Tulevaisuuden Ässiä käsissä
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulunkäynti on rankkaa. Paineet oppimiseen ja oman tulevaisuuden rakentamiseen on valtaväestöäkin kovemmat. Menneet muistot lähtömaasta ovat mielissä niin koululaisella kuin hänen vanhemmillaankin. Jos menestyisi tutkitusti hyvässä suomalaisessa koulussa, tulevaisuutta olisi parempi rakentaa: neljä Ässää kädessä ja kaksi kulttuuria hallussa - ainakin.
Kuinka oppilaita voitaisiin tukea, jotta he selviäisivät? Jyväskylässä on kehitetty tukimuotoja, jotka myös toimivat käytännössä. Helmi-hanke on näiden tukimuotojen järjestäjä.
Vanhempien tukeminen
Koulua käy lapsi tai nuori, mutta vanhemmatkin tarvitsevat apua. Vanhempainryhmissä maahanmuuttajavanhemmat saavat tietoa ja neuvontaa vanhemmuuteen ja kotoutumiseen. Vanhemmat tarvitsevat tietoa suomalaisen koulun arjesta käytännössä. Suomalainen koulujärjestelmä on uniikki, mutta Suomen - nykyään jo kansainvälisesti kuuluisa systeemi - ei ole tuttu Kosovossa, Afganistanissa, Burmassa tai Marokossa.
Kaikilla vanhemmilla on rooli koulun käynnissä. Vanhemmille tarjotaan melko tiivistä yhteistyötä, ja osallistumisen mahdollisuudet tulee tarjota maahanmuuttajavanhemmillekin. Lapsen ohjaaminen on helpompaa, kun aikuinen harkinnallaan pystyy sovittamaan kulttuureja toisiinsa. Vanhemmilta ei puutu kasvatustaitoa, mutta opastustaidot voivat olla hatarat, ja niiden kerryttämiseen tarvitaan vanhempainryhmiä.
Mikä mahtaisi olla reissuvihko arabiaksi?
Alakoulussa tarvitaan esimerkiksi tietoa näistä asioista: Mikä on reissuvihko? Miten tuetaan läksyjen teossa? Kenen puoleen voin kääntyä tilanteessa, jos lapsella alkaa olla vaikeaa? Entä jos häntä kiusataan? Mitä tarkoittaa, jos saa kuutosen todistuksen?
Yläkoulussa tai lukiossakin on monta kiperää mutkaa vanhemmille: Miten voi hakea vapautusta ruotsin kielestä? Olisiko mahdollista hakea oman äidinkielen opetukseen vielä yläkoulussa?
Ja lisänä ovat kaikille koululaisten vanhemmille yhteiset opittavat niksit: Miten kommentoidaan kuukausiraportti? Entä miten tehdään lukujärjestys? Mistä muodostuu uudenlainen YO-tutkinto? Mitä HOIKS tarkoittaa? Mitä tarkoittaa erityisopetus?
Kun vanhemmat ovat tutustuneet kouluun, nähneet luokat tietokoneineen ja nettiyhteyksineen, ruokalan, kirjaston, kouluterveydenhoitajan ja kiinteistönhoitajankin, sekä kohteliaat ja ymmärtäväiset opettajat… Vanhempien katseet kääntyvät alussa suoraan lapsiin. On luonnollista, että vanhemmat haluavat lapsiensa pärjäävän. Mutta ilman vanhemmillekin tarjottua tukea, koulunkäynti voi olla lapsille rankkaa.
”Ilman tätä en olis pärjänny”
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten koulumenestystä tuetaan myös läksykerhoilla. Läksykerhoissa suomalaisten eri alojen opiskelijat antavat vapaaehtoistyönä maahanmuuttajanuorille lisäopetusta ja tukevat läksyjen lukemisessa. Läksykerhon ohjaajina ovat toimineet Jyväskylän Ammattiopistosta lähihoitaja-opiskelijat, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sosionomi-opiskelijat ja yliopistosta opettajaksi opiskelevat. Noin 30–40 lasta on käynyt läksykerhoissa säännöllisesti viimeisen vuoden aikana. Oppilaat saavat yksilöllistä opetusta ja neuvontaa, jota koulussa ei muuten voi saada.
Oppimaan oppimiset taidot karttuvat. Läksyjen puurtaminen päivästä toiseen kehittyy. Monelle vahvistuu läksyjen tekemisen rytmi, rutiinit, opiskelutekniikka, joka ei ole saanut tukea aiemmin. Suomalaiselle koululaiselle harjaannutetaan taitoja jo leikkien ja pelien avulla varhaiskasvatuksessa. Suomalaislapsilla on tavallisesti ollut paljon leluja ja visuaalisuutta ympärillään. Meillä on lastentarhanopettajia, joita kaikissa maissa ei ole. Maahanmuuttajalapsella on etumatkaa kirittävänä näissäkin asioissa.
”Yritä nyt muistaa, että kun mä tulin Suomeen 9-vuotiaana, niin mä en osannut lukea enkä kirjoittaa, ja nyt mä olen jo lukiossa!”
Mistä kartalta löytyy Linnuntie?
Läksykerhossa tarkennetaan ne pienet jujut ja kulttuuriset jutut. Tavallisia esimerkkejä läksykerhosta ovat seuraavat tapaukset: Osaisinhan minä laskea tilavuuden, jos vain tietäisin, mikä pahvilaatikko on? - Opella ei ollut sitä luokassa mukana, eikä sanakirjaa ole olemassakaan.
Mikä on matka linnuntietä koululta kotiin? – Jaa - mistä kartalta löytyy Linnuntie? (Onko se samalla suunnalla kuin Hämeenpohjantie?)
Entä löytyykö kasvihuoneilmiö Viherlandiasta?
Läksykerhojen ohjaajille toiminta antaa mahdollisuuden nähdä, millaista monikulttuurisuus voi koulussa olla. Opettajaksi opiskelevat saavat näkemystä siitä, miten erilaisten oppilaiden lähtökohdat voisi ottaa paremmin huomioon kouluopetuksessa. Opiskelijat saavat lähikontaktin maahanmuuttajalapsiin ja -nuoriin sekä oppivat käytännön työmuotoja maahanmuuttajatyöstä. Samalla syntyy suora yhteys maahanmuuttajien elämään: monikulttuurisuuden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja kohtaaminen toteutuvat käytännössä.
Motivaatio on korkealla
Lukioon halutaan yleisesti maahanmuuttajalasten perheissä. Halutaan korkea-asteista koulutusta, joka vie elämässä eteenpäin. Mutta kelpaavat muutkin ammatit nykyään: LVI-asentaja tienaa paremmin kuin moni opettaja. Opinto-ohjaus on keskeisessä roolissa, kun tulevaisuuden tavoitteita luonnostellaan.
Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttaminen tarkoittaa aitoa kohtaamista: heidät otetaan vastaan, autetaan oppimaan tämän maan tavoille. Sitä motivaatiota kannattaa ylläpitää peruskoulun päättymiseen asti. Jos tippuu kelkasta, kohtalo kääntyy liian helposti väärään suuntaan.
Lasten motivaatio on korkealla. He ovat edustajia monista vanhoista kulttuureista, joissa aikuisten kunnioittaminen, kuunteleminen, ohjeiden seuraaminen, ja tarkkana oleminen on lasten tehtävä. Vanhemmat kyllä tukevat, kun tietävät miten.
Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalveluiden helmi-hankkeelle myönnettiin lupaava hyvä käytäntö-palkinto 2007. Palkinnon myönsi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia keväällä.
Teksti: Hilkka Miettinen
Kuvat: Lahcen Abahassine
