LUONTOPOLUT JA LINTUTORNIT
Jyväskylän kaupungin alueella on ympäristötoimen ylläpitämänä yhdeksän luontopolkua, yksi metsäpolku ja viisi lintutornia. Muita alueen luontopolkuja ovat Nyrölän, Kanavuoren ja Paljaspään polut.
Luontopolut
---
Lintutornit
Polkujen ja tornien sijainnin saat selville kaupungin karttapalvelusta, johon pääset klikkaamalla kohteen nimeä alla olevassa luettelossa.
Luontopolut
Kaikki polkureitit on kosteikkopaikkoihin rakennettujen pitkosten ansiosta kuljettavissa ulkoilujalkineissa. Sadekelejä lukuunottamatta kumisaappaita ei tarvita. Luontopolkujen yhteispituus on noin 33 kilometriä. Polkureittien kulku on merkitty maaston puihin ja kiviin keltaisin taikka oranssin värisin maalimerkein.
Polku sijaitsee Seitsemän kukkulan ulkoilumaastossa Tikkakosken taajaman luoteislaidalla. Alueen opastuspiste ja luontopolun lähtöpaikka ovat länsirannan varuskunta-alueelle vievän Luonetjärventien alkupäässä. Samassa maastossa on myös kuntopolun/valaistun ladun verkosto.
Maasto on pääosin helppokulkuista loivasti kumpuilevaa harjumännikköä. Pienpiirteisen korkeusvaihtelun ansiosta alueelle on muodostunut siinä määrin elinympäristöjen ja kasvipeitteen vaihtelua, että polun 19 rastilla on mahdollisuus kertoa monipuolisesti mm. maaperästä, pienvesistä, luontotyypeistä, puulajeista ja muista kasveista ja eläimistä.
Polkulenkki on runsaan kolmen kilometrin mittainen. Kuivan hiekkakankaan muutamien suomaastojen kohdalla polku on varustettu pitkospuin, joten kuivalla kelillä lenkki on sopivinta kiertää kevyissä ulkoilujalkineissa. Kulje pitkospuilla varovasti. Rastien numerointi sekä kulkijaa opastavat maalimerkinnät ja viitat johdattavat kulkemaan polun myötäpäivään.
Luontopolun kartta
Palokan Pappilanvuoren takaisessa metsämaastossa kiertelevän Touruvuoren luontopolun lähtöpaikka opastauluineen on kenttäalueella Raivaajantien päässä. Myötäpäivään kiertävän polkureitin alkukilometri on loivasti kumpuilevaa ulkoilureittimaastoa. Seuraava samanmittainen jakso on vähittäistä nousua kohti Touruvuorta. Lopputaival vuoren laelle on sen verran jyrkkä, että paikalle on rakennettu kulkua helpottavia portaita. Polkureitin paluupuolisko onkin sitten oikeastaan alamäkeä koko matka.
Takaisin lähtöpaikkaan palattuna lenkin pituudeksi tulee 3,3 km. Rastitauluja matkalle sijoittuu 20 kpl. Luontopolkuun voi tutustua myös vähittäin poikkeamalla polulle hetkeksi viereisiltä ulkoilureiteiltä. Polkuvarren luonto on pääosin umpimetsää muutamine pikku soineen korkokuvaltaan vaihtelevassa maastossa. Maalimerkit ja viitat ovat taipaleella kulkijan opasteena.
Reitti on kuljettavissa kuivalla kelillä ulkoilujalkineissa. Märällä kelillä pidä varasi; pitkospuut, portaat ja kalliopinnat voivat olla liukkaita.
Luontopolun kartta
Polku sijaitsee Laajavuoren ulkoilualueella ja kiertää kisakeskuksen alue mukaan lukien noin neljän kilometrin mittaisena vastapäivään vuoren ala- ja välirinteiden metsissä. Polku uusittiin nykypaikalleen vuonna 1994.
Polkuvarren luonto on suurelta osin kuusikkoa, jokunen kallio- ja taimikkotaivalkin matkalla on. Muuta vaihtelua maisemaan tuovat laskettelurinne ja pieni rämesuo.
Maasto on mäkistä ja polkupohja paikoin kivikkoista, joten kierros lienee liian vaativa alle kouluikäisille lapsille ja ikäihmisille.
Polun lähtötaulu on kisakeskuksen pohjoispuolella Vuorilammen saunalle johtavan tien varressa noin sadan metrin päässä lammesta. Polun rastitettu osuus päättyy kisakeskuksen eteläpuolelle ns. Aurinkorinteen alaosaan. Polun varrella on 17 rastitaulua.
Luontopolun kartta
Polku sijaitsee Sallaajärven aarnialueella, vuonna 1989 perustetulla 25 ha:n laajuisella luonnonsuojelualueella. Polku kiertää 1 600 metrin pituisena vastapäivään suojelualueen ulkolaiteiden tuntumassa esitellen alueen ominais- ja erityispiirteitä.
Suojelualueen kangasmaista 80 % on mustikkatyypin metsää eli enempi tai vähempi kuusen vallitsemia havumetsiä ja iältään noin 100-vuotiaita.
Polun varteen sattuu myös istutettua mänty- ja koivumetsää, koivuaho, saniaispuro, korpipainanteita ja pienen sorakuopan jäänteet.
Löydät aarnialueelle lähtemällä kaupungista keskussairaalan mäeltä Ronsuntaipaleen tietä lounaaseen kohti Muuramen Isolahtea. Noin kuuden kilometrin matkan jälkeen tiestä erkanee hiekkatie oikealle kohti Ruokepuolista.
Kuljettuasi hiekkatietä noin 800 metriä näet sen varressa oikealla aarnialueen rajamerkit ja luontopolkuviitan. Polun ja suojelualueen opastaulu on tiestä noin 50 metrin päässä maakuntaurana käytettävän kärrytien varressa. Samoilla kohdin tien vasemmalla puolella on Sallaajärven palvelukodille osoittava tienviitta. Polun varrella on 13 rastitaulua.
Elokuun alun Veera-myrsky kesällä 2010 kaatoi aarnialueella, luontopolun varrella paljon puita. Puusto on raivattu polun päältä pois ja rikkoontunut silta on korjattu. Polku on jälleen kulkukelpoinen. Kaatuneet puut jäävät metsään tarjoamaan kasvualustaa monimuotoiselle lahopuusta riippuvaiselle eliölajistolle.
Luontopolun kartta
Myrskyn jälkiä.
Kuokkalan Sippulanniemen luontopolku polveilee neljän kilometrin pituisena vastapäivään Ristikiven asuinalueen ja golfkeskuksen välisessä vaihtelevassa metsämaastossa. Polku on perustettu vuonna 1986.
Polkuvarren luonto on moni-ilmeistä; on tuorepohjaista kuusikkoa ja sekametsää, kalliopohjaisia männikköjä ja leppävaltaisia lehtoja. Alueen linnusto on runsas ja monipuolinen.
Polkulenkin sisään jää myös keskimäärin sadan metrin levyinen ja runsaan puolen kilometrin pituinen Niemijärven suo. Sen pieni avovesilampare on luontopolun varrella.
Polun lähtötaulu on hieman huomaamattomassa paikassa Nurmilaukka-nimisen kadun päätepisteestä noin 150 metriä lounaaseen ulkoilureitin varrella. Lähtöpisteeseen on viitoitus Ristikiventien ja Nurmilaukan yhtymäkohdassa olevalta pysäköintipaikalta. Polku on helposti saavutettavissa myös mm. golfkeskuksen ja Lehdokintien kautta.
Polku kulkee paikoin ulkoilureitin pohjaa pitkin ja golf-viheriöiden lähellä. Golfpalloista ei kulkijalle ole vaaraa normaalitavoin puolin ja toisin toimittaessa. Reitin varrella on 20 rastitaulua.
Luontopolun kartta
Polku sijoittuu kaupungin ruutukaavakeskustan laidassa mutkittelevan Tourujoen varteen rannan luonnonvaraiselle osuudelle, joka on luonnonsuojelualuetta. Polun rakensi vuonna 1995 Keski-Suomen ympäristökeskus, ja sitä ylläpitää Jyväskylän kaupunki.
Lyhyydestään huolimatta (noin 700 metriä) polulla on näkymiensä puolesta vaikuttavuutta vähintään saman verran kuin kaupungin muilla poluilla.
Jokirannan jyrkkien törmien ja eroosioalttiin, märän ja liettyvän maaperän vuoksi paikalle on pitänyt rakentaa melkoisia silta- ja porrasrakennelmia.
Jokilaakson lehdon ja lehtokorven kasvillisuus on kaupungin ja osin maakunnankin oloissa poikkeuksellista. Muualta kaupungista tavoittamaton lehtopalsami kasvaa rehevänä polun varressa.
Polun alkupää on linnuntietä reilun puolen kilometrin verran pohjoiseen kaupungin ydinkeskustasta. Polun ja suojelualueen opastaulu on jokirannassa kutakuinkin vanhan hautausmaan eteläpään tasalla. Polun loppupää ja pienempi opastaulu ovat Kankaankadulla hautausmaan pohjoispuolella. Reitin varrella on yhdeksän rastitaulua.
Luontopolku oli Tourujoen törmän sortuman vuoksi suljettuna ja ylläpitoa vailla pari vuotta. Tuona aikana polun rakenteet ja infotaulut menivät huonoon kuntoon. Polkurakenteet on loppukesästä 2011 korjattu ja polku on jälleen turvallisesti kuljettavissa. Tauluvarustus uusitaan keväällä 2012.
Luontopolun kartta
Vuonna 1984 perustettu ja kesällä 2001 perusteellisesti uusittu Kangasvuoren luontopolku sijoittuu kaupungin itäisimpään laitaan Kangasvuoren ja Huhtasuon asuinalueiden tuntumaan ja kiertää siellä vastapäivään runsaan kolmen kilometrin pituisena nimensä mukaisen "vuoren" ympärysmaastoja.
Kirkasvetisen Vuorilammen avarat rantamat ovat virkistävä keidas luontopolun muutoin niin metsäpeitteisessä maisemassa. Voit vaikka pulahtaa lampeen uimaan.
Polkumaastossa on metsänhakkuiden jäljiltä nuorempaa ja vanhempaa taimikkoa, mutta löytyy sieltä vantteraa varjometsääkin, mm. liito-oravan elinpiiriksi tiedetty sekametsä ja vaikuttava näköalakallio.
Polun lähtöpiste opastauluineen on Huhtasuon koulun kaakkoispuoleisessa metsikössä ulkoilureitin tuntumassa ja talvisista hiihtoladuista kertovan taulun takana. Luontopolun varteen on sijoitettu 16 rastitaulua.
Luontopolun kartta
Aittovuoren polku sijoittuu kaupungin itälaitaan Halssilan asuinalueen yläpuoliseen metsään ja kiertää siellä vastapäivään noin 3,5 km:n pituisena vuoren itä- ja etelärinteillä ja lakialueella.
Polulle aikanaan sijoitetut rastit on rapistuneina korjattu maastosta pois, ja reittiä ylläpidetään nykyisin vain polkuna ilman rastitauluja. Opasteina reitillä ovat keltaiset maalimerkinnät, kuten varsinaisilla luontopoluillakin.
Halssilan liikuntapuiston huoltorakennuksen kulmalta kentän pitkän sivun suuntaisesti lähdettyään ja jatkossa pururataa muutaman sata metriä kuljettuaan polku erkanee oikealle metsään. Tällä alkutaipaleella on tuoretta kangasmetsää ja kosteaa korpea puulajeinaan kuusi, koivu ja haviseva haapa.
Polkureitin loppupuoli, Aittovuoren lounaiset rinteet, on laajalti kallio-, kanerva- ja jäkäläpohjaista männikköä.
Luontopolun kartta
Haapasaari on runsaan kilometrin pituinen ja enimmälti vain 200 metrin levyinen saari
Vaajakosken Haapaniemen kyljessä. Saaren korkein kohta on reilut 25 metriä Päijänteen pinnan yläpuolella. Luontopolun lähtöpaikka opastauluineen on saaren eteläosan pysäköintipaikalla.
Saaren metsäalasta merkille pantavan suuri osuus on lehtipuuvaltaista - on koivua, leppää, haapaa, pihlajaa. Kuivimmat osin kallio- ja kivikkopohjaiset lakialueet ovat mäntyvaltaisia. Metsäpohja on kuivanlaista kangasta, rantojen tuntumassa lehtomaista kangasta.
Polkureitin pituus on 2,7 km. Saaren keskiosan yhdyspolun kautta kulkija voi valita erilaisia lenkkivaihtoehtoja. Kiertosuunta on vastapäivään. Reitin varrella on 12 rastitaulua. Ns. Opinsaunan kiuas vaatii erillisen pistäytymisen. Länsirannan nuotiopaikka on kaikissa vaihtoehdoissa reitin tuntumassa. Saaren kapeudesta johtuen koet kulkevasi lähes koko ajan vesistön tuntumassa. Maasto on kuivalla kelillä kuljettavissa ulkoilujalkinein. Korkeusvaihtelu on maltillista, joten reitti on helppokulkuinen.
Luontopolun kartta
Jääskelän ulkoilualue sijaitsee pohjoisimman Päijänteen itärannalla Vaajakosken taajaman eteläpuolella. Tie sinne poikkeaa valtatieltä 4 runsas neljä km etelään Vaajakosken ABC:ltä.
Luontopolun lähtöpaikka on ulkoilualueen ytimessä sijaitsevalla pysäköintipaikalla.
Korkokuvaltaan vaihtelevasta maastosta löytyy mm. reheviä puronvarsi- ja kallionaluslehtoja ja toisena ääripäänä yläviä, karuja avokallioita ja kuivia kalliomännikköjä. Polkureitin Tontunvuori ja Sammalistonkallio ovat Euroopan Unionin Natura 2000 -verkoston suojelukohteita. Jälkimmäiseltä avautuvat komeat maisemat Päijänteelle.
Polkureitin pituus on viisi kilometriä. Rastitauluja on 17 kpl. Reitin voi kiertää myös puolittain palaamalla jo rastin yhdeksän jälkeen opasteiden turvin lähtöpaikkaan. Tällöin kulkumatkaa kertyy kolme kilometriä. Maalimerkit ja suuntaviitat opastavat kulkemaan vastapäivään. Polkurakennelmat ja kalliopinnat voivat olla ajoittain liukkaita, joten etenkin kaltevilla pinnoilla on kuljettava varoen.
Luontopolun kartta
---
Nyrölän luontopolku on rakennettu pääosin kyläläisten talkootyönä ja avattiin vuonna 2004. Luontopolkulenkin pituus on 3,5 km. Vuoden 2008 lopulla valmistui kahden kilometrin pituinen polkuyhteys Kallioplanetaarioon. Luontopolun lähtöpaikka on Nyrölän koulun läheisyydessä, Sikomäentien varrella. Reitti on merkitty keltaisilla heinäseipäillä.
Polun varustusta ovat opastekyltti parkkipaikalla koulun lähellä, infotaulut ja pitkospuut märillä paikoilla. Yhdeksän rastin aiheita ovat mm. paikallinen historia, riistanhoito ja puuopetus. Luontopolulta pääsee vetolossilla (kantavuus 700 kg) Iso-Mustan pikku saareen, jossa on kaksoislaavu, tulisija, hella, huussi ja laituri. Laavuun mahtuu kerralla 10 yöpyjää.
Luontopolun kartta
Jylhä ja osin jyrkkäseinäinen Kanavuori kohoaa Vaajakosken taajaman itäpuolella yli 100 metriä viereistä vesipintaa korkeammalle. Vuorelle johtavan luontopolun alkumatka on rankkaa kiipeämistä, mutta lakialueella polkumaasto on kohtalaisen helppokulkuista kalliomaastoa. Kanavuori ja sen pohjoispuolinen Koskenvuori ovat Euroopan Unionin Natura 2000 -ohjelman suojelukohteita. Maat ovat valtion omistuksessa, ja luontopolun ylläpidosta vastaa Metsähallitus.
Polkureitin pituus on 3,7 km ja sen varrella on 14 rastitaulua. Ensimmäinen rasti on Saltunlahden pohjukassa. Autolla luontopolkuretkelle tullessa on kätevintä jättää ajoneuvo Naissaaren pysäköintipaikalle, mistä on kävely-yhteys maastopolun lähtöpaikkaan.
Polkureitillä on paljon kasvipeitteetöntä ja myös viettävää kalliopintaa, joka on etenkin märällä kelillä liukasta. Kulkijan on syytä olla askelissaan tarkkana.
Luontopolun kartta
Muuramen-Säynätsalon Ympäristöyhdistyksen vuonna 1992 perustama Paljaspään luontopolku sijaitsee Säynätsalossa Muuratsalon saaren pohjoispäässä kiertäen noin kahden kilometrin mittaisena myötäpäivään Kontinvuoren itäpuolen rinteitä.
Polkureitin maasto on Päijänteen rantamille ominaisesti karua ja kallioista. Paljaspään laelta avautuu järvelle hulppeat näkymät.
Kalliomaastossa on yllättäen selvää lehtoakin; Kärppäkiven lehto ja Paljaspään lehmusmetsikkö - molemmat luonnonsuojelualueita.
Polulle pääsee Kontinvuoren pohjoispuolelta Rusakontien päästä sekä Vuorelantien keskivaiheilta taikka loppupäästä Paljaspään laelle nousten. Polun varrella on 11 rastitaulua. Reitti on merkitty keltaisten maalimerkkien lisäksi paikoin pienillä viitoilla. Ole silti tarkkana polun haarakohdissa, että pysyt reitillä.
Maaston paikoittaisen kivisyyden ja märällä kelillä mahdollisesti liukkaiden kalliopintojen vuoksi kulkijan on hyvä tarkkailla askeltensa sijoittumista. Polun loppumatka Kontinvuorelta alas on sorastetulla tiepohjalla helppokulkuinen.
Lintutornit
Tuomiojärven eteläisessä poukamassa kaupungin ydinkeskustan pohjoispuolella ja Viitanimen asuinalueen kupeessa on ollut lintutorni 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyinen torni on rakennettu syksyllä 1999.
Tornille johtaa ojan vartta seuraillen noin 200 metrin mittainen polku Nisulan ja Kortepohjan yhdistävältä kevytväylältä. Tornille johtaa pitkosväylä myös Viitaniemen puoleiselta jousiampumaradalta, ja pikku sillan kautta sinne pääsee myös Kortepellon asuinalueen suunnasta.
Eerolanlahden lintutorní särjettiin huomattavalta osin alkusyksystä 2010, ja on sen ja osin huonokuntoisuuden vuoksi purettu!
Kortepohjan asuinalueen kupeessa sijaitseva kapea, pitkänomainen ja rehevä Rautpohjanlahti on yksi kaupungin perinteisistä lintujentarkkailupaikoista. Lahden eteläisimpään pohjukkaan valmistui lintutorni elokuussa 2007.
Torni on lehtimetsävyöhykkeen erottamana muutaman kymmenen metrin päässä lahden rantoja seurailevasta ulkoilureitistä. Tornille johtaa lyhyt polku välittömästi Kortepohjan koulun itäpuolella olevalta pysäköintialueelta.
Tuomiojärven eteläosan vierekkäiset lahdelmat, Eerolanlahti jaRautpohjanlahti, ovat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman sekä EU:n Natura2000 -ohjelman kohteita.Alueen linnuston eniten tunnettupiirre on Eerolanlahden suuri naurulokkikolonia. Lokkeja pesii myös Rautpohjanlahdella, mutta huomattavasti vähemmän.Lokkien seurassa pesii vakituisesti laulujoutsen ja pienempiä vesilintuja, mm. silkkiuikku ja nokikana, ja lahtien pensastoissa, ruovikoissa ja lahopuureunustoissa viihtyy monilajinen pienempien lintujen joukko,ajoittain mm. luhtahuitti, satakieli ja pikkutikka. Kevään ja syksyn muuttoaikoihin lahdilla viipyilee kaupunkiympäristölle muutoin vieraita lajeja, kuten harmaahaikara, ja lintutorneja voi käyttää ohi matkaavien muuttolintujen seurantaan.
Keväällä 1998 käyttöön otettu Hämeenlahden lintutorni sijaitsee Kuokkalan kaupunginosassa Päijänteen rannalla. Takaosastaan katettu torni on suunnattu kohti etelää ja Päijännettä.
Tarkkailulava on sivuilta avoin, joten muihinkin ilmansuuntiin sieltä näkee. Tornista voi tarkkailla alla levittäytyvän Hämeenlahden ruovikon ja rantapensastojen elämää (mm. kaulushaikara, kalasääski, ruskosuohaukka) ja suurjärven suunnassa keväin syksyin liikehtivää muuttolinnustoa.
Tornille johtavan polun alkupää ja lahdesta kertova opastaulu sijaitsevat Salmirannantien kääntöpaikan laidalla Työvoimaopiston sisäänkäynnin edustalla. Paikalta on tornille matkaa runsas 400 metriä. Autoilija voi jättää ajokkinsa läheiselle Aikuiskoulutuskeskuksen (JAIKO) pysäköintipaikalle.
Kuokkalan pohjoisrannalla Jyväsjärven suuntaan avautuva Pitkäruohon lintutorni valmistui keväällä 1989. Viereinen Pitkäruohon niemi on luonnonsuojelualuetta.
Tornilta on näkymät pohjoisen taivaille sekä Jyväsjärven yli kaupungin keskustan, Seppälän, Aittovuoren ja Rauhalahden suuntiin. Lintutornin edustalla on Jyväsjärven rantoja myötäilevä ruovikkovyö, ja oikealla oleva Pitkäruohon niemi kasvaa heinä- ja saraniittyä ja pensastoa.
Löydät lintutornille menemällä ensiksi Kuokkalan siirtolapuutarha-alueen itäpuolen portilla olevalle pysäköintipaikalle. Se löytyy poikkeamalla Kuokkalanpellolla Sulkulantieltä pohjoiseen Ruulahdentielle ja kääntymällä siltä vajaan 200 metrin matkan jälkeen vasemmalle Puutarhanrantaan. Pysäköintipaikalta on viitoitus lintutornille johtavalle pitkospolulle.
Vuoden 1990 tienoilla pystytetty torni sijaitsee linnuntietä noin 2,5 km:n päässä Korpilahden keskustaajamasta sen eteläpuolella Päijänteen Kirkkoselän tuntumassa. Torni on yksityisellä maalla metsäsaarekkeessa pienen Juurikkajärven etelärannalla.
Tornin eteläpuolelle metsäsaarekkeen eteläreunaan tulee hiekkatie valtatieltä 9. Tien varressa on pysäköintitilaa muutamalle autolle kerrallaan. Tien laidassa on viitta tornille.
Tornille johtavan polun pituus on noin 70 metriä.
Katselutasanne on 2-3 metrin korkeudessa. Torni sijaitsee pienellä mäellä, joten siltä mataluudestaan huolimatta avautuu hyvät näkymät pohjoisiin ilmansuuntiin. Taivaan lintujen lisäksi tornista on tarkkailtavissa rehevällä Juurikkajärvellä ja edustan peltomaisemissa liikkuva linnusto. Tornin takaosa on katettu ja varustettu penkillä. Postilaatikossa on vihko havaintojen kirjaamista varten.
Ympäristönsuojelusuunnittelija (014) 266 5176
