Karismaattisten tulkintojen konsertti
Keskiviikko 28. maaliskuuta merkitsee Jyväskylä Sinfonian ohjelmistossa mielenkiintoista kulttuurielämystä: kevätkauden kuuluisin kapellimestarivieras, Sir Neville Marriner saapuu tuolloin orkesterin vieraaksi. Kamariorkesteri Academy of Saint-Martin-in-the-Fieldsin perustajana ja kapellimestarina maailmanmaineeseen noussut englantilainen Marriner tunnetaan laajasta repertuaaristaan, mutta erityisesti mieltymyksestään barokkimusiikkia ja Mozartin tuotantoa kohtaan. Elokuvamaailmaa syvällisemmin tunteva yleisö saattaa muistaa Marrinerin myös kahdeksan Oscaria voittaneesta, Mozartin elämäntarinaan pohjautuvasta elokuvasta Amadeuksesta, jonka musiikillisena johtajana hän toimi. Tämä aatelisarvon musiikillisten ansioidensa kautta saavuttanut kapellimestari luotaa Jyväskylä Sinfonian klassismin tyylikauden tunnetuimpien säveltäjien pariin.
Konsertti täynnä ilmeikkyyttä
Maaliskuinen konsertti esittelee nimekkään kapellimestarivieraan ohella myös ilmeikkään ruotsalaispianistin, Anna Cecilia Gallois’n, jonka käsissä muovautuu tällä kertaa tulkinta Beethovenin ensimmäisestä pianokonsertosta. Teosta luodessaan Beethovenin tyyli ei ollut vielä kehittynyt täyteen mittaansa, hänen tyylinsä oli ennemminkin myöhäismozartmainen. Gallois myöntää, että hänellä on aivan erityinen suhde Beethovenin tuotantoon ja erityisesti juuri tähän teokseen.
- Täytyy sanoa, että olin viehättynyt Beethoveniin jo lapsena. Hänen tuotantonsa merkitsee minulle paljon. Olen esittänyt hänen ensimmäisen pianokonserttonsa jo kerran aikaisemminkin, olen siis jo tutustunut syvällisesti teokseen ja on vapauttava kokemus päästä soittamaan teos uudelleen.
Gallois on tavannut Suomessa vierailevan Sir Neville Marrinerin kerran aikaisemmin Sveitsissä, jolloin puheenaihe siirtyi myös yhteiskonsertin mahdollisuuteen. Klassismin parhaita –konsertin pianosolistille varattuun osuuteen päädyttiin yhteistuumin. Beethoven tuntui luontevalta valinnalta konserttiin, jonka painopisteenä on klassismin tyylikausi. Anna Cecilian arvio Marrinerista on ylistävä.
- Marriner on fantastinen ja hieno persoona, odotan hänen tapaamistaan. Hänellä on luonnollinen tapa tuoda itseään esiin, nauroimme paljon yhdessä. On suuri kunnia soittaa hänen kanssaan. Orkesterillekin tämä tilaisuus merkitsee paljon.
Näköalapaikka Jyväskylä Sinfonian taiteellisen kehitykseen
Anna Cecilia Gallois tunnetaan myös Jyväskylä Sinfonian taiteellisen johtajan Patrick Gallois’n puolisona, minkä vuoksi hänellä on aivan erityinen näköalapaikka orkesterin kehityskulun seuraamiseen. Anna Cecilia onkin havainnut, että Jyväskylä Sinfoniassa on tapahtunut muutaman vuoden aikana merkittävä muutos.
- Jyväskylä Sinfoniasta on tullut hieno ja tunteikas orkesteri. Orkesterin äänenlaatu ja ilmaisu ovat kehittyneet ja se on vapautunut ns. musiikkiasenteista. Sille on kehittynyt läpinäkyvä soittotyyli, äänet on mahdollista kuulla yksittäisinä, itsenäisesti soivina. Luulen, että sen saavuttaminen onkin Patrickin perimmäinen filosofia. Toisin sanoen, orkesteri tuo esiin tunteita, joita on mahdollista ymmärtää. Sen esittämä musiikki ei koostu ainoastaan eri äänenvoimakkuuksista, vaan siihen sisältyy inhimillisyyttä. Inhimillisyys – sitä musiikissa pitäisi olla: ensisijaisesti tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen, sen jälkeen vasta teoreettinen ajattelutapa.
Gallois liittää orkesterin tulevaisuuden pohdintaan materiaalisen hyvän tai gloorian tavoittelun sijasta myös syvempiä merkityksiä:
- Jos haluaa olla rehellinen muusikko, täytyy ajatella musiikkia vain taiteena, syvällisesti. Ei siis pidä keskittyä vain maailmanuran luomiseen, vaan tärkeintä on syvällinen musiikillinen ura ja kehitys, joka tätä kautta näkyy myös ulospäin, hän pohtii.
Elämää taiteen tulkkeina
Anna Cecilia Gallois tekee musiikillista yhteistyötä puolisonsa kanssa tiiviisti, mutta ei koe työskentelytapaa lainkaan ahdistavana tai ongelmallisena:
- Yhteistyö on hienoa, ongelmia ei ole ollut. Tutustuimme toisiimme työn ja taiteen kautta ja mentaliteettimme on samankaltainen. Olimme molemmat luoneet uraa tahoillamme itsenäisinä muusikoina ennen kuin tapasimme. Yhteistyöstä huolimatta olemme edelleen itsenäisiä muusikoita ja emme halua häiritä toistemme työtä. Yhteistyömme kulkee käsi kädessä muiden asioiden kanssa, Gallois selventää.
Jyväskylä merkitsee Anna Cecilialle rauhoittumisen ja itsekseen olemisen mahdollisuutta.
- Täällä ollessani yritän tehdä muutakin kuin musiikkia, luen esimerkiksi paljon. Haluaisin opiskella filosofiaa, kirjallisuus merkitsee minulle myös paljon. Valitettavasti matkustelu vie aikaa muilta asioilta. Olen kiinnostunut tanssista ja olenkin kuullut, että tanssinopettajat ovat taitavia täällä.
Jyväskylän valttikortteina on Gallois’n mukaan järven läheisyys ja palvelujen monipuolisuus. Ollessaan poissa Suomesta taiteilijapariskunta käy konsertoimassa eri puolilla maailmaa ja viettää aikaa Ranskan kodissaan.
- Yritämme olla täällä kuitenkin mahdollisimman paljon. Täältä voi löytää paljon kaikkea, mahdollisuuksia on paljon. Kulttuuri- ja koulutusmaailma kukoistavat Jyväskylässä ja ne ovat myös orkesterin voimavara, Gallois tähdentää.
Odottavia tunnelmia
Anna Cecilian viimeaikaisiin julkisiin esiintymisiin pianistina lukeutuu Sisilian sinfoniaorkesterin solistina esiintyminen sekä Norjan Glogerfestspillene-festivaaleilla vierailu yhdessä Jyväskylä Sinfonian kanssa. Lähitulevaisuudessa siintää yhteinen projekti aviomiehen kanssa.
- Teemme levyn yhdessä Patrickin kanssa, levytys ajoittuu maaliskuulle, hän paljastaa.
Anna Cecilia Gallois on selkeästi toiveikkaalla mielialalla Jyväskylässä esiintymisen suhteen. Estradin jakaminen Marrinerin kaltaisen kapellimestarin kanssa on varmasti pianistille mieluisa haaste.
- Odotan konsertilta soittamisen iloa ja sitä, että saa olla yhtä musiikin, orkesterin ja kapellimestarin kanssa. Toivon, että konserttihetki on sellainen kuin haluammekin sen olevan, Gallois selittää, kiteyttäen samalla varmasti jokaisen kuulijankin toiveen.
Lisätietoa Jyväskylä Sinfoniasta ja kevätkaudesta löytyy osoitteesta:
http://www.jyvaskylasinfonia.fi
Teksti:
Reetaliina Marin
Kuvat:
Anna Cecilia Gallois, Anne Raasakka (kuvaaja)
Sir Neville Marriner, EMI/Alistair Morrison (kuvaaja)