä on aiheellista etenkin silloin, jos kipu poskionteloiden kohdalla pahenee, tai nousee kuume. Välittömän hoidon merkkejä ovat, jos iho kipukohdilla poskipäillä, silmäluomissa tai otsalla turpoaa tai alkaa punoittaa.

Toisinaan sivuontelontulehdus kehittyy ylähampaiden tulehduksen seurauksena. Tätä epäiltäessä tulisi hakeutua hammaslääkärin arvioon. Myös yli neljä viikkoa kestävä yskä voi olla merkki bakteerin aiheuttamasta poskionteloiden tulehduksesta.

Lähteet: Käyvän hoidon potilasversiot; Sivuontelotulehdus. Tietoa potilaalle; Sivuontelotulehdus, Terveysportti Lumio ja Jalanko 2017

Linkkejä:
Terveyskirjasto: Sivuontelotulehdus (poskiontelotulehdus ja otsaontelotulehdus) *

Ripulitauti

Syyt

Ripulitautien ennaltaehkäisyssä olennaista on käsien pesu.

Yleensä äkillinen ripuli johtuu suolistoinfektiosta. Infektion aiheuttajana voi olla bakteeritoksiini (ns. ruokamyrkytys) tai virus. Virukset ja bakteerit pääsevät elimistöön käsien, ruoan tai veden välityksellä.

Lasten kohdalla oksentelua ja ripulointia aiheuttavat yleensä virukset, joista useimmin rotavirus ja adenovirukset, sekä kalikivirukset. Jälkimmäisen aiheuttama tauti on yleinen myös aikuisilla ja usein on kyseessä nopeasti ohimenevä oksentelutauti. Toisinaan ripulitaudit voivat tulla tuliaisina esim. etelänmatkalta. Joskus myös Suomessa voi pilaantunut ruoka tai vesi sisältää viruksia tai bakteereita, joista aiheutuu suolisto-oireita. Tämä on mahdollista etenkin kesäaikaan.

Ripulitaudin tarttuvat yleensä kosketustartuntana. Eli ripulista käsiin joutuneet virukset siirtyvät lapsesta toiseen käsien kautta (esimerkiksi päivähoidossa). Ripuliulosteessa on runsaasti viruksia, joten tartunnan saaminen on helppoa. Myös ripulipotilaan käsissä ollut lelu voi tartuttaa, ja esim. rotavirus säilyy melko hyvin tartuttavana.

Kotihoito

Äkillisissä ripulitaudeissa keskeisintä on huolehtia nestetasapainosta. Yleensä mikrobilääkitykselle ei ole tarvetta. Aikuisen, perusterveen hoito onnistuu yleensä kotona. Nestehoidoksi sopii tuoremehu, vesi ja tee. Makeita virvoitusjuomia ei suositella juotavaksi liikaa, eikä yksistään. Suolaa on hyvä saada taudin alusta alkaen nesteytyksen ohella. Aikuisen karkea nesteentarve vuorokaudessa on 2.5 litraa, mutta vatsataudin yhteydessä tarve nousee noin kolmeen litraan. Ruokaa voi ottaa pieninä annoksina kerrallaan, syöminen ei pahenna ripulia. Nestehoitoon saa apteekista tuotteita, jotka sisältävät suoloja ja sokeria, joista voi valmistaa ns. ripulijuomaa. Kuivuminen on vaarallisempaa lapsille, vanhuksille ja perussairauksia poteville. Näissä tapauksissa vointia on seurattava huolellisemmin.

Hoitoon hakeutuminen

Lasten kohdalla ripulipotilas on hyvä tuoda terveysasemalle tarkastukseen, mikäli

  • ripulipotilas on alle puolivuotias
  • ripuli/oksentelu on yhtämittaista
  • ulosteessa on verta
  • lapsi on väsähtänyt
  • kotihoitokonstit eivät ole riittävät (lapsi ei juo tai oksentaa kaiken)
  • ripulointia jatkuu yli 3 vuorokautta
  • ripulitartunta on peräisin etelänmatkalta
  • ripulipotilaalla on korkea kuume (yli 39°C)

Aikuisten kohdalla arvioon on hakeuduttava, jos

  • jos ripulissa on verta, joka ei johdu peräpukamista
  • oksennuksessa on verta
  • ripuli kestää yli viikon
  • yleistila heikkenee tai on merkkejä nestevajaukset (pienentyneet virtsamäärät, ihon ja kielen kuivuus, silmät kuopalla)
  • vatsa on kipeä

Lähteet: Terveyskirjasto, Suolistotulehdukset, Jalanko 2009. Mikrobien aiheuttamat ripulitaudit, Kantele 2016, Terveysportti. Ripuli- ja/tai oksennustauti, KSSHP:n hoito-ohjeet potilaille

Linkkejä: Terveyskirjasto: Suolistotulehdukset*

Silmän sidekalvotulehdus

Oireet

Sidekalvotulehduksen oireena on usein silmän punoitus, kirvely, vetistys, sitkeä ja märkäinen erite. Aamulla silmät voivat olla liimautuneet yhteen rähmän vuoksi, joka voi viitata bakteeritulehdukseen. Vetistys ja valonarkuus silmässä voi viitata virustulehdukseen.

Syyt

Sidekalvotulehdus voi olla bakteerin, viruksen tai sienen aiheuttama. Mekaaninen ärsytys (silmän hierominen) ja allerginen reaktio sekä kuivasilmäisyys voivat olla sidekalvotulehduksen taustalla.

Alapäävaivojen (kirvely virtsatessa, epätyypilliset eritteet) yhteydessä esiintyvät silmätulehduksen oireet voivat viitata klamydiatartuntaan.

Lapsilla aiheuttajana sidekalvotulehdukseen ovat usein samoja, kuin ylähengitystieinfektioissa. Niinpä lapsen eristäminen päivähoidosta ei ole yleensä tarpeellista lieväoireisessa sidekalvotulehduksessa.

Kotihoito

Ylähengitystieinfektion eli flunssan yhteydessä esiintyvä sidekalvon tulehdus paranee usein hyvin ilman antibioottia. Tulehduksen paranemista voi edistää poistamalla märkäeritettä eli rähmää silmästä useita kertoja päivässä. Tämä ehkäisee bakteerin leviämistä ja kasvua. Puhdistukseen voi käyttää keitettyä jäähdytettyä vettä ja harsotaitoksia/vanulappuja. Huolellisen käsipesun jälkeen erite puhdistetaan silmästä pyyhkien silmän ulkoreunasta nenään päin. Jokainen pyyhkäisy toteutetaan puhtaalla harsotaitoksella/vanulapulla.

Hoitoon hakeutuminen

Terveysasemalle on oltava yhteydessä mikäli silmässä on kipua, silmänalueella on turvotusta, näkö heikkenee tai tulehduksen oireet eivät parane muutamassa päivässä.

Lähteet: Tietoa potilaalle: silmän sidekalvotulehdus, Seppänen 2016, Terveysportti* ja Terveeksi kotikonstein Omahoito-opas/Silmätulehdus

Linkkejä: Terveyskirjasto: Silmätulehdus*

Yskä

Syyt

Ylähengitystieinfektion, eli flunssan, yhteydessä yskä on yleinen oire, ja ylipäätään yskä on oire jostakin sairaudesta, ei itsenäinen sairaus. Näin ollen flunssien yhteydessä yskää esiintyy melkein jokaisella vuosittain. Flunssan yhteydessä esiintyvä yskä paranee yleensä viikossa tai parissa, mutta voi toisinaan kestää pitempään. Jos yskää jatkuu neljästä kahdeksaan viikkoa, voidaan puhua pitkittyneestä yskästä.

Usein ”pitkittyneen” yskän syynä on jonkin virustulehduksen jälkitauti, tavallisimmin poskiontelotulehdus, joka ylläpitää yskänoiretta. Myös astma on mahdollinen. Jos yskää on pitkittyneesti ilman edeltäviä flunssan oireita, on syynä usein jokin muu keuhkosairaus, toisinaan sydänsairaus. Refluksitaudista johtuva happaman mahan sisällön nousu nieluun ja sitä kautta keuhkoputkiin, voi myös olla pitkittyneen yskän taustalla.

Kotihoito

Kotona flunssan yhteydessä esiintyvää yskää voi lievittää höyryhengityksellä (joko sähköisellä laitteella tai höyrystämällä kylpyhuone suihkuttamalla kuumaa vettä ja oleskelemalla siellä muutamia kertoja vuorokaudessa 10-20minuuttia kerrallaan), välttämällä tupakointia ja juomalla runsaasti nesteitä (neste vähentää liman sitkeyttä jolloin lima irtoaa helpommin). Häiritsevään yölliseen yskään voi koittaa yskänärsytystä vähentäviä yskänlääkkeitä, joita saa apteekista ilman reseptiä. Myös hunaja, eukalyptusöljy tai jokin muu nielua ja kurkunpäätä kostuttava neste saattaa lievittää yskää.

Hoitoon hakeutuminen

Hoitoon on hakeuduttava jo samana päivänä, mikäli

  • yskään liittyy hengenahdistusta tai rintakipua
  • yleiskunto on heikko ja kuume on korkea (yli 38,5 °C)
  • perussairaus on pahentunut yskän yhteydessä

Hoitoon on hyvä hakeutua yhden-kahden päivän kuluessa, mikäli yskää on esiintynyt yli viikon ja siihen liittyy yli 38 asteen kuume, eikä yskään liity tuolloin hengenahdistusta, perussairauksia ja yleistila on hyvä.

Kuuden viikon kuluessa hoitoon on hakeuduttava, jos ainoa oire on pitkittynyt yskä.

Lähteet: JYTE Infektiokartta: Yskä. Sairaanhoitajan vastaanoton ohjeet: Aikuisen nuha, yskä ja kuume (flunssa), Kärkinen 2011, Terveysportti. Yskä, Mustajoki 2011, Terveyskirjasto.

Linkkejä: Terveyskirjasto: Yskä*

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje